fi | sv | eng

Suomessa katse kiinnitettävä köyhyyteen ja eriarvoisuuteen

16.03.2018, 12:21

Euroopan unionin vuotuinen talous- ja finassipolitiikkaa koordinoiva ohjausjakso on edennyt jälleen vaiheeseen, jossa Euroopan komissio julkaisee jokaiselle jäsenmaalle laatimansa maaraportin. Esisijaisesti raportissa analysoidaan jäsenmaiden taloudellista tilannetta ja talouspolitikan suuntaa, mutta myös hieman sosiaalista kehitystä, sosiaalipolitiikkaa ja koulutuspolitiikkaa.

Komission huomiot Suomen talouden ja politiikan kehityksestä olivat tämänkertaisessa maaraportissa varsin positiivisia. Brysselissä on huomattu Suomen talouden vahva vire, joka on yltänyt vuoden 2017 aikana myös työmarkkinoille asti. Myös harjoitetusta politiikasta Suomi saa kiitosta: komission mukaan Suomi edennyt aiempien vuosien maakohtaisten suositusten edistämisessä ja 90 prosentissa asetetuista tavoitteista on havaittu ainakin jonkin verran etenemistä.

Köyhyys- tai syrjäytymisvaaran vähentämisessä ei ole edetty

Sosiaalisen kehityksen näkökulmasta kovin suureen tyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole aihetta, vaikka esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen vuoden 2017 aikana onkin erittäin myönteinen muutos. EU:n ohjausjakso perustuu Eurooppa2020-strategian. Sen yksi tärkeimmistä tavoitteista eli köyhyys- tai syrjäytymisvaaran vähentäminen ei ole kuitenkaan lähentynyt maaraportin mukaan lainkaan. Vaikka komission mukaan Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisvaara on moniin muihin Euroopan maihin verrattuna matala ja tuloerot pienet, ei tilanne ole viime vuosien aikana parantunut toivotulla tavalla.

Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuosien 2010-2020 välisenä aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2020 riskissä olisi enää 770 000 ihmistä. Tavoitteesta huolimatta köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrä on pysytellyt noin 900 000:ssa koko viime vuosikymmenen ajan (896 000 henkilöä vuonna 2016). Ongelmallista on, että harjoitettu politiikka on ollut yksi merkittävä este tavoitteen saavuttamisen tiellä.

Euroopan komissio toteaa, että viimeaikaiset sosiaaliturvan indeksijäädytykset saattavat heikentää tilannetta ja eriarvoisuus saattaa olla tulevina vuosina lisääntymässä. SOSTEn tuore selvitys osoittaakin, että viime vuosina tehtyjen perusturvan leikkausten, erityisesti indeksileikkausten ja -jäädytysten, seurauksena pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut. Leikkaukset ovat kohdistuneet etenkin työttömiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin.

Selvityksen mukaan pienituloisimpien tilannetta heikentää lisäksi se, että asumistuen osuus vuokrasta on jatkuvasti pienentynyt. Tämä ja muu perusturvan heikentyminen yhdessä lisäävät toimeentulotuen käyttöä ja toimeentulotukiriippuvuutta, josta komissiokin esittää maaraportissa huolensa.

Kannustimien lisäämistä vai eriarvoisuuden lisäämistä?

Euroopan komissio on huolissaan siitä, että rakenteelliset uudistukset unohtuvat hyvän suhdannetilanteen vuoksi. Erityisesti komissio kantaa huolta työllistymisen kannustimista. Työllistymisen ongelmiksi tunnistetaan myös kohtuuhintaisten asuntojen puute kasvukeskuksissa, pitkät välimatkat, laadukkaiden ja oikein kohdennettujen aktivointitoimenpiteiden ja palveluintegraation puute sekä tarvittavien taitojen puute. Huoli taloudellisista kannustinloukuista kuitenkin korostuu.

Komissio tuo maaraportissa esille toimia, joilla se katsoo Suomen lisänneen työllistymisen kannusteita. Näitä ovat muun muassa ansiosidonnaisen päivärahan keston lyhentäminen, työttömyysetuuksien myöntämisedellytysten tiukentamisen eli niin sanottu aktiivimalli sekä asumistukeen tehdyt muutokset. On tärkeä huomata, että näissä kannustimia lisääviksi ajatelluissa toimenpiteissä on myös eriarvoisuuteen liittyvä puoli.

SOSTE näkee, että esimerkiksi työttömyysturvan aktiivimalli tuo mukanaan monia eriarvoisuutta lisääviä ongelmia. Aktiivimalli lisää heikoimmassa asemassa olevien ihmisten köyhyyttä, toimeentulotukiriippuvuutta ja byrokratiaa. Se kohtelee erityisen epäoikeudenmukaisesti sairaita ja tosiasiassa työkyvyttömiä työttömiä, joille ei kuitenkaan ole myönnetty työkyvyttömyyseläkettä. Komissiokin huomioi, että aktiivimalli voi heikentää heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten toimeentuloa alueilla, joilla ei löydy töitä eikä aktivointitoimia ole tarjolla ja epäilee palveluiden rahoituksen riittävyyttä. Muita mallin puutteita ei raportissa kuitenkaan käsitellä.

Myös mainitut kannustimia lisäävät muutokset asumistukeen ovat suoria leikkauksia. Niillä viitataan asumistuen määräytymisen pohjaindeksin muuttamiseen. Sen seurauksena asumistuen taso tulee jäämään jatkossa entistä enemmän jälkeen vuokrien hintakehityksestä, mikä myös tulee näkymään toimeentulo-ongelmina ja toimeentulotukiriippuvuuden kasvuna. Tämä puolestaan voi heikentää kannustimia vastaanottaa työtä, joten positiivinen kannustinvaikutus on asumistuen leikkauksen osalta epävarma.

Järjestöt laativat varjosuositukset köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi

Seuraava vaihe EU:n ohjausjaksossa on Suomen Euroopan komissiolle huhtikuussa esittämä uudistusohjelma, jossa kommentoidaan aiemmin esitettyjen tavoitteiden toteutumista sekä Suomelle annettujen suositusten seuraamista. Tämän jälkeen toukokuussa komissio antaa Suomelle uudet maakohtaiset toimenpidesuosituksensa.


Sote-järjestöt valmistelevat toimenpidesuositukset kiinnittäen huomiota köyhyyteen ja syrjäytymiseen.


Sote-järjestöt valmistelevat SOSTEn johdolla varjosuositukset, joita valtioneuvoston ja komission on mahdollista hyödyntää omia politiikkalinjauksiaan työstäessä. Järjestöjen suosituksissa painopiste tulee olemaan näillä näkymin köyhyyden ja syrjäytymisvaaran vähentämisessä, perusturvan kehittämisessä, heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen parantamisessa sekä laajemmissa eriarvoisuutta vähentävissä toimenpiteissä.

Vuonna 2016 SOSTE esitti varjosuositukset yhdessä Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Finin kanssa. Edellisten teemojen lisäksi silloin suosituksiin sisältyivät tuolloin myös koulutusleikkausten peruminen, terveyden tasa-arvoa lisäävä sote-uudistus sekä talouden kasvuperustaa vahvistavia investointeja. Nämä suositukset ovat edelleen ajankohtaisia.

Jussi Ahokas
pääekonomisti, SOSTE

Anna Järvinen
erityisasiantuntija, SOSTE

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: