fi | sv | eng

VAHVA-verkoston tapaaminen: Järjestöjen malleille kysyntää ikääntyneiden palveluja uudistettaessa

10.11.2015, 15:37

Ikäihmisten asioita ajavat SOSTEn jäsenjärjestöt kokoava VAHVA-verkosto keskusteli 5.11. vanhuspalvelujen tulevaisuudesta. Verkoston puheenjohtajana debytoi toiminnanjohtaja Marja Tuomi Omaishoitajat ja läheiset -liitosta.

Johtaja Päivi Voutilainen STM:sta esitteli kokouksessa hallitusohjelman ikäihmisten palvelujen tulevaisuuteen vaikuttavia linjauksia. Keskeinen tavoite on purkaa laitoshoitoa ja siirtyä enemmän perhe- ja omaishoitoon. Samalla hillitään kustannusten kasvua.

Edessä on mittava tehtävä: Harppaus yksinomaan perhehoidon yleistymiseen on suuri, sillä nyt pysyvämmin perhehoitoa saa vain runsas 200 ikäihmistä.

Sopeutustoimet osuvat ikääntyneisiin

Ikääntyneitä muistetaan hallituksen julkisen talouden sopeutustoimilla. Tarkistusten kohteena ovat muun muassa suositukset toimitiloista ja henkilöstömitoituksista.

Kysymyksiä herätti vanhuspalvelujen henkilöstömitoituskaavailut: vähimmäishenkilöstömitoitus on nyt 0,5. Sitä lasketaan 0,4–0,5:een. Nyt vain joka kymmenes yksikkö toimii tällä henkilöstömäärällä. Jatkossa mitoitukseen laskettaneen mukaan myös esimerkiksi opiskelijat ja hoiva-avustajat.

Uudessa tilanteessa askarruttavat hoidon laadun turvaaminen. Toisaalta askarruttaa myös johtamisosaaminen, jotta henkilöstömitoitus osataan tehdä aidosti palvelutarpeiden pohjalta.

Laitoshoidon nipistyksistä on herunut resurssia ikääntyneiden perhehoidon ja eri-ikäisten omaishoidon kehittämiseen. Omaishoidon tukea ei ole jatkossakaan luvassa kaikille omaistaan säännöllisesti hoitaville, koska sen kustannus olisi ollut noin 300 miljoonaa euroa. Sen sijaan satsataan omais- ja perhehoitajien vapaisiin, terveystarkastuksiin, sotainvalidien ja -veteraanien haitta-asteen alentamiseen sekä vanhusten kotihoidon ja perhehoidon kehittämiseen.

Laitoshoitoa puretaan, kotihoitoa kehitetään

Palvelurakenteen muutosta tukee 30 miljoonan euron kärkihanke, jonka valmistelu on käynnissä. Voutilainen toi esille, että se mahdollistaa muun hoidon kehittämisen, kun laitoshoitoa puretaan. Sillä tavoitellaan iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisempia, paremmin koordinoituja ja kustannuksia alentavia palveluja. Järeänä sisältönä on iäkkäiden palvelujärjestelmän uudistaminen, jossa käytössä on omais- ja perhehoitajien hyvinvointia turvaava toimintamalli.

Erityishuomio kohdistuu iäkkäillä retuperällä olevan kuntoutukseen, kotiin annettavaan apuun ja asumisratkaisuihin. Kun ikääntyneen toimintakykyä vahvistetaan ajoissa, laitoshoidon tarve vähenee ja siirtyy.

Tarkoitus on uudistaa pysyvästi toimintatapoja. Kokeiluja aloitetaan ensin pilottikunnissa. Tulosten juurruttamiseen suunnitellaan THL-johtoisesti alueellista verkosto- tai muutosagenttirakennetta.

Myönteistä on, että hanke on poikkihallinnollinen: iäkkäiden toimintakykyä ja itsenäistä kotona asumista tukevat sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella muun muassa asumisratkaisut, ympäristön esteettömyys, kulkuyhteydet ja terveellinen ravitsemus.

Järjestöjen osaaminen käytössä

Tärkeä tuki vanhuspalveluja uudistettaessa on aiempaa laajempi asiantuntijayhteistyö, jossa tutkimuslaitosten, sosiaalialan osaamiskeskusten ja muiden tahojen rinnalla kumppanina ovat järjestöt. Uusien rakenteiden sijaan hankkeelle haetaan tukea olemassa olevista verkostoista: VAHVA-verkostoa ehdotettiin järjestöjen kanavaksi käydä keskustelua vanhuspalvelujen kehittämisestä.

Järjestelmäkeskeiseen valmisteluun halutaan myös asianosaisten, iäkkäiden näkemykset. Kokemusten keräämiseen on alustavasti pohdittu esimerkiksi vanhusneuvostoja, muistiaktiiveja sekä erilaisia asiakas- tai omaisraateja.

Ministeriön valmistelutyössä tunnistetaan alan järjestöjen vahva rooli palvelujen kehittäjinä: lokakuussa STM kokosi avaustilaisuudessa järjestöjen näkemyksiä ja kokeiltuja malleja palvelujen kehittämiseksi.

Huolta kannettiin projekteissa kehitettyjen mallien hyödyntämisestä projektien jälkeen. Monet käyttökelpoisetkin mallit ovat jääneet vaille rahoittajaa kehitysvaiheen jälkeen.

Järjestöjen toivottiin perkaavan jo aiemmin kehittämiään malleja, koska sieltä voisi löytyä jo testattuja ja tähän tilanteeseen sovellettavia käytäntöjä.
Loppusyksystä kärkihankkeen hankesuunnitelma täsmennetään ja sille kootaan ohjausryhmä. Vuoden päästä sille on luotu koordinaatiorakenne ja vuoden 2017 loppuun mennessä on toteutettu kuntakokeilut. Aikataulu on haastava, sillä uusien toimintamallien on tarkoitus olla käytössä jo vuoden 2018 lopussa.

Osallistu keskusteluun!

SOSTEn VAHVA-verkosto on avoin ikäihmisten asioista kiinnostuneille jäsenjärjestöjen edustajille. Verkosto tarjoaa ajankohtaista tietoa ja innovatiivista pohdintaa ikääntyvien asemasta, haasteista ja mahdollisuuksista yhteiskunnassa sekä väylän vaikuttamiselle.

Verkosto kokoontuu noin neljännesvuosittain. Seuraava kokous on tammi-helmikuun vaihteessa. Se käsittelee sote-uudistusta.

Verkostoon ilmoittautumiset ja lisätiedot: erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE.

Anne Eronen