Skip to content

Asiakasmaksut uudistuvat

Asiakasmaksut
MaksukattoAsiakasmaksutToimeentulo

Asiakasmaksulainsäädäntö uudistuu. Uudistettu lainsäädäntö astuisi voimaan vuoden 2021 alusta. Lakiluonnos sisältää paljon muutosesityksiä, joilla parannetaan asiakkaan asemaa ja selkiytetään nykytilannetta. Esimerkiksi jatkossa maksuja saisi periä vain niistä palveluista, joiden maksuista on säädetty laissa. Maksuttomista sosiaali- ja terveyspalveluista säädettäisiin kuitenkin erikseen. Laissa säädettäisiin edelleenkin enimmäismaksut, jolloin maakunnat voisivat periä palveluista laissa säädettyä alempia maksuja tai olla perimättä niitä. Palveluasumisen maksuista säädettäisiin laissa ja alle 18-vuotiaiden terveyspalvelut olisivat jatkossa pääosin maksuttomia.

Maksujen tasot säilyvät pääosin ennallaan

Asiakasmaksujen tasot pysyvät pääosin nykytasolla. Laitospalveluista perittävät maksut säilyvät ennallaan. Kotona annettavien palvelujen maksuihin tulee pieniä muutoksia: tulorajaa korotetaan 576 eurosta 690 euroon. SOSTE on esittänyt tulorajan korottamista Euroopan unionin määrittelemälle köyhyysrajalle, joka on 1 190 euroa kuukaudessa. Tätä alittavalta osalta kotipalveluista ei siis tulisi periä maksua.

Tasamaksujen tasot pysyvät pääosin ennallaan. Tasamaksut ovat lähtökohtaisesti korkeita: niitä on nostettu vuoden 2015 jälkeen 41 prosentilla. SOSTE on esittänyt, että maakuntien sosiaali- ja terveyskeskuksessa tuotetut ensimmäisen vaiheen sote-huollon suoran valinnan palvelut olisivat maksuttomia, näihin palveluihin lukeutuu avosairaanhoidon sairaanhoitaja- ja lääkärikäynnit. Päätös turvaisi nykyistä paremmin pienituloisten taloudellisen selviytymisen ja palvelujen saannin sekä vähentäisi hallinnollista työtä. Suun terveydenhuollon toimenpidemaksut säilyisivät nykyisenkaltaisina, mutta niiden uudistamiseksi on esitetty jatkovalmistelua.

Maksutaakka heikentää palvelujen saatavuutta

Maksutaakan kasvu näyttäisi kohdistuvan etenkin paljon avosairaanhoidon palveluja käyttäviin. Sote-keskuksen lääkärikäynneistä perittäisiin jatkossakin 20,60 euroa käynniltä, mutta enimmäismaksun suoja poistettaisiin. Tällä hetkellä asiakas maksaa terveyskeskuksen lääkärikäynneistä vuoden aikana enimmillään 61,80 euroa eli korkeintaan kolmesta käyntikerrasta. Jatkossa asiakas maksaisi jokaisesta lääkärikäynnistä, mikä tarkoittaa esimerkiksi 15 kertaa vuodessa palvelua käyttävälle vähintään noin 250 euron lisälaskua. Sairaanhoitajan vastaanottokäynneistä voisi jatkossa periä 11,40 euron käyntimaksun. Tosin jo tälläkin hetkellä lähes puolet kunnista perii niistä eritasoisia maksuja. Maksua ei kuitenkaan saisi periä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä tukevasta terveysneuvonnasta.

Avosairaanhoidon maksuihin tehdyt muutokset ennakoidaan lisäävän maksutuottoja 60 miljoonalla eurolla. Tämä päätös kasvattaisi merkittävästi paljon sairastavien ja pienituloisten maksutaakkaa sekä korottaisi entisestäänkin kynnystä hakeutua varhaisessa vaiheessa lääkärin ja hoitajan vastaanotolle. Sairaudet on hoidettava varhaisessa vaiheessa, jolloin ennaltaehkäistään sairauden pahenemisen, pitkäaikaissairauksien syntyminen ja kalliimpiin erikoissairaanhoidon palvelujen käytön. SOSTE on esittänyt, että nämä palvelut olisivat maksuttomia.

Tukipalveluista, kuten ateriapalvelusta, vaatehuollosta, kauppa- ja muusta asiointipalvelusta, turvapalvelusta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävästä palvelusta, ei säädettäisi maksua, vaan niistä voitaisiin periä nykyiseen tapaan kohtuullisen maksun. Tällä hetkellä tukipalvelujen maksuissa on paljon eroja kuntien välillä (Ilmarinen 2017). Kotipalvelujen, tukipalvelujen ja terveyspalvelujen käytöstä aiheutuvat asiakasmaksut sekä korkeat lääkekustannukset voivat yhdessä nostaa hoitokulut kohtuuttoman korkeiksi. Tämä saattaa johtaa siihen, ettei palvelua oteta vastaan tai lääkkeiden käytöstä tingitään. Palveluista kieltäytyminen taloudellisista syistä voi heikentää asiakkaan selviytymistä kotona, jolloin tarve pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon voi lisääntyä. SOSTE ehdottaa, että lakiin kirjattaisiin maakunnan velvollisuudesta arvioida asiakassuunnitelmien laatimisen ja niiden tarkistusten yhteydessä asiakkaiden kokonaistilanne ja mahdollisuus maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen.

