Skip to content

Järjestöjen toiminta osaksi hyvinvointialuestrategiaa

  • Hyvinvointialuestrategiassa on linjattava, miten järjestöjen tarjoama tuki, neuvonta ja ohjaus sekä ehkäisevä toiminta nivotaan osaksi alueen toimintaa ja palvelukokonaisuuksia.
  • Palveluita on kehitettävä asiakaslähtöisesti ja ihmisiä kuullen.
  • Hyvinvointialueilla on varmistettava pienten ja keskisuurten tuottajien mahdollisuudet tarjota palveluitaan. Tämä edellyttää, että hyvinvointialueilla linjataan hankintojen osittamisesta.
  • Palveluseteleitä ja henkilökohtaisia budjetteja on käytettävä nykyistä enemmän niin ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi kuin pienten palveluntuottajien mahdollisuuksien parantamiseksi.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sekä kuntien että tulevien hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä. Palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa on kuultava nykyistä enemmän palvelunkäyttäjiä.  Järjestöt ovat usein se taho, joka välittää heikommassa asemassa olevien ja paljon palveluita tarvitsevien ihmisten ääntä eteenpäin. Niillä on siten merkittävä tehtävä asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisessa.

Järjestöjen monipuolista osaamista ja ruohonjuuritason asiantuntemusta kannattaa hyödyntää hyvinvointialueen päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Hyvinvointialuestrategiassa on linjattava, miten järjestöjen matalan kynnyksen tuki, ehkäisevä toiminta ja neuvonta jalkautetaan osaksi palvelupolkuja, kuten esimerkiksi osaksi sote-keskusten tarjoamia palveluja.

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on merkittävä rooli myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina. Hyvinvointialueiden on panostettava entistä enemmän hankittavien palvelujen laatuun. Hankinnat on ositettava ja tarjouspyynnöt laadittava siten, että myös pienet tarjoajat, kuten järjestöt, pystyvät osallistumaan tarjouskilpailuihin. Vaikutuksilla kilpailuttamista on käytettävä yksittäisten suoritekohtaisten kilpailutusten sijaan.

Hyvinvointialueiden on tunnistettava alueensa palveluja tarjoavat toimijat ja niiden erityisosaaminen. Aina palveluja ei tuoteta markkinoilla – esimerkiksi joskus voi olla vain yksi palveluntuottaja tuottamassa tiettyä palvelua. Järjestöt tuottavat usein erikoistuneita palveluita sellaisille väestöryhmille, joille ei ole muuta palvelua tarjolla. Järjestöjen palvelutuotannossa korostuvat tiettyjen, usein vaativaa huolenpitoa tai erityistä osaamista edellyttävien, asiakasryhmien palvelut.

Erityisesti sosiaalipalveluissa olisi hyödynnettävä palveluseteliä ja henkilökohtaista budjettia asiakkaiden yksilöllisten palvelutarpeiden huomioimiseksi. Palvelusetelit ja budjetti tarjoavat myös pienille palveluntuottajille enemmän mahdollisuuksia kuin laajat hankintojen kilpailutukset.

Hyviä käytäntöjä

Vapaaehtoiset tueksi ja avuksi sosiaali- ja terveyskeskuksiin

Sairaaloista eri puolilta Suomea tuttu koordinoitu järjestö- ja vapaaehtoistoiminta OLKA laajenee perusterveydenhuoltoon Satakunnassa. Toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset tarjoavat esimerkiksi neuvontaa ja juttuseuraa. Lue lisää OLKA-toiminnan laajenemisesta sote-keskuksiin Satakunnassa.

Järjestötietoa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön

Miten tuoda tietoa järjestöistä sosiaali- terveydenhuollon ammattilaisten ulottuville niin, että he pystyvät ohjaamaan asiakkaansa järjestöjen tuen, toiminnan ja palveluiden äärelle? Tähän ongelmaan on kehitetty ratkaisu Kymenlaaksossa. Lue lisää siitä, miten järjestötieto on saatu osaksi sote-ammattilaisten palveluohjausta Kymenlaaksossa.


Palaa SOSTEn aluevaalit-sivulle.