Skip to content

Asiakasmaksut Suomessa

Asiakasmaksut
AsiakasmaksutToimeentulo

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa ja asiakasmaksuasetuksessa. Lainsäädäntö määrittää sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuille enimmäismaksut. Kunnat tai kuntayhtymät viimekädessä päättävät siitä, peritäänkö enimmäismaksu, alennettua maksua vai onko palvelu maksuton. Osa sosiaali- ja terveyspalveluista on säädetty kokonaan maksuttomiksi. Kaikille palveluille ei ole säädetty maksua, jolloin kunnat voivat periä niistä maksun korkeintaan palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten verran. Tästä esimerkkinä ovat palveluasuminen, tukipalvelut ja sairaanhoitajan palvelut, kunnat perivät erisuusuisia maksuja (THL 2018).

Maksut ovat joko tasasuuruisia tai tulosidonnaisia. Tasasuuruisia maksuja ovat esimerkiksi lääkärikäynnit ja erilaiset sarjahoidot. Tulosidonnaisiin maksuihin lukeutuu puolestaan sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoito ja kotipalvelu.

Korkeat asiakasmaksut estävät osalla palvelujen käytön

Terveyspolitiikan lähtökohta on tarjota jokaiselle terveydentilan edellyttämät riittävät ja laadukkaat palvelut riippumatta sosioekonomisesta asemasta, taloudellisesta tilanteesta tai asuinalueesta. Perustuslaissa (1999/731, 19 §) on säädetty julkisen vallan velvollisuudesta turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä. Perustuslakivaliokunta on linjannut, että asiakkaan taloudellinen asema ei voi olla esteenä palvelujen saamiselle, eivätkä asiakasmaksut saa siirtää palveluja niitä tarvitsevien tavoittamattomiin (Pe VL 39/1996 vp).

Palvelujen saatavuudessa ilmenee kuitenkin paljon ongelmia. OECD:n mukaan Suomella on terveydenhuoltoon pääsyssä enemmän ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa, ja haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ja pienituloiset jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja (OECD 2017). Taustalla ovat asiakasmaksut, palveluetäisyydet ja potilasjonot. THL:n tutkimusten mukaan sosiaalipalvelujen asiakkaista 20–30 prosentilla korkeat asiakasmaksut ja heikko taloudellinen rahatilanne ovat vaikeuttaneet palvelujen saamista, ja useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikäihminen ei ole mennyt lääkäriin taloudellisten syiden vuoksi (Hannikainen 2018).

Suomessa asiakasmaksut ovat lähtökohtaisesti korkeita. Useimmissa Euroopan maissa terveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelut tarjotaan ihmisille joko maksutta tai ne ovat suhteellisen pieniä. OECD:n selvityksen mukaan vuonna 2014 kotitalouksien rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli Suomessa 19,1 prosenttia, Ruotsissa 15,5 prosenttia, Norjassa 14,5 prosenttia ja Tanskassa 13,8 prosenttia (OECD Health Statistics). Vuoden 2014 jälkeen asiakasmaksuja on korotettu: vuonna 2015 9,4 prosenttia ja vuonna 2016 27,5 prosenttia. Maksujen korotuksista ovat kärsineet etenkin paljon palveluja tarvitsevat ja pienituloiset kotitaloudet. He ovat usein eläkeläisiä, pitkäaikaissairaita ja vammaisia, jotka elävät usein sosiaaliturvaetuuksien varassa. Vuonna 2016 perusturvaetuuksien varassa olevia oli noin 250 000, mikä on lähes 55 000 enemmän kuin kuusi vuotta aiemmin (Tilastokeskus 2017).

Asiakkaan suoja korkealle maksurasitukselle

Asiakasmaksuista aiheutuvaa maksurasitusta on pyritty vähentämään säätämällä asiakasmaksulakiin maksukatosta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Lisäksi asiakasmaksuihin voi hakea toimeentulotukea, mikä voi johtaa asiakkaan varallisuuden realisointiin.

Asiakasmaksulain (734/1992) 11 §:n mukaan palveluista määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava, jos maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Sen tarkoitus on turvata asiakkaiden toimeentulon ja tarvittavien palvelujen saannin. Kunnan tai kuntayhtymän on tehtävä päätös maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä sosiaalipalveluissa ja tulosidonnaisissa maksuissa. Tätä säädöstä ei kuitenkaan noudateta johdonmukaisesti kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Se on laajasti tuntematon, heikosti ohjeistettu ja vähän sovellettu (EAPN-Fin 2016).

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatto säädettiin estämään maksurasituksen nousemista kohtuuttoman korkeaksi paljon terveydenhuollon palveluja käyttävillä. Maksukatto on 683 euroa (vuosina 2018-2019) ja kertymäkausi kalenteri-vuosi. Maksukaton täyttymisen jälkeen maksukattoa kerryttävät palvelut ovat maksuttomia kalenterivuoden loppuun asti. Asiakasmaksuasetuksen mukaan asiakkaan on itse seurattava maksukaton kertymistä ja osoitettava sen täyttyminen. Monet eivät hae todistusta maksukaton ylittämisestä, koska eivät joko tiedä maksukatosta tai osaa sitä hakea. Maksukattoa kerryttävät maksut terveyskeskuksessa avosairaanhoidon palvelusta, yksilökohtaisesta fysioterapiasta, poliklinikkakäynnistä, päiväkirurgisesta hoidosta, sarjahoidosta, yö- ja päivähoidosta, kuntoutushoidosta sekä lyhytaikaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidosta. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta voidaan maksukaton täyttymisen jälkeenkin periä palvelun käyttäjän ylläpidosta hoitopäivämaksu.

Uudistuvassa lainsäädännössä on pyritty puuttumaan nykyongelmiin. Maksujen alentamista tai perimättä jättämistä koskevaa säädöstä on vahvistettu ja maksukattoon sisällytetään aiempaan useampia palveluja ja sen seuranta automatisoidaan. Sen sijaan maksujen tasoon ei ole odotettavissa huojennuksia, vaan ne pysyvät pääosin nykytasolla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

4.10.2019 10:01

Tuore Sosiaalibarometri 2019: Toimeentulotuki nyt läpinäkyvämpi ja leimaa vähemmän – huoli eniten tukea tarvitsevista ihmisistä on edelleen kova

Juuri julkaistu Sosiaalibarometri 2019 kuvaa muun muassa sitä, miten toimeentulotuki, viimesijainen taloudellinen turva, toimii kaksi vuotta sen jälkeen, kun perustoimeentulotuki siirrettiin Kelaan. Sosiaalibarometrissa on seurattu toimeentulotukea sekä Kelan että sosiaalitoimen näkökulmasta vuodesta 2016. Kaikkien Sosiaalibarometrin vastaajien mielestä asiakkaiden on vaikea erottaa, milloin toimeentulotukea haetaan Kelasta ja missä asioissa sosiaalitoimesta. Uudistuksen ajateltiin tuovan työajan säästöä sosiaalityöhön, […]

Uutinen

24.9.2019 15:54

SOSTEn kommentit budjettiriihen tuloksiin ja suositukset vuoden 2020 talousarvioon

Finanssipolitiikka Antti Rinteen hallitus on antamassa ensimmäisen talousarvioesityksensä tilanteessa, jossa Suomen talouden kasvun näkymät ovat selvästi heikentyneet viime vuosista. Vuonna 2018 Suomen talous kasvoi alle kahden prosentin vuosivauhtia ja kasvu hiipui jonkin verran kahdesta edellisestä vuodesta. Tästä huolimatta suhdannetilanne säilyi kohtalaisena, mikä näkyi myös suotuisana työllisyyskehityksenä. Työllisyysasteen trendi nousi loppuvuodesta yli 72 prosenttiin. Myös työttömyysaste […]

Uutinen

20.9.2019 10:00

SOSTE jatkaa yhteistyöjäsenenä eduskunnan köyhyysryhmässä

Eduskunnan köyhyysryhmä piti järjestäytymiskokouksen 12.9. Eduskunnan köyhyysryhmän tarkoituksena on viedä eteenpäin köyhyyden torjuntaa edistävää politiikkaa. Ryhmä järjestää köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyviä tilaisuuksia sekä tapaa asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Antero Laukkanen (kd.) ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.). Ryhmän sihteeriksi valittiin SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen. Järjestäytymiskokoukseen osallistuivat lisäksi kansanedustajajista Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Hussein […]