Skip to content

Asiakasmaksut uudistuvat

Asiakasmaksut
Maksukatto

Asiakasmaksulainsäädäntö uudistuu. Uudistettu lainsäädäntö astuisi voimaan vuoden 2021 alusta. Lakiluonnos sisältää paljon muutosesityksiä, joilla parannetaan asiakkaan asemaa ja selkiytetään nykytilannetta. Esimerkiksi jatkossa maksuja saisi periä vain niistä palveluista, joiden maksuista on säädetty laissa. Maksuttomista sosiaali- ja terveyspalveluista säädettäisiin kuitenkin erikseen. Laissa säädettäisiin edelleenkin enimmäismaksut, jolloin maakunnat voisivat periä palveluista laissa säädettyä alempia maksuja tai olla perimättä niitä. Palveluasumisen maksuista säädettäisiin laissa ja alle 18-vuotiaiden terveyspalvelut olisivat jatkossa pääosin maksuttomia.

Maksujen tasot säilyvät pääosin ennallaan

Asiakasmaksujen tasot pysyvät pääosin nykytasolla. Laitospalveluista perittävät maksut säilyvät ennallaan. Kotona annettavien palvelujen maksuihin tulee pieniä muutoksia: tulorajaa korotetaan 576 eurosta 690 euroon. SOSTE on esittänyt tulorajan korottamista Euroopan unionin määrittelemälle köyhyysrajalle, joka on 1 190 euroa kuukaudessa. Tätä alittavalta osalta kotipalveluista ei siis tulisi periä maksua.

Tasamaksujen tasot pysyvät pääosin ennallaan. Tasamaksut ovat lähtökohtaisesti korkeita: niitä on nostettu vuoden 2015 jälkeen 41 prosentilla. SOSTE on esittänyt, että maakuntien sosiaali- ja terveyskeskuksessa tuotetut ensimmäisen vaiheen sote-huollon suoran valinnan palvelut olisivat maksuttomia, näihin palveluihin lukeutuu avosairaanhoidon sairaanhoitaja- ja lääkärikäynnit. Päätös turvaisi nykyistä paremmin pienituloisten taloudellisen selviytymisen ja palvelujen saannin sekä vähentäisi hallinnollista työtä. Suun terveydenhuollon toimenpidemaksut säilyisivät nykyisenkaltaisina, mutta niiden uudistamiseksi on esitetty jatkovalmistelua.

Maksutaakka heikentää palvelujen saatavuutta

Maksutaakan kasvu näyttäisi kohdistuvan etenkin paljon avosairaanhoidon palveluja käyttäviin. Sote-keskuksen lääkärikäynneistä perittäisiin jatkossakin 20,60 euroa käynniltä, mutta enimmäismaksun suoja poistettaisiin. Tällä hetkellä asiakas maksaa terveyskeskuksen lääkärikäynneistä vuoden aikana enimmillään 61,80 euroa eli korkeintaan kolmesta käyntikerrasta. Jatkossa asiakas maksaisi jokaisesta lääkärikäynnistä, mikä tarkoittaa esimerkiksi 15 kertaa vuodessa palvelua käyttävälle vähintään noin 250 euron lisälaskua. Sairaanhoitajan vastaanottokäynneistä voisi jatkossa periä 11,40 euron käyntimaksun. Tosin jo tälläkin hetkellä lähes puolet kunnista perii niistä eritasoisia maksuja. Maksua ei kuitenkaan saisi periä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä tukevasta terveysneuvonnasta.

Avosairaanhoidon maksuihin tehdyt muutokset ennakoidaan lisäävän maksutuottoja 60 miljoonalla eurolla. Tämä päätös kasvattaisi merkittävästi paljon sairastavien ja pienituloisten maksutaakkaa sekä korottaisi entisestäänkin kynnystä hakeutua varhaisessa vaiheessa lääkärin ja hoitajan vastaanotolle. Sairaudet on hoidettava varhaisessa vaiheessa, jolloin ennaltaehkäistään sairauden pahenemisen, pitkäaikaissairauksien syntyminen ja kalliimpiin erikoissairaanhoidon palvelujen käytön. SOSTE on esittänyt, että nämä palvelut olisivat maksuttomia.

Tukipalveluista, kuten ateriapalvelusta, vaatehuollosta, kauppa- ja muusta asiointipalvelusta, turvapalvelusta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävästä palvelusta, ei säädettäisi maksua, vaan niistä voitaisiin periä nykyiseen tapaan kohtuullisen maksun. Tällä hetkellä tukipalvelujen maksuissa on paljon eroja kuntien välillä (Ilmarinen 2017). Kotipalvelujen, tukipalvelujen ja terveyspalvelujen käytöstä aiheutuvat asiakasmaksut sekä korkeat lääkekustannukset voivat yhdessä nostaa hoitokulut kohtuuttoman korkeiksi. Tämä saattaa johtaa siihen, ettei palvelua oteta vastaan tai lääkkeiden käytöstä tingitään. Palveluista kieltäytyminen taloudellisista syistä voi heikentää asiakkaan selviytymistä kotona, jolloin tarve pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon voi lisääntyä. SOSTE ehdottaa, että lakiin kirjattaisiin maakunnan velvollisuudesta arvioida asiakassuunnitelmien laatimisen ja niiden tarkistusten yhteydessä asiakkaiden kokonaistilanne ja mahdollisuus maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen.

Kohennuksia maksukattoon ja maksujen huojennukseen

Pienituloisten tilannetta helpotettaisiin vahvistamalla maksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevan pykälän velvoittavuutta: maakuntien tulisi tehdä siitä päätös ennen toimeentulotuen hakemista ja palveluntuottajan olisi huolehdittava, että asiakas tietää mahdollisuudesta hakea maksuun muutosta. Velvoite alentaa maksuja tai jättää ne perimättä laajenisi koskemaan sosiaalipalvelujen ja tulosidonnaisten maksujen ohella myös lyhytaikaisen laitoshoidon maksuja, jotka joutuvat usein perintään.

Asiakasmaksu-, matka- ja lääkekaton yhdistämistä ei selvitetty lain valmistelun aikana. Asiakkaan tilannetta kuitenkin helpottaisi se, että maksukaton seurantavelvollisuus siirtyisi asiakkaalta maakunnille ja kattoa laajennettaisiin uusilla palveluilla. Maksukatto sisältäisi jatkossa myös suun terveydenhuollon (pois luettuna hammastekniset kulut), lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon sekä tilapäisen kotisairaan- ja kotisairaalahoidon maksut. Maksukaton taso säilyisi ennallaan, 683 eurossa. Lain perusteluissa on esitetty, että asiakasmaksukertymän seuranta juoksevalla 12 kuukauden seurantajaksolla olisi tarkasteltava uudelleen heti, kun maksutietojen automaattinen ja juokseva reaaliaikainen seuranta on mahdollista.

Nykyiset maksukatot ovat yhteismäärältään lähes 1 600 euroa vuodessa, joka ei anna riittävää suojaa pienituloisille ja estä korkean maksurasituksen syntyä. Väestöstä 0,1 prosentilla kaikki maksukatot täyttyivät. SOSTE esittää maksukattojen tarkastelulle jatkovalmistelua, jotta pienituloisten tarpeenmukainen hoito saadaan turvattua. SOSTEn ehdotuksen mukaan erilliset maksukatot säilyisivät ja niitä seurattaisiin jatkossakin. Kunkin erillisen maksukaton täyttyessä asiakas ei maksaisi kyseistä palvelu-, matka- tai lääkekohtaista maksua. Kun palveluista, matkoista ja lääkkeistä perittyjen maksujen yhteismäärä ylittää SOSTEn esittämän maksukaton eli 775 euroa, ne olisivat tämän jälkeen maksuttomia.

SOSTE on jättänyt eriävät kannat työryhmän esitykseen sekä lausuntonsa lakiluonnokseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Lääkekorvausjärjestelmä potilaan suojana

Lääkekorvausjärjestelmä turvaa potilaiden mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan lääkkeitä kohtuullisin kustannuksin. Paljon lääkkeitä käyttävillä kustannukset voivat olla suuret, joten toimiva lääkekorvausjärjestelmä on yksi väestön hyvinvoinnin peruskivistä. Lääkkeitä myydään Suomessa vuosittain noin kolmella miljardilla eurolla. Tästä avohuollon reseptilääkkeiden osuus on reilut kaksi miljardia euroa. Itsehoitolääkkeiden osuus on noin 350 miljoonaa euroa. Kela maksoi vuonna 2017 lääkekorvauksia yhteensä yli […]

Artikkeli

Pitkäaikaissairauden vaikutukset toimeentuloon

Sairastuminen vaikuttaa ihmisen arkeen ja toimeentuloon monin tavoin. Kustannuksia alkaa kertyä lääkärikäynneistä ja tutkimuksista, vastaanotolle tehtävistä matkoista ja lääkkeistä. Mitä pitkäkestoisemmasta sairaudesta on kysymys, sitä enemmän sairastaminen ravistelee arkea. Pitkäaikaissairaudella tarkoitetaan vähintään puoli vuotta kestävää sairautta, jonka takia henkilö saa säännöllistä hoitoa tai jonka takia hän on lääkärin tai muun terveydenhuollon henkilöstön seurannassa. Osa pitkäaikaissairauksista […]

Artikkeli

Köyhyys koskettaa lukuisia sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustamia ihmisryhmiä

Lapsiperheitä, osatyökykyisiä ihmisiä, pitkään työtä vailla olleita, pitkään sairaana olleita, vammaisia ihmisiä, vanhoja ihmisiä. Monia heistä koskettaa köyhyys, joka jäi Suomessa 1990-luvun suuren laman jälkeen korkealle tasolle. Sosiaali- ja terveysjärjestöt edustavat yhteiskunnassa näitä ihmisryhmiä. Suomi on kansainvälisin sitoumuksin lupautunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää. Se onkin hieman vähentynyt, mutta paljon sitoumuksia vähemmän. Suomi […]