fi | sv | eng

Vertaisarvioinnista vinkkejä ja innostusta kehittämistyöhön

04.08.2015, 09:49

Kaisa Humaljoki, ADHD-liitto ja Jenni Tuomela, Luustoliitto

Kaksi projektia. Kaksi projektipäällikköä. Vertaistoiminnan kehittäminen keskiössä. Siitä se ajatus sitten lähti.

Sattuma saattoi meidät kaksi yhteen arviointikoulutuksen kahvipöytäkeskustelussa. Olimme molemmat aloittaneet uusissa projekteissa, joiden keskeisenä teemana oli vertaistukitoiminnan kehittäminen. Toisella kohderyhmänä olivat ADHD-aikuiset ja toisella osteoporoosia sairastavat luustokuntoutujat. Yhteistä meillä oli innostus tärkeäksi kokemamme toiminnan kehittämiseen ja toisaalta synergiaetujen löytämiseen, kun nyt kerran saman asian äärellä molemmat painiskelimme. Aluksi sovimme pitävämme toisemme ajan tasalla projekteistamme, jottei kummankaan tarvitsisi keksiä uudelleen toisen jo aikaisemmin keksimää pyörää.

Halusimme molemmat arvioinnin systemaattisesti mukaan jo projektien alusta saakka. Taloudelliset resurssit loivat tiukat rajat sille, mitä muuta oli itsearvioinnin lisäksi mahdollista hankkia ulkopuolelta. Ulkoisen arvioinnin kuljettaminen koko projektin ajan mukana kehittämistyössä ei ollut valitettavasti mahdollista. Tästä syystä lähdimme miettimään, olisiko vertaisarvioinnilla meille annettavaa ja olisiko meistä siihen. Päätimme kokeilla, vaikkemme aluksi oikein edes tienneet, mitä olimme lähdössä kokeilemaan.

"Mutta mistä löytyisivät raportit tai ohjeet, miten muut ovat tehneet?"

Erilaisia kokemuksia vertaisarvioinnista on varmasti pilvin pimein. Mutta mistä löytyisivät raportit tai ohjeet, miten muut ovat tehneet? Me emme niitä löytäneet, vaikka sellaisia varmasti on. Päätimme, että jos koemme hyötyvämme itse tästä arvioinnista, niin raportoimme tekemämme kaikkien hyödynnettäväksi.

Vertaisarviointimme alkoi yhteistyönä, jonka oli synnyttänyt molempien projektien ja projektipäälliköiden tarve saada jossain määrin ulkoista arviointitietoa itsearvioinnin lisäksi, tarve saada arviointitietoa koko projektin ajan ja toisaalta myös tarve saada kollegiaalista tukea saman kehittämiskohteen parissa työskentelevältä kollegalta. Lähdimme liikkeelle puhtaasti niin projektin kuin projektipäälliköiden itsekkäistä tarpeista. Halusimme kehittää ja kehittyä. Ja nyt puolitoista vuotta myöhemmin, voimme todeta että onnistuimme.

Etenimme vertaisarviointiprosessissa asia kerrallaan. Mietimme, miten ja minkälaisia keinoja hyödyntämällä voisimme vastata tarpeisiimme. Teimme pelisäännöt ja kirjasimme ylös. Tutustuimme toisiimme ja projekteihimme. Jaoimme ajatuksia ja ideoita hyvinkin varauksetta. Näin jälkikäteen voikin melkeinpä ihmetellä, miten avoimesti kerroimme itsestämme, työstämme ja myös taustaorganisaatioistamme toisillemme lähes alusta alkaen.

Nyt olemme monta kokemusta ja jaettua ajatusta viisaampia. Saimme vertaisarvioinnilla ulkopuolisen arvion projektitoiminnan kehittämisestä ja tarkoituksenmukaisuudesta, ajatusten vaihtoa ja ideoita koko prosessin ajan ja tukea toisiltamme niin itse substanssin kehittämisessä, työssä jaksamisessa kuin vaikkapa rahoittajan raporttien täyttämisessä.

Ja samalla loimme ProVe-mallin (Projektien vertaisarviointi -malli), jonka esittelimme Miniseminaarissa 28.4.2015. Seminaarissa puheenvuoron pitivät myös Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Raha-automaattiyhdistyksen edustajat, joilta saadun viestin mukaan olemme olleet oikealla asialla ja oikeaan aikaan. Tästä on hyvä jatkaa.

ProVe-malliin pääsee tarkemmin tutustumaan esitteestä ja Innokylässä.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

Vertaisarvioinnista virtaa

Nimi: Mervi Aalto-Kallio/SOSTE

Naiset ovat todellakin oikealla asialla, oikeaan aikaan. Hienoa työtä! Jos vertaisarviointi alkoi kiinnostamaan blogin lukijoita, mutta sopiva vertaiskumppani on löytämättä, olkaa yhteydessä myös SOSTEen. Voidaan miettiä ratkaisua yhdessä. SOSTEn arviointitoiminnan nettisivujen arvioinnin työkalut -osiosta löytyy myös muutamia muita vertaisarvioinnin ja -kehittämisen työkaluja. Rohkeasti kokeilemaan!

04.08.2015, 12:30