Kohennuksia maksukattoon ja maksujen huojennukseen

Pienituloisten tilannetta helpotettaisiin vahvistamalla maksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevan pykälän velvoittavuutta: maakuntien tulisi tehdä siitä päätös ennen toimeentulotuen hakemista ja palveluntuottajan olisi huolehdittava, että asiakas tietää mahdollisuudesta hakea maksuun muutosta. Velvoite alentaa maksuja tai jättää ne perimättä laajenisi koskemaan sosiaalipalvelujen ja tulosidonnaisten maksujen ohella myös lyhytaikaisen laitoshoidon maksuja, jotka joutuvat usein perintään.

Asiakasmaksu-, matka- ja lääkekaton yhdistämistä ei selvitetty lain valmistelun aikana. Asiakkaan tilannetta kuitenkin helpottaisi se, että maksukaton seurantavelvollisuus siirtyisi asiakkaalta maakunnille ja kattoa laajennettaisiin uusilla palveluilla. Maksukatto sisältäisi jatkossa myös suun terveydenhuollon (pois luettuna hammastekniset kulut), lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon sekä tilapäisen kotisairaan- ja kotisairaalahoidon maksut. Maksukaton taso säilyisi ennallaan, 683 eurossa. Lain perusteluissa on esitetty, että asiakasmaksukertymän seuranta juoksevalla 12 kuukauden seurantajaksolla olisi tarkasteltava uudelleen heti, kun maksutietojen automaattinen ja juokseva reaaliaikainen seuranta on mahdollista.

Nykyiset maksukatot ovat yhteismäärältään lähes 1 600 euroa vuodessa, joka ei anna riittävää suojaa pienituloisille ja estä korkean maksurasituksen syntyä. Väestöstä 0,1 prosentilla kaikki maksukatot täyttyivät. SOSTE esittää maksukattojen tarkastelulle jatkovalmistelua, jotta pienituloisten tarpeenmukainen hoito saadaan turvattua. SOSTEn ehdotuksen mukaan erilliset maksukatot säilyisivät ja niitä seurattaisiin jatkossakin. Kunkin erillisen maksukaton täyttyessä asiakas ei maksaisi kyseistä palvelu-, matka- tai lääkekohtaista maksua. Kun palveluista, matkoista ja lääkkeistä perittyjen maksujen yhteismäärä ylittää SOSTEn esittämän maksukaton eli 775 euroa, ne olisivat tämän jälkeen maksuttomia.

SOSTE on jättänyt eriävät kannat työryhmän esitykseen sekä lausuntonsa lakiluonnokseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

8.2.2019 11:48

Ensimmäiset tutkimustulokset perustulokokeilusta kannustavat kehittämään joustavaa perusturvaa

Suomessa toteutettiin perustulokokeilu vuosina 2017–2018. Ensimmäiset, alustavat arviointitutkimuksen tulokset julkaistiin tänään. Alustavat tutkimustulokset antavat lisää perusteita nostaa SOSTEn ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen joustavan perusturvan periaatteet perusturvan kehittämisen ohjenuoraksi. Perustulokokeilun ensimmäisenä vuonna perustulon saaminen näytti vaikuttavan positiivisesti ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Sen sijaan työllisyysvaikutuksia puoleen tai toiseen ei havaittu. Kelan tutkimusryhmä muistuttaa, että pitkälle meneviä johtopäätöksiä […]

Uutinen

5.2.2019 11:42

Sosiaalibarometri 2019 -kyselyt liikkeellä

Samaan aikaan, kun eduskunnassa väännetään sote-uudistuksen lakipaketeista, arvioivat uudistusta sote-johtajat ja sosiaalityöntekijät ympäri maan. Sosiaalibarometri 2019 -kyselyssä punnitaan myös seuraavaa isoa uudistusta, toimeentuloturvaa, perusturvan ja toimeentulotuen näkökulmasta. Mitä mieltä vastaajat ovat etuuksien korottamisesta? Tulisiko etuuksissa käytettäviä käsitteitä, kuten ikärajat ja tulot, yhdenmukaistaa? Näitä teemoja arvioivat myös barometrin muut vastaajat: TE-toimistojen ja Kelan toimistojen esimiehet sekä […]

Uutinen

30.1.2019 12:39

Framtidens grundskydd är smidigt och tror på människan

Grundskyddet är i behov av renovering men inte någons liv får bli värre av att reformerna brådskande framskrider. Vi kan t.ex. lära oss det av sotereformen att moderniseringen av komplexa system måste stegvis framskrida. Men revideringen ska avancera målmedvetet och vara baserad på en långsiktig vision. Detta arbete hinner inte i mål under en regeringsperiod, […]