fi | sv | eng

Sote- ja maakuntauudistus – mitä muuta kuin sotea?

09.01.2018, 11:00

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä puhutaan pääsääntöisesti siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta 18 maakunnalle. Uudistuksessa perustettaville maakuntaorganisaatioille on kaavailtu siirtyvän paljon muitakin tehtäviä eri tahoilta. Maakuntaorganisaatioille siirtyisi tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista sekä muista kuntayhtymistä. Mikäli maakuntien toiminta käynnistyy vuoden 2020 alussa, maakunnilla on maakuntalakiluonnoksen mukaan 25 tehtäväalaa.

Kunnilta uusien maakuntien järjestämisvastuulle siirtyisi sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi mm. pelastustoimi. Tällä hetkellä pelastustoimi on kuntien lakisääteistä yhteistoimintaa, jota hoitaa 22 alueellista pelastuslaitosta. Pelastustoimen uudistuksella on yhteys sote-uudistuksen ensihoitoa koskeviin ratkaisuihin. Hallitus on linjannut, että kaikki 18 maakuntaa järjestävät ensihoidon. Näin pelastuslaitokset voisivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluja terveydenhuollolle. Tällä hetkellä pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 400 000 ensihoitotehtävää.

Lisäksi kunnilta maakunnille siirtyisi terveydensuojeluun, tupakkavalvontaan ja elintarvikevalvontaan liittyviä tehtäviä. SOSTE on uudistusta koskevissa lausunnoissaan kannattanut etenkin sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtämistä yksittäisiltä kunnilta vahvemmille hartioille palvelujen saatavuuden, laadun ja ihmisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

AVIt ja ELYt jäävät historiaan

Maakuntauudistuksen yhteydessä valtion aluehallintovirastot (AVI) ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) lakkautettaisiin kokonaan. Aluehallintovirastoista maakuntien tehtäväksi siirtyisivät mm. alueellinen alkoholihallinto sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki. ELY-keskuksilta maakunnalle siirtyvät mm. aluekehittämisviranomaisen tehtävät ja työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen.

Samassa yhteydessä on tarkoitus toteuttaa laaja kasvupalvelu-uudistus, jossa nykyiset TE- ja yrityspalvelut yhdistettäisiin kasvupalveluksi ja tuotantoa avattaisiin kilpailulle. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteydessä paljon keskustelua herättänyttä valinnanvapautta tultaisiin soveltamaan myös kasvupalveluissa. Asiakkaalla olisi oikeus valita haluamansa palveluntuottaja maakunnan nimeämien palveluntuottajien joukosta.

SOSTE on kasvupalvelulakiesitystä koskevassa lausunnossaan epäillyt valinnanvapauden toteutumista harvaan asutuilla alueilla, koska on epätodennäköistä, että niille syntyy valinnanvapauden toteutumisen edellyttämiä palvelumarkkinoita. SOSTE näkee, että työllisyyspalveluiden tulee olla asiakaslähtöisiä ja asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavia. Lakiesityksessä jää avoimeksi, miten kasvupalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittaminen toteutettaisiin. Tämä yhteensovittaminen on tärkeää erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten palveluissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta erityisen tärkeää

Uudistukseen liittyy myös uuden Valtion lupa- ja valvontaviraston (LUOVA) perustaminen, jolle koottaisiin pääosa lakkautettavien aluehallintovirastojen ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) tehtävistä sekä osa ELY-keskusten tehtävistä. LUOVA olisi toimivallaltaan valtakunnallinen ja tehtäviltään monialainen valtion hallintoviranomainen, jonka tarkoituksena on turvata alueilla toimien perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista sekä valvoa yleistä etua hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaan onkin kiinnitettävä erityistä huomiota, kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan laajamittaisesti monella tavalla. Ihmisten valinnanvapauden lisääminen ja palveluntuottajien ja palvelun moninaistuminen edellyttävät valvonnalta vahvaa sosiaali- ja terveydenhuollon erityispiirteet huomioivaa asiantuntemusta ja riittävää resurssointia. Uudistuksen toimeenpano ei saa heikentää palveluiden saatavuutta tai vaarantaa potilas- ja asiakasturvallisuutta.

Valinnanvapaus ja kasvupalvelut saaneet kritiikkiä

Sote- ja maakuntauudistusta, valinnanvapautta sekä kasvupalveluita koskevien hallituksen lakiesitysten on tarkoitus mennä eduskunnan käsittelyyn helmi-maaliskuussa. Lakien olisi tarkoitus tulla voimaan kesäkuussa. Matkalla on kuitenkin vielä monta mutkaa. Valinnanvapauslakiluonnos sai lausuntokierroksella aiheellisesti osakseen niin paljon kritiikkiä, että hallituspuolueiden on pakko tehdä siihen muutoksia. Kasvupalvelulaki on niin ikään närästänyt etenkin suuria kaupunkeja, koska ne haluavat kasvattaa rooliaan kasvupalveluissa. Pääkaupunkiseutu sai erillisratkaisun hoitaa alueensa kasvupalvelut kuntayhtymän kautta. Myös muut kaupungit haluavat jatkossakin säilyttää oikeutensa harjoittaa aktiivista työvoimapolitiikkaa.

Minttu Ojanen, erityisasiantuntija
maakuntauudistus, hyvinvointi kaikissa politiikoissa -näkökulman edistäminen

@MinttuOjanen

Kannanottoja maakuntauudistuksesta

Kuntoutusjärjestöt vaativat vastuuta väliinputoajista sote- ja maakuntapalveluissa (09.11.2017)

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista vaarantaa asiakkaiden yhdenvertaisuuden (03.05.2017)

SOSTEn lausuntoja maakuntauudistuksesta

Lausunto julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista (16.06.2017)

Lausunto maakuntauudistuksen täytäntöönpanosta sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisoinnista (16.06.2017)

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisuudistukseksi ja niihin liittyviksi laeiksi (01.11.2016)

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: