fi | sv | eng

Sote-uudistus on järjestöille haaste ja mahdollisuus

17.05.2016, 15:49

SOSTEn suuri sote-aamiainen kokosi laajasti eri järjestötoimijoita keskustelemaan sote-uudistuksesta, valinnanvapaudesta ja sote-järjestöjen roolista muutoksen keskellä SOSTEn toimistolla 17. toukokuuta. Alustajia yhdisti usko tulevaan muutokseen, vaikka tasapainoilua eri ratkaisujen keskellä vielä tarvitaan.

SOSTEn johtaja Anne Knaapi korosti puheenvuorossaan sote-uudistuksen onnistumisen edellytyksiksi sitä, kuinka hyvin se kaventaa terveyseroja, lisää palveluiden laatua ja saatavuutta sekä parantaa kustannustehokkuutta. Knaapin mukaan sote-uudistus on järjestöille toiminnallinen haaste, mutta myös mahdollisuus.

"Järjestöt edustavat asiakaslähtöisyyttä ja kansalaisen ääntä, järjestöillä on tärkeä rooli palvelutuotannossa sekä kokonaisvaltaisessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä. Tärkeää on osallisuuden edistäminen. Asiakkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet on turvattava kirjaamalla se maakuntalakiin", Knaapi painotti.

”Pohjoismaista hyvinvointimallia ei olla murentamassa”

Sote-aamiaisella selvityshenkilöryhmän puheenjohtaja, professori Mats Brommels valotti tulevaa valinnanvapausmallia. Brommelsin mukaan pelkkä valinnanvapaus itsessään on riittämätön. Valinnanvapauden ja rahoituksen on kuljettava käsi kädessä. Hänen mukaansa ongelmat syntyvät siitä, jos rahoitusjärjestelmät eivät tue hyvinvointia. Tulevassa valinnanvapausmallissa korostuu Brommelsin mukaan vahvan valtionohjauksen tärkeys erityisesti kustannusten kokonaishallinnan näkökulmasta.

"Uudistuksessa ei olla murentamassa pohjoismaista hyvinvointimallia, mitä julkisen keskustelun perusteella voi joskus saada kuvan. Valtio päättää ne palvelut, joiden kohdalla vallitsee vapaus valita palvelujen tuottaja sellaisiksi hyväksyttyjen joukosta. Palvelujen tuottajien välillä vallitsee laatu- ei hintakilpailu", Brommels muistutti.

Valinnanvapausjärjestelmässä asukas valitsee ensisijaiseksi asiointipaikakseen sosiaali- ja terveyskeskuksen, jonka palvelutehtävien lisäksi suorittaa muita palveluja koskevan ammatillisen tarpeen arvioinnin. Muita laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia julkisrahoitteisia palveluita voi saada sosiaali- ja terveyskeskuksen toteaman tarpeen mukaisesti lähetteen tai palveluohjauksen perusteella.

Brommels mukaan sosiaali- ja terveyskeskukset voivat hoitaa säädetyt tehtävänsä myös käyttämällä alihankkijoita ja verkostoitumalla keskenään esimerkiksi erikoisosaamista koskevissa toiminnoissa.

"Palvelujen tuottajilla on mahdollisuus koota laajan valinnanvapauden piirissä olevia palveluja suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja erilaisten palvelukokonaisuuksien muodostamista kannustetaan. Keskukset voisivat tehdä sopimuksia esimerkiksi pienempien yritysten tai ammattiharjoittajien kanssa", Brommels sanoi.

Järjestöillä imagollinen kilpailuvaltti

Brommels näkee laajassa valinnanvapaudessa järjestöillä ennen kaikkea neljä eri roolia.

Kolmas sektori koostuu niin kansalaisjärjestöistä, aatteellisista järjestöistä sekä vapaaehtoistoiminnasta. Järjestöillä on lisäksi yleishyödyllinen tarkoitus ja asema.
Järjestöillä on Brommelsin mielestä erityisesti imagollinen kilpailuvaltti: järjestöt ovat voittoa tavoittelemattomia toimijoita. Hänen mukaansa kaupallinen toimija ei pysty samalla tavalla mobilisoimaan aatteen paloa.

Yhteistyöllä parempia palveluita

Kommenttipuheenvuoroissa tuotiin esille asiakaslähtöisyyttä ja uusia palvelukonsepteja, sosiaali- ja terveydenhuollon integraation tärkeyttä sekä järjestöjen keskinäisen yhteistyön merkitystä palvelutuotannossa.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälveen mukaan alhaalta päin syntyy tarpeeseen syntyviä kokonaisuuksia ja palveluita valinnanvapausjärjestelmässä.

"Jotta uusia innovatiivisia ratkaisuja pääsee syntymään, myös uusia toimijoita pitää päästä markkinoille" Pälve kertoi.

Miina Sillanpään säätiön säätiönjohtaja Eija Sorvari muistutti, että sote on oikeasti mahdollisuus, mutta reitti toimiviin palveluihin ei ole yksinkertainen. Ennen kaikkea hän korosti järjestöjen keskinäistä yhteistyötä laadukkaiden palveluiden tuottamisessa.

"Järjestöjen palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tähtäävät laadukkuuteen. Järjestöjen palvelutoiminnan tarkoitusperät eivät lähde liiketoiminnasta, mikä on hyvä markkina-arvo sinänsä", Sorvari korosti.

Haasteina Sorvari koki järjestöjen pienuuden, hinnan ja toisaalta markkinointiosaamisen puutteen.

"Tarvittaisiin järjestöjen yhteinen brändi. Pitäisikö alkaa luoda yhteistä palvelutoimintaa järjestöjen kesken ja sitä kautta saada voimaa järjestölähtöiseen palvelutuotantoon?" Sorvari ehdotti.

Sorvarin mukaan silmät olisi avattava myös sote-sektorin ulkopuolelle ja löydettävä uusia tapoja tehdä työtä mm. start-up yritysten kanssa.

Integraattorimalli ihmisen parhaaksi

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön säätiönjohtaja Olli Holmström korosti, että integroidussa sote-maailmassa pystytään parhaiten auttamaan ihmistä.

"Integraattorimallissa kaikkien polkujen ja putkien pitäisi olla läsnä. Pitää uskaltaa katsoa horisontin taakse, uskaltaa kokeilla ja ajatella paradigmojen ulkopuolella. Tällaisten mallien rahoitus pitäisi turvata sote-uudistuksessa", Holmström sanoi.

Ykkösasiaksi pitäisi nostaa palveluiden vaikuttavuus suoritteiden sijaan.

"Meidän pitää investoida siihen, että palveluiden pitkäaikainen vaikuttavuus voidaan osoittaa. Tämä edellyttää vaikutusten arvioinnin mittaamista ja tähän liittyvää arviointiosaamista", Holmström muistutti.

Ulla Kiuru

Professori Mats Brommelsin mukaan valinnanvapauden ja rahoituksen on kuljettava käsi kädessä.