fi | sv | eng

Sote-johtajat: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uhkaa kadota sote-uudistuksessa

20.04.2017, 13:34

SOSTEn Sosiaalibarometrin ennakkotulokset kertovat huolestuttavaa viestiä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä: se erkanee maakuntiin siirtyvistä sosiaali- ja terveyspalveluista eikä siitä ota kunnissa oikein kukaan koppia muun muassa vähenevien resurssien takia.

Sosiaalibarometriin vastanneiden kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien selvä enemmistö arvioi, että nk. hyte-irtoaa maakuntiin siirtyvistä sosiaali- ja terveyspalveluista. ”Valtaosa uskoo sen jäävän kunnissa hoitamatta, koska siihen on entistä vähemmän resursseja eikä siihen ole taloudellisia kannustimia”, tutkija Ari-Matti Näätänen sanoo.

Vain pieni osa ihmisen hyvinvoinnista on sosiaali- ja terveyspalveluiden ansiota. Hyvinvoinnin lisäämisen ja kustannusten vähentämisen näkökulmasta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ongelmien ehkäiseminen ovat tärkeämpiä kuin palveluiden uudistaminen. Tämä työ jää sote-uudistuksen jälkeen enimmäkseen kuntiin, mutta se kuuluu myös maakuntien vastuulle.

Maakunnan rahoituksesta hyteen on osoitettu noin yksi prosentti. Se on kuitenkin yleiskatteellista rahoitusta eli maakunta voi halutessaan käyttää sen johonkin muuhunkin. Lisäksi tämä rahoitus, ns. hyte-kerroin, aiotaan ottaa käyttöön vasta vuonna 2022, joten soten alkuvaiheessa hyteen ei olisi varattu lainkaan rahaa.

Kun vastuu jakaantuu kahdelle taholle, se voi jäädä kummallakin vähälle huomiolle: ”Kunnan ja maakunnan välinen työnjako tulisi selventää hyte-rajapinnassa”, yksi sosiaali- ja terveysjohtaja korostaa.

Usko monialaiseen yhdessä tekemiseen on hiipunut

Viime vuoden Sosiaalibarometriin vastanneet sote-johtajat uskoivat, että kunnissa voidaan ottaa hyte uudella tavalla haltuun eri hallinnonalojen yhteistyöllä, kun raskaat sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle. Vuodessa näkemykset ovat muuttuneet: Vastaajista 60 prosenttia pitää epätodennäköisenä, että hyte paranee, kun siitä pitäisi tulla entistä selvemmin kaikkien kuntaan jäävien toimialojen yhteinen asia.

Eräs vastaaja tuo avovastauksessa esille, että hyte-toiminta on ollut pitkälti tai lähes kokonaan sote:n tehtävänä. Uhkana on, että, nyt se häviää kokonaan.

Järjestöt voimavarana

Hyvinvointia edistetään esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa sekä liikunta- ja kulttuuripalveluissa. Sote-uudistuksen jälkeenkin tarvitaan muun muassa ravitsemus- ja elämäntapaneuvontaa, yhdessä tekemistä yksinäisyyden vähentämiseksi ja kaikkia keinoja päihteiden käytön ehkäisemiseksi. Tätä tekevät muun muassa maamme 10 000 sosiaali- ja terveysjärjestöä.

Sosiaalibarometrin vastaajista lähes 70 prosenttia arvioi, että hyte sujuu hyvin sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa. Noin 62 prosenttia uskoo järjestöjen roolin vahvistuvan tässä työssä.

”Järjestöt osallistavat satoja tuhansia vapaaehtoisia ja vertaistukijoita sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Paikallisesti tämän yksi suuri mahdollistaja ovat kunnat, jotka tukevat järjestöjä kymmenillä miljoonilla”, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas sanoo. Hän painottaa, että järjestöjen työn jatkuminen ei saa vaarantua yhdessäkään maakunnassa eikä sen rahoitukseen saa tulla katkoja. ”Tämä on erityisen tärkeää, kun julkinen hyte-toiminta tuntuu muuten olevan vakavasti uhattuna.”

Esimerkki järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävästä työstä

SOSTEn Järjestöbarometri 2016:ssa haastateltiin Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n tiedottajaa Ilkka Väisästä. Hän konkretisoi järjestönsä hyte-työtä:

  • Yhdistys konsultoi kaupunkia muun muassa mainoskylttien sijoittelusta ja liikennevalojen ääniohjauksesta, jotta näkövammaiset pystyisivät liikkumaan itsenäisesti.
  • Yhdistys tuottaa kaupungin tiedotteen äänilehdeksi ja konsultoi tiedon saavutettavuudesta.
  • Yhdistyksen liikuntaryhmät, esimerkiksi sokkopingiksen peluu, ylläpitävät kuntoa ja tasapainoa, jotka ovat edellytyksiä itsenäiselle liikkumiselle ja itsenäiselle asioiden hoitamiselle.
  • Yhdistyksen kohtaamispaikassa voi tavata muita näkövammaisia monena päivänä viikossa: vertaisilta saa selviämisvinkkejä ja tapaamiset vähentävät yksinäisyyttä – ne vetävät ulos kodista muiden pariin.

Kaikkeen tähän yhdistys tarvitsee kaupungin toiminta-avustuksia ja edullisia toimintatiloja.

Perustiedot vuoden 2017 Sosiaalibarometrista

Sote-uudistusta ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat eli 145 johtajaa eri puolilta Suomea. Kyselyn vastausaika oli 1.1.–28.2.2017. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä.

Vuoden 2017 Sosiaalibarometri julkaistaan kokonaisuudessaan 12.6. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistuksen lisäksi teemoina ovat toimeentulotuen Kela-siirto, sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut, eriarvoisuus, tulonsiirtojärjestelmän kehittäminen ja työllisyyspolitiikka. Sosiaalibarometri on tehty vuosittain vuodesta 1991.

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

KUNTIIN SAATAVA hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen ohjelma

Nimi: arja Karhuvaara

Jotta HYTE-toiminta toteutuisi kunnissa, on siihen saatava paine maakuntakoordinaatiolla ja HYTE-strategialla sekä kuntien valtuustokausittaisilla toimenpideohjelmilla. Ohjelmissa paneudutaan kuntien hyvinvointikertomuksissa esiinnousseisiin riskiryhmiin, kalleimmiksi tulleisiin asukasryhmiin tai inhimillisesti elämänlaadultaan eniten heikentyneisiin asukasryhmiin.
otetaan koppi 3-4 asukasryhmästä, panostetaan niihin ja käytetään mittareina konkretiaa/ tukipalvelujen toteutuneisuusmääriä, subjektiivista tyytyväisyyttä ja pärjäämistunnetta ja esim. sairaalajaksojen määrää, opintoihin siirtyneitä, koulupudokkaiden määrää, työllistyviä nuoria, liikkumaan kykeneviä senioreita jne. KUNNILLA OLTAVA OMAN TOIMINTANSA NIMETTY KOORDINAATTORI suoraan kuntakanslian alaisena, jotta myös yhteydet järjestöihin ja yrityksiin sekä paikallisuuden huomioiminen onnistuu ilman turhaa byrokratiaa.

01.05.2017, 14:07