fi | sv | eng

Suomi on osa YK-perhettä myös sosiaaliasioissa

06.02.2018, 18:00

Usein kuulee sanottavan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Sama pätee myös maailman maihin. Ne tarvitsevat toisiaan ja niiden on hyvä tehdä yhteistyötä. Kansainvälisen yhteistyön areenana YK on ainutlaatuinen, sillä sen jäsenistö kattaa lähes kaikki maailman maat. YK:n perustajajäseniä oli 51. Tänä päivänä jäsenmaita on 193. YK on kohtaamispaikka, jossa valtiot jakavat näkemyksiään ja tekevät mm. ulkopoliittisia tavoitteitaan tiettäviksi. Tämä lisää luottamusta ja tuo kansainvälisiin suhteisiin ennakoitavuutta. Toiminta perustuu ajatukseen kolmesta toisiaan tukevasta ja täydentävästä pilarista: rauha ja turvallisuus, kehitys ja ihmisoikeudet. YK:n rooli on nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa entistä tärkeämpi.

Järjestöedustus maan valtuuskunnassa on esimerkillistä, mutta harvinaista

Talous- ja sosiaalineuvoston ECOSOC:n alaisen sosiaalisen kehityksen toimikunnan Commission for Social Development (CSocD) 56. istunto järjestettiin New Yorkissa 29.1.-7.2.2018. Suomi on mukana istunnossa tarkkailijana. Sain olla mukana Suomen valtuuskunnassa asiantuntijana ja pääsin tutustumaan YK:n toimintaan paikan päällä. Yhtenä huomiona pitää todeta, että järjestöedustus maan valtuuskunnassa ei ole mitenkään tavallista. Suomi toimii tässä hyvänä esimerkkinä muille. Monella länsimaalla on muutenkin vähän edustajia kokouksessa, mikä on harmillista, koska käsiteltävät teemat ovat tärkeitä.

Ja kyllä, vaikutuin ja vakuutuin YK:n roolista mm. sosiaalisten kehityksen edistämisessä maailmanlaajuisesti. Oli mielenkiintoista seurata, kuinka maat vuorollaan käyttivät (jäsenmaat 7 minuuttia., tarkkailijat 5 minuuttia ja järjestöjen edustajat 3 minuuttia) puheenvuoroja ja kertoivat oman maansa sitoutumisesta ja strategioista köyhyyden vähentämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi.

Toimikunnan historiaa

Sosiaalisen kehityksen toimikunta on perustettu vuonna 1946 ja vuodesta 1995 toimikunnan mandaattiin on kuulunut Kööpenhaminan sosiaalisen kehityksen maailmankonferenssin toimintaohjelman seurannan ja täytäntöönpanon toteuttaminen. ECOSOC vahvisti vuonna 2016 päätöslauselmallaan, että toimikunta osallistuu jatkossa myös Agenda 2030:n seurantaan mandaattinsa rajoissa tukemalla korkean tason poliittisen foorumin (HLPF) temaattisia arviointeja kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta. Toimikunnassa on 46 jäsentä, joiden toimikausi kestää neljä vuotta. Toimikuntaa johtaa Islannin edustaja Nikulás Hannigan. Suomi oli toimikunnan jäsen 52.–55. istunnoissa.

Agendalla köyhyyden vähentäminen, kestävät yhteiskunnat, vammaiset, ikääntyvät, nuoret ja työmenetelmien uudistaminen

56. istunnon pääteema edellisen vuoden tapaan oli strategiat köyhyyden lopettamiseksi kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Toimikunnan kahden vuoden istuntosyklin perusteella tänä vuonna pääteemasta neuvotellaan myös päätöslauselma. Päätöslauselmaneuvottelut käydään pääsääntöisesti toisen istuntoviikon aikana. SOSTE on ollut mukana järjestökoalitiossa, joka mm. laati Suomi ja Agenda2030 – kansalaisjärjestöjen seurantaraporttiin 2017 kansallisen ja paikallisen tason suositukset (PDF) köyhyystavoitteen osalta.

