fi | sv | eng

Ylen A2-illassa 23.11. etsitään apua yksinäisyyteen: yksinäisyyden torjunta on järjestötyön ydintä

21.11.2016, 14:35

KUVA: Veikko Somerpuro

”Oikeastaan ihan kaikki paikallisten sosiaali- ja terveysyhdistysten toiminta – harrastus-, virkistys-, kerho- ja vertaistoiminta – on yksinäisyyttä ehkäisevää tai lievittävää”, sanoo Juha Peltosalmi SOSTEsta. "Paikallisyhdistykset ehkäisevät yksinäisyyttä tarjoamalla ihmisille lähiyhteisöjä – joillekin ehkä sen ainoan." Peltosalmi on SOSTEn tekemän Järjestöbarometrin vastuullinen tutkija. Syyskuun lopussa ilmestynyt barometri on tietopaketti sekä paikallisista että valtakunnallisista sosiaali- ja terveysjärjestöistä.

Yksinäisyys on suuri terveysriski, joka jopa tappaa. Noin puoli miljoonaa suomalaista kärsii yksinäisyydestä, niin nuoret kuin vanhukset. Ylen A2-Yksinäisyysillassa pohditaan, mitä tälle kansantaudille voi tehdä. Kuka voi vähentää yksinäisyyttä? Järjestöjen toiminta on yksi merkittävä ratkaisu.

Matala kynnys yhdessäoloon

Kun yhdistyksiltä kysytään, mikä on niiden tulevaisuuden kannalta toiminnan ydinsisältö, suuri osa vastaa, että tilaisuuksien luominen yhdessäoloon ja yksinäisyyden torjunta. Järjestöjen perinteisistä toimintamuodoista ystävätoiminta lievittää yksinäisyyttä sryhmillä lapsista vanhuksiin. Erilaisiin kohtaamispaikkoihin voi vain tulla muiden seuraan syömään aamupuuron tai juomaan kupin kahvia ilman mitään erityistä syytä. On paikka, jonne lähteä kotoa, vaikka ei olisikaan tiettyä ihmistä, jota lähteä tapaamaan.

Yhteisöllisyyden luominen ja yksinäisyyden torjunta nähdään järjestöissä ennakoivana terveyden ylläpitona. Monet yhdistykset aktivoivat ihmisiä liikkumaan yhdessä, mikä lisää terveyshyötyjä.

”On se kiva jutella täällä jumpparyhmässä muiden kanssa terveydestä ja elämästä, kun kotona on juttukaverina vain kissa”, liikuntaryhmään osallistuva nainen tiivistää.

Kunnat odottavat järjestöiltä apua

Sosiaali- ja terveysjärjestöt tekevät paljon yhteistyötä kuntien kanssa. Kunnat neuvottelevat yhdistysten kanssa niiltä toivomistaan toimintamuodoista. Yksinäisyyden lievittäminen on yksi järjestöiltä odotettava tehtävä.

”Olemme juuri neuvottelemassa kaupungin kanssa kumppanuudesta ja toiminnasta yksinäisten ikääntyneiden löytämiseksi ja saamiseksi sosiaaliseen vuorovaikutukseen”, yksi barometrin vastaaja kertoo.

Ilman rahaa ja tiloja ei voi toimia

Jotta järjestöt voivat torjua yksinäisyyttä, ne tarvitsevat rahaa ja edullisia tiloja, joihin koota ihmisiä. Järjestöbarometrin mukaan lähes 60 prosenttia yhdistyksistä toimii kunnan tiloissa. Lähes joka neljännellä yhdistyksellä kunnan veloittamat tilamaksut ovat kasvaneet kahden viime vuoden aikana. Itse toiminnasta joudutaan karsimaan, esimerkiksi liikuntaryhmiä lopettamaan, jos pienestä budjetista entistä suurempi osa menee vuokriin.

Monien yhdistysten mahdollisuuksia toimia heikentää myös Kunta-avustusten pienentyminen tai loppuminen: avustus on pienentynyt tai loppunut 34 prosentilta yhdistyksistä kahden viime vuoden aikana. Samaan aikaan 90 prosentilla toiminnan kysyntä on lisääntynyt tai pysynyt ennallaan.

Paikallisen yhdistyksen vuosibudjetti on keskimäärin 6 400 euroa ja kunta-avustus on keskimäärin 10 prosenttia budjetista. Suuria säästöjä ei synny tällaisia avustuksia leikkaamalla, mutta sen sijaan tärkeä toiminta saattaa loppua.

Järjestöjen työ näkyviin

Järjestöillä on nyt hyvä mahdollisuus tuoda esiin ratkaisujaan yksinäisyyteen. Yksinäisyys-illan etukäteisaineistoa on A2-illan facebook-sivulla muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliitolta. Twitterissä keskusteluun voi osallistua tägeillä #a2ilta ja #yksinäisyys.

Erja Saarinen
viestinnän asiantuntija
SOSTE