fi | sv | eng

Voimmeko työttömyyden kasvulle mitään?

06.08.2015, 12:58

Jussi Ahokas, pääekonomisti

Loppukevään ja alkukesän aikana Suomen työttömyystilanne näyttää yhä pahentuneen. Tilastokeskuksen uusimmissa kesäkuun työttömyystilastoissa työttömyysasteen trendi nousi jo 9,7 prosenttiin. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa edelleen lähes 10 prosentin vuosivauhtia. Näin on tapahtunut vuodesta 2012 asti.

Työttömyyden kasvu ei ole yllättävää, sillä Suomen talous on syvässä investointilamassa ja investointiaste on pudonnut alhaisimmalle tasolleen sitten 1990-luvun alun laman. Jos taloudessa ei investoida, tulovirrat, kulutus ja tavaroiden sekä palveluiden kysyntä vähenevät. Näin ollen myös yritykset työllistävät vähemmän ja työttömyys lisääntyy. Yritykset eivät myöskään investoi eli investointilama ruokkii itse itseään.

Kuviosta 1 nähdään, että Suomen taloudessa työttömyyden ja investointiasteen kehitys on ollut viime vuosina käänteistä: investointiasteen nousu on alentanut työttömyyttä ja sen lasku puolestaan lisännyt sitä.

KUVIO 1. INVESTOINTIASTE JA TYÖTTÖMYYSASTE SUOMEN TALOUDESSA VUOSINA 1999–2015. (Kuva suurempana)

Kun työttömyyden kasvu näyttää olevan paljolti seurausta heikosta kysyntätilanteesta ja alhaisesta investointihalukkuudesta, perusteltu keino työttömyyden vähentämiseen olisi ekspansiivinen finanssipolitiikka ja julkisten investointien lisääminen. Suomen tuore hallitus on kuitenkin sitoutunut ohjelmassaan tiukkaan talouskuriin ja pyrkii tekemään kaikkensa noudattaakseen Euroopan talous- ja rahaliiton sääntöjä. EMU-sääntöjen lisäksi hallituksen omat julkisen velan vähentämistavoitteet rajoittavat elvyttävää talouspolitiikkaa.

Sen sijaan, että hallitus pyrkisi aktiivisesti finanssipolitiikalla vähentämään kysyntävajeesta johtuvaa suhdannetyöttömyyttä, se on ottanut tavoitteekseen rakenteellisen työttömyyden alentamisen. Rakenteellinen työttömyys on seurausta työmarkkinoiden jäykkyyksistä, jotka liittyvät yleisimmin palkkavaateisiin, työntekijöiden liikkuvuuteen sekä työntekijöiden työ- ja toimintakykyyn.

Kesän aikana keskustelussa on ollut muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen, jonka ajatellaan kannustavan työttömiä nopeammin työnhakuun. Lisäksi hallitus on halunnut pidentää työaikoja ja leikata siten työntekijöiden reaalipalkkoja. Sen sijaan kolmanteen rakenteelliseen ongelmaan eli työttömien työkyvyn ylläpitoon ja työllistymisen edistämiseen hallituksen ponnistelut ovat olleet vähäisempiä. Kun korkean työttömyyden seurauksena työllisyysmäärärahat ovat käytännössä tältä vuodelta loppuneet, selvää lupausta lisämäärärahoista ei ole vielä toistaiseksi hallitukselta saatu.

Hallituksen valitseman työllisyyspolitiikan linjan ongelma on siinä, että rakenteellinen työttömyys muodostuu merkittäväksi ongelmaksi yleensä vasta siinä vaiheessa, kun suhdannetyöttömyys on lähes kokonaan taloudesta kadonnut. Sen sijaan pitkittynyt suhdannetyöttömyys jatkuvasti lisää rakenteellista työttömyyttä syrjäyttämällä ihmisiä työmarkkinoilta. Lisäksi monet hyvässä taloustilanteessa rakenteellista työttömyyttä alentavat toimet voivat heikossa taloustilanteessa saada aikaan arvaamattomia seurauksia. Esimerkiksi ansiosidonnaisen lyhentäminen voi heikentää kysyntäolosuhteita entisestään ja lisätä toimeentulotukiriippuvuutta, jonka tiedetään vähentävän työn tarjontaa.

Koska valittu talous- ja työllisyyspoliittinen linja ei tartu suhdannetyöttömyyteen, näyttää siltä, että työttömyystilanne jatkuu Suomessa vaikeana pitkään. Pelastus voi tulla ainoastaan eurotalouden elpymisestä ja maailmantalouden kasvun kiihtymisestä. Ulkomaiden veto näyttää tällä hetkellä heikolta Kreikan velkakriisin ja Kiinan varallisuusmarkkinoiden orastavan kriisin heikentäessä yleistä talousluottamusta. Kun talouspolitiikka on muissakin maissa tiukkaa, nopean elpymisen eväät ovat vähissä.

Mikäli investointilama ei näytä lähitulevaisuudessa päättyvän, on Euroopassa ja Suomessa alettava tarkastella kriittisesti valittua talous- ja työllisyyspolitiikan linjaa. Rakenteellisten toimien rinnalle tarvitaan taloutta tukevaa kysynnänsäätelyä, joka palauttaa ennen pitkää yritysten luottamuksen ja saa ne jälleen investoimaan. Pelkällä rakennepolitiikalla saatamme päätyä ikuisiksi ajoiksi korkean työttömyyden tilaan.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: