fi | sv | eng

SOSTEn terveiset hallituksen puoliväliriiheen

21.04.2017, 09:41

Torjutaan eriarvoisuutta, puretaan turhaa byrokratiaa ja saatetaan sote-uudistus vastuullisesti valmiiksi

Pääministeri Juha Sipilän hallitus kokoontuu hallituskauden puolivälitarkasteluun 24. – 25.4. SOSTE toivoo, että puolivälitarkastelussa palataan hallitusohjelman tavoitteiden pariin. Puoliväliriihi tarjoaa hallitukselle hyvän mahdollisuuden päättää tarvittavista lisätoimista, jotta hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet voidaan saavuttaa.

”Orastava talouskasvu tarjoaa hyvän lähtökohdan hallituksen puoliväliriihelle. Tämän tueksi tarvitaan päätöksiä jotka tukevat hallitusohjelmaan kirjoittuja tavoitteita. Tarkoilla täsmätoimilla on mahdollista torjua eriarvoisuutta, purkaa kansalaistoimintaa häiritsevää byrokratiaa ja saattaa sote-uudistus vastuullisesti valmiiksi”, linjaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

Saatetaan sote-uudistus vastuullisesti valmiiksi 

SOSTEn toteuttaman Sosiaalibarometrin mukaan sosiaali- ja terveysjohtajat eivät usko sote-uudistuksen vähentävän ihmisten eriarvoisuutta. Lähes puolet (47 %) kuntien sote-johtajista katsoo, että eriarvoisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa ei vähene uudistuksessa. Valinnanvapauden lisäämisen katsotaan voivan parantaa sote-palvelujen laatua ja saatavuutta, mutta se johtaa kustannusten kasvuun. Yli puolet sote-johtajista (54 %) katsoo, että valinnanvapauden lisääminen heikentää kustannusten hallintaa nykytilanteeseen verrattuna.

”Valinnanvapauslain toteutuminen esitetyssä muodossa lisää väestöryhmien terveys- ja hyvinvointieroja, ei poista alueellisia palveluiden saatavuuden eroja, eikä paranna kustannustehokkuutta. Valinnanvapauslainsäädännön valmistelussa on otettava nyt aikalisä. Lisäaika tulee käyttää erityisesti uudistuksen eriarvoisuus- ja kustannusvaikutusten selvittämiseen. Hallituskauden puolivälitarkastelu on looginen aika tehdä asiasta päätös”, toteaa pääsihteeri Vertti Kiukas.

Puretaan kansalaistoimintaa estävää byrokratiaa

Hallitusohjelman kirjausten mukaan hallituksen tavoitteena on muun muassa helpottaa vapaaehtoistoimintaa ja lisätä yhteisöllisyyttä turhaa sääntelyä purkamalla ja hallinnollista taakkaa keventämällä. Kirjauksesta huolimatta käytännössä normitalkoot ovat jääneet toteuttamatta. Osin normiohjeistusta on jopa kiristetty. Verohallinnon päivitetyillä ohjeilla säädellään entistä tarkemmin vapaaehtoistoiminnan verottamista. Esimerkiksi vapaaehtoiselle tarjotun ruoan verottamisesta on pikkutarkkaa ohjeistusta, vaikka hallituskaudella on pyrkimyksenä purkaa vapaaehtoistoiminnan sääntelyä.

”Vapaaehtoistoiminnalla on suuri merkitys suomalaisten hyvinvoinnille. Yksinomaan sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii vuosittain puoli miljoonaa vapaaehtoista. Normiohjauksen tehtävä on suojella ihmisiä, mutta liiallisesta valvonnasta on ainoastaan haittaa. Tehokkaimmin hallitus tukee kansalaisjärjestöjä perkaamalla tarpeetonta säännöstöä”, linjaa SOSTEn pääsihteeri Kiukas.

Myös kansalaisjärjestötoiminnan avutuskäytännöt kaipaavat uudistusta.

”Kansalaisjärjestöille on tärkeää̈, että̈ järjestöjen avustuskäytännöt pohjautuvat järjestöjen autonomian ideologiaan, jossa valtion rooli on toimia mahdollistajana, ei kansalaisyhteiskunnan toiminnan ohjaajana. Uskon vahvasti, että jäsentensä arjen tuntevat järjestöt tietävät avustuksia käsitteleviä virkamiehiä paremmin itse, miten euro tulee tehokkaasti käytetyksi”, jatkaa pääsihteeri Vertti Kiukas.

Torjutaan eriarvoisuutta

Suomessa köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elää yhteensä noin 900 000 henkilöä. Lukuun lasketaan mukaan kotitaloudet, jotka kärsivät pienituloisuudesta, vakavasta aineellisesta puutteesta ja vajaatyöllisyydestä. Erityisen ongelman muodostaa pitkittynyt köyhyys, jolloin köyhyys muuttuu usein entistäkin syvemmäksi ja ankarammaksi. Suomessa pitkittyneesti pienituloisia on noin 410 000 henkilöä.

Hallituskauden aikana on tehty useita sosiaaliturvaetuuksiin kohdistettuja leikkauksia ja indeksijäädytyksiä. Lisäksi lääke- ja matkakorvauksia on leikattu, samalla kun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat nousseet.

Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen 2030 tavoitteisiin ja osana tavoitteita köyhyyden puolittamiseen. Lisäksi Suomen tulisi EU2020-strategian mukaisesti vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä. Euroopan komissio on todennut Suomen maaraportissa 2016, että köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrä on kasvussa ja tavoitteen saavuttaminen on nykytoimin vaikeaa.

”Kasvava terveyden ja toimeentulon eriarvoisuus tulee estää. Leikkausten sijaan tarvitaan toimia kannustinloukkujen ja toimentulotukiriippuvuuden purkamiseksi. Sosiaalibarometrin tulosten mukaan 74 prosenttia sote-johtajista uskoo, että sote-uudistuksen yhteydessä asiakasmaksut nousevat entisestään. Kansaterveys ja aito valinnanvapaus edellyttävät, että terveydenhuolto ei ole kiinni tulotasosta”, summaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

Lisätietoja tarjoaa pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE, puh. 040 592 4287, vertti.kiukas@soste.fi.

Lue lisää:

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: