fi | sv | eng

Syömishäiriöiden kuntoutus näyttäytyy epäselvänä sekä asiakkaille että ammattilaisille

25.10.2018, 11:25

Syömishäiriöt ovat nuorten ja nuorten aikuisten yleisiä ja vakavia mielenterveyshäiriöitä. Lisäksi arvioidaan, että viidennes vaikean lihavuuden takia hoitoon hakeutuvista ja noin 8 % ylipainoisista ikään ja sukupuoleen katsomatta kärsii ahmintahäiriöstä.

Syömishäiriöiden kuntoutuksen vaikuttavuutta ei tunneta

Keskustelu syömishäiriöön sairastuneiden kuntoutuksesta on Suomessa varsin epäselvää ja sisällöllisesti määrittymätöntä. Lääkäriseura Duodecimin syömishäiriöiden Käypä hoito -suositus toteaa, että syömishäiriöissä hoidon ja kuntoutuksen raja on liukuva.

Myöskään syömishäiriötä sairastavilla ja heidän läheisillään ei ole tietoa, milloin mahdollinen hoito loppuu ja mistä kuntoutus alkaa.

Suositus toteaa myös, että lääketieteellisen tai psykososiaalisen kuntouksen, käytännössä eri terapiamuotojen, vaikuttavuudesta syömishäiriöissä ei ole tutkimusnäyttöä. Ilman tutkimusnäyttöä on vaikeaa, ellei mahdotonta tietää, mikä kuntoutusmuoto syömishäiriötä sairastavia auttaa.

Kuntoutussuunnitelma lisää toipumismotivaatiota

Kuntoutussuunnitelman puuttuminen on syömishäiriötä sairastavilla erittäin tavallista. Sairastava ei useinkaan tiedä tai hahmota, mistä kaikista palasista hänen kuntoutuksesta koostuu. On tärkeää, että kuntoutussuunnitelma laaditaan ja käydään huolella läpi syömishäiriötä sairastavan kanssa. Kun sairastava tietää, mistä hänen kuntoutuksensa koostuu ja pääsee itse vaikuttamaan siihen, on hänen helpompi hahmottaa kuntouksen kokonaisuus. Vaikutusmahdollisuus kasvattaa aina myös omaa toipumismotivaatiota, jolloin kuntoutus on tehokkaampaa.

Syömishäiriöiden kuntoutuksen tulee olla moniammatillista

Syömishäiriöt ovat psykofyysissosiaalisia sairauksia, ja siksi syömishäiriöiden hyvän kuntoutuksen tulisi olla moniammatillista. Hyvän ja vaikuttavan syömishäiriöiden kuntoutuksen takana pitäisi tarvittaessa olla sekä psykoterapeutti, ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti että psykofyysinen fysioterapeutti.

Syömishäiriötä sairastava tai hänen lähipiirinsä ei useinkaan tiedä eri kuntoutuvaihtoehdosta ja niiden olemassa olosta. Sairastavalle tulisikin antaa laajasti tietoa häntä mahdollisesti hyödyttävistä kuntoutusmuodoista.

Syömishäiriötä sairastaville huonoja kokemuksia ei-syömishäiriöspesifeistä kuntoutuskursseista

Syömishäiriötä sairastavat jäävät Kelan kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssien ulkopuolelle, koska näyttö näiden kuntoutusmuotojen hyödystä puuttuu. Syömishäiriöliiton jäsenistön kokemukset ei-syömishäiriöspesifeistä mielenterveyden kuntoutuskursseista ovat karua kuultavaa. Syömishäiriötä sairastaville ruokailutilanteet ovat usein hyvin vaikeita ja niihin tarvitaan erityistä tukea ja osaamista.

Laitoskuntoutuksessa kuntoutuspäivä rakentuu usein ruokailujen ympärille. Koska ruokailut eivät ole tuettuja, joutuvat syömishäiriötä sairastavat kohtaamaan pahimman pelkonsa useita kertoja päivässä ilman tukea. Tämä vertautuu monelta osin siihen, että päihdetoipujia hoidettaessa tarjolla olisi alkoholia useita kertoja päivässä. Päivämuotoiset avokuntoutuskurssit ovat yhtä ongelmallisia samasta syystä.

Syömishäiriöiden kuntoutus kannattaa aina

Veera Pohjolan väitöksen mukaan (2017) laihuushäiriön ja ahmimishäiriön hoitaminen on kustannustehokasta. Ei ole syytä olettaa, että syömishäiriöiden kuntoutus olisi vähemmän kustannustehokasta kuin hoito. Ollakseen kustannustehokasta kuntoutusta tulee kuitenkin kehittää ja selkeyttää.

Tärkeä osa kehittämistä on luotettavien tilastojen saaminen syömishäiriötä sairastavien kuntoutuksesta. Syömishäiriöiden diagnostiset kriteerit ovat niin tiukat, että vain murto-osa syömishäiriöllä pahastikin oireilevista täyttää kriteerit, joten isolla osalla sairastavista diagnoosina on masennus tai yleinen ahdistuneisuushäiriö. Kun kuntoutusta haetaan väärällä diagnoosilla, ei sen sisältö kehity. Tilanne vääristää tilastoja ja jättää ison osan syömishäiriöitä sairastavista näkymättömiin.

Syömishäiriöliitto haastaakin päättäjät, syömishäiriöitä hoitavat ja kuntouttavat tahot, Kelan ja THL:n yhdessä kehittämään laadukkaampaa syömishäiriökuntoutusta.

Kirsi Broström, toiminnanjohtaja
Syömishäiriöliitto – SYLI ry


Teksti on viides kuusiosaisesta blogisarjasta, jossa kuntoutuksen asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista kuntoutuksen uudistamiseen liittyvistä teemoista. Sarjassa käsitellään kuntoutuksen kiperiä kysymyksiä sekä kuntoutujien asemaan ja mahdollisuuksiin vaikuttavia aiheita. Kirjoittajat ovat Kuntoutusverkostosta, joka on SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoima vaikuttajaverkosto. Siihen kuuluu 87 kuntoutuksen toimijaa, järjestöä ja viranomaistahoa.


Lue lisää:

Kuntoutuksen sujuvuus on unohdettu sote-uudistuksessa

Allianssimalli voi tuoda kuntoutukseen uusia kumppanuuksia