fi | sv | eng

Valinnanvapautta myös ruotsinkielisiin vammaispalveluihin

13.12.2016, 10:25

Kårkullan kehitysvammapalveluihin keskittyvä kuntayhtymä on esittänyt, että se ottaisi sote-uudistuksessa vastuulleen kaikki ruotsinkieliset vammaispalvelut. Niitä tuottavat nyt muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöt. Ruotsinkieliset vammaisjärjestöt vastustavat näitä kaavailuja. Yksi palveluntuottaja ei takaisi valinnanvapautta ruotsinkielisille vammaisille henkilöille.

Järjestöt korostavat, että vammaisten ihmisten on voitava vaikuttaa siihen, mitä palveluita, hoitoa ja kuntoutusta he saavat ja mistä he sen saavat. Tähän velvoittaa Suomen viime kesäkuussa ratifioima YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus.

Vammaisjärjestöt pitävät tärkeänä, että kehitysvammahuollon erityishuoltopiirit lakkautetaan osana sote-uudistusta. Kårkulla voisi vastaisuudessakin tarjota kehitysvammapalveluita, mutta vain yhtenä palveluntuottajana: on tärkeää, että myös ruotsinkieliset kehitysvammaiset henkilöt voivat valita eri vaihtoehdoista itselleen sopivimman palvelun. Muiden ruotsinkielisten vammaispalveluiden, kuten kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten palveluiden, asiantuntemusta on aivan muualla.
Järjestöt tuottavat erityispalveluita eri vammaisten ryhmille. SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas korostaa, että sote-uudistuksessa pitää turvata järjestöjen mahdollisuudet tuottaa palveluita. Niissä tunnetaan usein parhaiten asiakkaiden tarpeet, koska järjestöt on perustettu nimenomaan palvelemaan jäsenistöään ja kehittämään esimerkiksi aisti - ja neurologisia vammoja koskevaa asiantuntemusta.

”Yksi kuntayhtymä ei pysty korvaamaan useiden järjestöjen erityispalveluita. On tärkeää, että sote-uudistuksessa turvataan ruotsinkieliset palvelut, mutta yhtä lailla niiden olemassa oleva laaja asiantuntemus ja valinnanvapaus. Ei voida ajatella, ettei valinnanvapaus koskisi ruotsinkielisiä”, Kiukas sanoo.

Ruotsinkielisten vammaisjärjestöjen yhteistyöjärjestö SAMS, Samarbetsförbundet kring funktionshinder korostaa sote-esitystä koskevassa lausunnossaan, että ehdotusta pitää täydentää toimielimillä, jotka koordinoisivat ruotsinkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin pääsyä valtakunnan ja maakuntien tasolla.

Nyt ruotsinkielisille vammaisille henkilöille ei turvata sosiaali-ja terveyspalveluja yhdenvertaisin perustein, ei suhteessa suomenkieliseen väestöön eikä diagnoosin perusteella. Palvelun saaminen vaihtelee suuresti alueittain ja diagnoosin perusteella. Palvelut ovat pirstaleisia tai ne voivat puuttua kokonaan. Vaihtoehdot ja valinnanvapaus ovat rajoitettuja tai olemattomia.

SOSTE
Maria Helsing-Johansson
specialsakkunnig