fi | sv | eng

Vertaismentoroinnista voimaa järjestöjohtajalle

06.11.2015, 16:00

Anne Porthen, Aivovammaliitto ry
Anitta Raitanen, Kansalaisareena
Eveliina Hostila, Hope ry
Johanna Kujala, Suomen Tule ry
Pauliina Lehtinen, Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry

Me - viisi innokasta järjestöjohtajaa - olemme päässeet kokeilemaan uutta ryhmämuotoista mentorointimallia. Olemme kokoontuneet vuoden ajan seitsemisen kertaa sparraamaan ja jakamaan kokemuksiamme. Mitä jäi käteen?

Vertaismentorointi tutustutti meidät toisiimme. Tutuksi kävivät itse johtajat ja heidän järjestönsä. Oli hyödyllistä kuulla siitä, miten missäkin järjestössä toimitaan ja mitkä asiat johtajia mietityttävät. Ryhmässä oli kaiken ikäisiä toiminnanjohtajia ja vuosissa mitattuna järjestöjohtajuuden mitta vaihteli muutamasta vuodesta lähes pariinkymmeneen. Jokaisella oli kuitenkin omat vahvuutensa, jotka ryhmä otti innolla yhteiseen käyttöön. Erilaisuus oli ryhmän rikkaus.

Ei liene yllättävää, että hyvin samankaltaiset teemat toistuivat eri järjestöissä. Vertaisena tilanteisiin oli helppo samaistua ja yrittää tuoda keskusteluun uusia näkökulmia ja vinkkejä. Yllättävää oli se, kuinka oma itse ja järjestö tulivat paremmin näkyväksi muihin peilatessa. Tulimme todistaneeksi sitä, että näemme itsemme vain muiden kautta - yhtäläisyydet ja erot tulivat näkyviksi.

Kokoontumiset antoivat meille tärkeää aikaa pysähtymiselle ja reflektoimiselle. Avoimessa ilmapiirissä ja keskustelujen ollessa luottamuksellisia oli hyvä jakaa järjestöarkeaan ja muiden sparraaminen oli antoisaa. Saimme toisiltamme konkreettisia vinkkejä ja toimintatapoja sujuvoittamaan työtämme. Tutkailimme asioita ratkaisukeskeisesti ja saimme nauraa yllin kyllin. Vahvistimme näkemystä, että kaikkea ei kannata ottaa niin vakavasti.

Käsittelimme jokaisella parin tunnin kokoontumiskerralla yhden henkilön ”casen”. Lisäksi pidimme aina kuulumiskierroksen ja ensimmäisellä kerralla loimme ryhmälle säännöt. Myös taaksepäin katsominen ja reflektointi kuuluivat prosessiin. Parilla kerralla meitä oli sparraamassa työnohjaaja, joka toimi tukivalmiudessa koko prosessin ajan. SOSTE tarjosi meille tilat ja kahvia.

Vertaismentorointi antoi mahdollisuuden vertaisoppimiselle ja vertaistuelle. Järjestöjohtajan rooli omassa työyhteisössä voi olla aika yksinäinen ja mentorointiryhmä oli antoisa tuki. Hyödyt tuskin lakkaavat tähän vuoteen, sillä nyt meillä on tutut toisemme. Voimme kysyä asiaa kuin asiaa, oli sitten kyseessä isommat uudistukset tai matkakorttikäytännöt. On kiinnostavaa nähdä miten tilanteet järjestöissä tulevat etenemään. Kokemuksemme pohjalta kannustamme muitakin sukeltamaan ryhmämuotoisen vertaismentoroinnin maailmaan. Kiitämme toisiamme ja kaikkia oppimisen ja kokemuksen mahdollistajia!

Lue lisää