fi | sv | eng

SOSTEn tutkimusverkoston työpaja: Saako järjestöjen jäsenistön purkitettua?

23.05.2016, 15:11

SOSTEn tutkimusverkoston työpajassa 18. toukokuuta tutustuttiin SISU-mikrosimulointimalliin. Samalla pohdittiin sote-järjestöjen jäsenistöä kuvaavia esimerkkiperheitä malliin.

SISU on laskentamalli, joka mahdollistaa henkilön tai kotitalouden taloudellisen tilanteen tarkastelun tulonsiirtojen ja verotuksen muuttuessa. Tulokset ovat yleistettävissä koko väestöön. Mallia esitteli SOSTEn erityisasiantuntija Anne Perälahti.

Samalla pohdittiin sote-järjestöjen jäsenistöä kuvaavia esimerkkiperheitä malliin. Järjestöilläkin olisi mahdollisuus ottaa mallin laskelmien pohjalta voimakkaammin kantaa erityisesti perusturvaan ja köyhyyteen.

SISU kuvaa päätösten yhteisvaikutuksia

Sosiaaliturvaetuuksia ja verotusta simuloiva SISU-mikrosimulointimalli on suhteellisen tuore: laajaan käyttöön se on saatu vasta 2013. SOSTE on hankkinut mallin käyttöoikeuden, ja sitä hyödynnetään SOSTEn vaikuttamisen tukena. Ensimmäinen kokeilu tehtiin kehysriihen aikaan.

SISU-malli on ainoa tehokas menetelmä tarkastella verotuksen ja sosiaaliturvaetuuksien yhteisvaikutuksia. Aineisto edustaa koko väestöä, ja sisältää lähes 800 muuttujaa 800 000 suomalaisen elämäntilanteesta, tuloista ja etuuksien käytöstä.

Toukokuun lopulla saadaan käyttöön vuoden 2014 tiedot, mutta malli mahdollistaa tietojen ajantasaistamisen. Lisäksi mukana on sosiaaliturvaetuuksien ja verotuksen ajantasainen lainsäädäntö SAS-koodeina ja etuuksien ajallinen muutos parametritietoina. Tilastokeskus päivittää tietoja lainsäädännön muuttuessa.

Mallin vahvuus on se, että lainsäädäntömuutosten välittömät vaikutukset voidaan selvittää etukäteen, Anne Perälahti sanoo.

SISUlla voidaan selvittää esimerkiksi työttömyysturvan korottamisen vaikutusta verotukseen ja muihin sosiaalietuuksiin, muun muassa asumistukeen. SISUsta saadaan aineistoa myös pienimuotoisiin tilastollisiin selvityksiin. Muun muassa työnteon taloudellisia kannustimia ja perusturvan riittävyyttä on tutkittu.

Tuloverotus kattaa yli 30 miljardia euroa, ja sosiaaliturvaetuuksia on maksettu vuonna 2014 noin 14 miljardia. Näiden rahavirtojen liikkeillä on suuri vaikutus tulonjakoon ja köyhyyteen. Mallilla voidaan tarkastella tulonjakovaikutuksia ja köyhyysasteita.

Ministeriöt käyttävät SISU-mallia sosiaaliturvalainsäädäntöehdotusten yhteisvaikutuksia arvioidessaan. Mallia on käytetty myös säästöjen valmisteluun: millä ehdoilla syntyy vaikkapa 54 miljoonaa säästöjä.

Eri tahot hyödyntävät SISUa muun muassa kehysriihissä, varjobudjeteissa, hallituksen lakiesitysten vastalauseissa sekä perustulomallin tyyppisissä keskustelun avauksissa. Järjestöistä SISU-mallia käytetään ammattijärjestöissä ja Veronmaksajain keskusliitossa.

Vapaa tahto, ansioeläkkeet ja velkaisuus mallin ulottumattomissa

Merkittävistä tulonsiirroista mallista puuttuvat ansioeläkkeet, joita Eläketurvakeskus tarkastelee erikseen Elsi-mallilla. Malli ei sisällä myöskään velkatietoja.

Asumisen kustannukset sen sijaan sisältyvät malliin. Viimeisimpänä siihen on lisätty välillinen verotus, joten myös arvonlisäverotuksen muutoksia voidaan arvioida.

Jotain sentään jää täysin ulottumattomiin: ihmisten käyttäytymisen muutosta malli ei tavoita. ”Se ei ennusta, lähteekö äiti työelämään kotihoidontukea alentamalla”, Anne Perälahti selventää.

Työpajan osallistujat totesivat, että järjestöissä terveyserot ja sairastavuus säätelevät paljon ihmisten arkea. Pohdittiin, tulisiko mallinkin olla dynaamisempi, jotta ihmisten tilanteiden muutoksia pystyttäisiin ennakoimaan paremmin.

SISU-mallin käyttäjiä on noin 60 kahdestakymmenestä eri organisaatiosta. Tehdyt tutkimukset ovat nähtävillä www.tilastokeskus.fi/

Jäseniä kuvaavat kotitalousesimerkit

Sote-järjestöjä koskevien teemojen ja niiden jäsenistöön kipeimmin vaikuttavien päätösten vaikutusten arvioimiseksi olisi hyödyllistä, että käytössä olisi muutamia hyvin järjestöjen jäsenistöä kuvaavia perhe-esimerkkejä. Räätälöityjä erillistarkasteluja ei ole tässä vaiheessa mahdollista toteuttaa.

Ryhmissä pohdittiin, millaiset esimerkkikotitaloudet kuvaisivat sote-järjestöjen – tai oman järjestön – jäsenistöä. Mallissa ovat mukana järjestöjä koskevista etuuksista muun muassa vammaisetuudet, hoitotuet ja sairauspäivärahat.

Reformit vaikuttavat erilaisiin kotitalouksiin. Esimerkiksi varhaiskasvatusmaksujen korotukset eivät vaikuta ikäihmisten talouksiin. Tämä johtaa siihen, että käytännössä esimerkkikotitaloudet on räätälöitävä tapauskohtaisesti. Mallilla voidaan kertoa muutosten yhteisvaikutusten ohella mahdolliset voittajat ja häviäjät tai kuinka suurta ihmismäärää muutokset koskettavat.

Järjestöjen toiminnan monimuotoisuus on haastava lähtökohta verrattuna vaikkapa Veronmaksajain Keskusliittoon. Lisäksi samankin järjestön jäsenistö on usein heterogeeninen. Potilasjärjestön jäsenen vamma on voinut syntyä monen ikäisenä, jolloin tilanne eroaa jo siinä, onko hänelle kertynyt työeläkettä.

Ryhmissä tuotetuissa kotitaloustyypeissä korostui silti pienituloisuus ja kasautuva huono-osaisuus tai sivuun jääminen.

”Nämä eivät ole valtavirtaa, eivät hetkauta suuria massoja. Olisi tärkeää nostaa esille nämä ryhmät ja heille tarvittavat toimet”, korosti oikeuksienvalvonnan asiantuntija Päivi Ritvanen Näkövammaisten liitosta.

Tämä suuntaa mallin hyödyntämistä muun muassa perusturvaa koskeviin muutosehdotuksiin, jolloin voidaan tarjota esimerkiksi korjauksia sosiaaliturvaetuuksiin tai kertoa ehdotettujen reformien haitallisista vaikutuksista. Esimerkkikotitalouksien työstämistä jatketaan.

Anne Eronen, tutkimuspäällikkö, SOSTE

Lue lisää