Vuodesta 2013 saakka toimikunnan istunnoissa on käsitelty ns. nousevaa teemaa, joka oli tänä vuonna kohti kestäviä yhteiskuntia: sosiaalisen kehityksen innovaatiot ja yhteenliittyvyydet.  Kokouksessa järjestetään neljä paneelikeskustelua: istunnon pääteemasta, nousevasta teemasta, YK:n ikääntymisohjelman seurannasta sekä vammaisuuden valtavirtaistamisesta Agenda 2030 toimeenpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. YK:n sosiaalisen kehityksen toimikunnan istunnossa Suomi ajaa keskeisiä tavoitteitaan EU-koordinaation kautta. EU-puheenjohtajamaa kevätkaudella on Bulgaria.

Varsinaisen istunnon rinnalla järjestettiin kaksi foorumia: järjestöfoorumi teemalla sosiaalinen suojelu: strategia köyhyyden vähentämiseksi ja kestävän kehityksen saavuttaminen kaikille ja nuorisofoorumi, jonka teemana oli nuorten rooli kestävien kaupunki- ja maaseutuyhteisöjen rakentamisessa. Ohjelman rinnalla järjestettiin sivutapahtumia kuten ILOn World Social Protection Report 2017-2019 -raportin julkaisu. Viikon aikana järjestetään myös epävirallisempia neuvotteluja.

Tärkeitä neuvotteluja käytiin myös CScoD:n komission uudistamisesta mm. istuntojen lyhentämisestä ja mahdollisesti jatkossa keskitytään vain yhteen teemaan per vuosi. Taustalla ovat mm. säästötoimet. Erityisesti Yhdysvallat ja sen uusi hallinto on ollut kriittinen YK:n rahankäytön ja tulosvastuun osalta. Myös kumppanuuksia halutaan kehittää muiden toimijoiden kanssa.

Miten Suomi näkyi istunnossa

Suomi näkyi istunnossa monin tavoin. Suurlähettiläs Kai Sauer Suomen pysyvästä edustustosta YK:ssa piti Suomen puheenvuoron (PDF) 1.2. EU-SPS ohjelman johtaja Timo Voipio Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta kertoi EU:n sosiaalisen suojelun ohjelmasta. The EU Social Protection Systems Initiative (EU-SPS) Ohjelma tukee kymmentä matalan ja alemman keskitulotason maata rakentamaan kestäviä ja kattavia sosiaaliturvajärjestelmiä. Voipion esitys oli sivutapahtumassa, jonka järjesti globaali sosiaalipolitiikan verkosto ICSW. Verkoston Suomen toimikunta toimii SOSTEssa.  Johtaja Mark McGreevy Depaul International mainitsi puheenvuorossaan Asunto ensin toimintamallin lupaavana esimerkkinä siitä, kuinka vähennetään asunnottomuutta. Suomi esitti kysymyksen MIPAA (Madrid Plan of Action on Ageing) sessiossa, miten tekniset innovaatiot saadaan paremmin käyttöön ja levitettyä.  Erityisasiantuntija Eppu Mikkonen-Jeanneret Ulkoministeriöstä piti Suomen puheenvuoron Suomen co-sponsoroimassa sivutapahtumassa, joka järjestettiin yhdessä Saksan kanssa. Perustulo ja perustulokokeilu nousivat esiin mm. suurlähettiläs Kai Sauerin puheenvuorossa.  Myös järjestöfoorumin julkilausumaluonnoksessa on mainittu Suomen kiinnostus perustuloon.

Suomella on tänä vuonna useita korkeantason kansainvälisiä puheenjohtajuuksia ja jäsenyyksiä

Suomella on tiedossa vilkas vuosi kansainvälisillä kentillä. Suomea edustaa WHO:n hallintoneuvostossa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee. Kausi alkaa toukokuussa. Suomi toimii kansainvälisen työjärjestön ILO:n hallintoneuvostossa. Suomi on jäsenenä WHO:n tarttumattomien tautien korkeantason komissiossa 2017-2019. Suomi toimii myös YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n hallintoneuvoston Pohjoismaiden edustajana.  Unohtaa ei myöskään sovi, että Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana 2017-2019. Myös EU-puheenjohtajuuskauden (syksy 2019) valmistelut ovat alkaneet. Vaikuttamisenpaikkoja on siis tulossa, käytetään niitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Kaarina Tamminiemi
erityisasiantuntija, SOSTE

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: