Skip to content

Asiakasmaksut Suomessa

Asiakasmaksut
AsiakasmaksutToimeentulo

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa ja asiakasmaksuasetuksessa. Lainsäädäntö määrittää sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuille enimmäismaksut. Kunnat tai kuntayhtymät viimekädessä päättävät siitä, peritäänkö enimmäismaksu, alennettua maksua vai onko palvelu maksuton. Osa sosiaali- ja terveyspalveluista on säädetty kokonaan maksuttomiksi. Kaikille palveluille ei ole säädetty maksua, jolloin kunnat voivat periä niistä maksun korkeintaan palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten verran. Tästä esimerkkinä ovat palveluasuminen, tukipalvelut ja sairaanhoitajan palvelut, kunnat perivät erisuusuisia maksuja (THL 2018).

Maksut ovat joko tasasuuruisia tai tulosidonnaisia. Tasasuuruisia maksuja ovat esimerkiksi lääkärikäynnit ja erilaiset sarjahoidot. Tulosidonnaisiin maksuihin lukeutuu puolestaan sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoito ja kotipalvelu.

Korkeat asiakasmaksut estävät osalla palvelujen käytön

Terveyspolitiikan lähtökohta on tarjota jokaiselle terveydentilan edellyttämät riittävät ja laadukkaat palvelut riippumatta sosioekonomisesta asemasta, taloudellisesta tilanteesta tai asuinalueesta. Perustuslaissa (1999/731, 19 §) on säädetty julkisen vallan velvollisuudesta turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä. Perustuslakivaliokunta on linjannut, että asiakkaan taloudellinen asema ei voi olla esteenä palvelujen saamiselle, eivätkä asiakasmaksut saa siirtää palveluja niitä tarvitsevien tavoittamattomiin (Pe VL 39/1996 vp).

Palvelujen saatavuudessa ilmenee kuitenkin paljon ongelmia. OECD:n mukaan Suomella on terveydenhuoltoon pääsyssä enemmän ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa, ja haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ja pienituloiset jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja (OECD 2017). Taustalla ovat asiakasmaksut, palveluetäisyydet ja potilasjonot. THL:n tutkimusten mukaan sosiaalipalvelujen asiakkaista 20–30 prosentilla korkeat asiakasmaksut ja heikko taloudellinen rahatilanne ovat vaikeuttaneet palvelujen saamista, ja useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikäihminen ei ole mennyt lääkäriin taloudellisten syiden vuoksi (Hannikainen 2018).

Suomessa asiakasmaksut ovat lähtökohtaisesti korkeita. Useimmissa Euroopan maissa terveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelut tarjotaan ihmisille joko maksutta tai ne ovat suhteellisen pieniä. OECD:n selvityksen mukaan vuonna 2014 kotitalouksien rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli Suomessa 19,1 prosenttia, Ruotsissa 15,5 prosenttia, Norjassa 14,5 prosenttia ja Tanskassa 13,8 prosenttia (OECD Health Statistics). Vuoden 2014 jälkeen asiakasmaksuja on korotettu: vuonna 2015 9,4 prosenttia ja vuonna 2016 27,5 prosenttia. Maksujen korotuksista ovat kärsineet etenkin paljon palveluja tarvitsevat ja pienituloiset kotitaloudet. He ovat usein eläkeläisiä, pitkäaikaissairaita ja vammaisia, jotka elävät usein sosiaaliturvaetuuksien varassa. Vuonna 2016 perusturvaetuuksien varassa olevia oli noin 250 000, mikä on lähes 55 000 enemmän kuin kuusi vuotta aiemmin (Tilastokeskus 2017).

Asiakkaan suoja korkealle maksurasitukselle

Asiakasmaksuista aiheutuvaa maksurasitusta on pyritty vähentämään säätämällä asiakasmaksulakiin maksukatosta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Lisäksi asiakasmaksuihin voi hakea toimeentulotukea, mikä voi johtaa asiakkaan varallisuuden realisointiin.

Asiakasmaksulain (734/1992) 11 §:n mukaan palveluista määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava, jos maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Sen tarkoitus on turvata asiakkaiden toimeentulon ja tarvittavien palvelujen saannin. Kunnan tai kuntayhtymän on tehtävä päätös maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä sosiaalipalveluissa ja tulosidonnaisissa maksuissa. Tätä säädöstä ei kuitenkaan noudateta johdonmukaisesti kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Se on laajasti tuntematon, heikosti ohjeistettu ja vähän sovellettu (EAPN-Fin 2016).

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatto säädettiin estämään maksurasituksen nousemista kohtuuttoman korkeaksi paljon terveydenhuollon palveluja käyttävillä. Maksukatto on 683 euroa (vuonna 2018) ja kertymäkausi kalenteri-vuosi. Maksukaton täyttymisen jälkeen maksukattoa kerryttävät palvelut ovat maksuttomia kalenterivuoden loppuun asti. Asiakkaan on itse seurattava maksukaton kertymistä ja osoitettava sen täyttyminen. Monet eivät hae todistusta maksukaton ylittämisestä, koska eivät joko tiedä maksukatosta tai osaa sitä hakea. Maksukattoa kerryttävät maksut terveyskeskuksessa avosairaanhoidon palvelusta, yksilökohtaisesta fysioterapiasta, poliklinikkakäynnistä, päiväkirurgisesta hoidosta, sarjahoidosta, yö- ja päivähoidosta, kuntoutushoidosta sekä lyhytaikaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidosta. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta voidaan maksukaton täyttymisen jälkeenkin periä palvelun käyttäjän ylläpidosta hoitopäivämaksu.

Uudistuvassa lainsäädännössä on pyritty puuttumaan nykyongelmiin. Maksujen alentamista tai perimättä jättämistä koskevaa säädöstä on vahvistettu ja maksukattoon sisällytetään aiempaan useampia palveluja ja sen seuranta automatisoidaan. Sen sijaan maksujen tasoon ei ole odotettavissa huojennuksia, vaan ne pysyvät pääosin nykytasolla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Miten hallitusohjelma vastaa joustavan perusturvan periaatteisiin

SOSTE julkaisi alkuvuonna Joustava perusturva -julkaisun, joka kokoaa yhteen sosiaali- ja terveysjärjestöjen tärkeinä pitämiä periaatteita perusturvan uudistamiseksi. Hallitusohjelmassa on kirjauksia useista julkaisussa esiin nostetuista tavoitteista. Järjestöjen tavoite: perusturvan uudistaminen aloitetaan välittömästi ja se tehdään vaiheittain Hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen. Kannatettavaa on, että se tehdään tutkimusperusteisesti parlamentaarisessa komiteassa ja siinä luvataan hyödyntää laaja-alaisesti eri alojen asiantuntemusta.  Olemme […]

Uutinen

6.6.2019 08:26

Komission suositukset Suomelle eivät huomioi kasvanutta köyhyys- tai syrjäytymisriskiä

Euroopan komissio julkaisi eilen 5.6. eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaiset suositukset Suomelle. Köyhyyden vähentämistä ei niissä huomioitu. Sen sijaan suositukset keskittyvät valtion menojen pitämiseen kohtuullisina suhteessa bruttokansantuotteeseen, sote-palvelujen kustannustehokkuuteen ja saavutettavuuteen, työllistymisen kannustimiin, investointeihin tutkimukseen ja innovaatioihin, siirtymiseen hiilineutraaleihin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin sekä kotitalouksien velkaantumisen seuraamiseen. ”Maakohtaisissa suosituksissa painottuu menokuri ja työllistymisen kannustimet. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin hyväksymisen […]

Uutinen

4.6.2019 13:41

SOSTE glädjer sig: Det nya regeringsprogrammet tror på människan och betonar framtidens välmående

Regeringen Rinnes regeringsprogram siktar på att stävja ojämlikheten genom olika metoder och strävar efter att stärka allas delaktighet i arbetslivet. Genomförandet av dessa mål kräver till många delar konkretisering, vilket medborgarorganisationerna med sin erfarenhet kan hjälpa till med. Politikens tyngdpunkt har skiftats till långsiktiga mål och därför syns investeringstänkandet starkare i detta regeringsprogram jämför med […]