Valtionavustusjärjestelmän nykytila ja kehittämiskohteet

Valtionavustustoiminnassa on käynnissä useita muutoksia. Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankeessa yhdenmukaistetaan valtionavustustoiminnan käytäntöjä. Järjestöjen näkökulmasta olennaiset tulokset on tarkoitus valmistua vuoden 2022 aikana. Toinen järjestöjen valtionavustustoimintaa kehittävä, valtiosihteeri Henrik Haapajärven vetämä Rahapelituotoilla rahoitettujen toimintojen rahoitusmalli -hanke esitti 8.2.2022, mitä valtionavustustoiminnan käytäntöjä uudistetaan ja missä aikataulussa uudistukset otetaan käytäntöön. Haapajärven hanke keskittyi avustustoiminnan uudistamiseen ja Vekkauksen roolin uudistamiseen suhteessa valtionavustustoimintaan.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistynyt 2.3.2022 sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituslain valmistelu. Laki tulee ohjaamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustustoimintaa vuodesta 2024 lukien.

Autonominen ja vahva kansalaisyhteiskunta – järjestöjen merkitys yhteiskunnassa

Pohjoismainen hyvinvointimalli perustuu vahvaan valtioon ja vahvaan kansalaisyhteiskuntaan. Hyvinvointimallin perustana on luottamus, yhdenvertaisuus ja vaikutusmahdollisuudet. Kansalaisyhteiskunnan roolia yhtenä pohjoismaisen hyvinvoinnin perustana tulee valtionavustustoiminnan uudistuksessa vahvistaa.

Sosiaalinen aktiivisuus vähentää riskiä sairastua moniin vakaviin sairauksiin, kuten sydänsairauksiin ja masennukseen. Sosiaalisesti aktiivisilla ihmisillä on myös pienempi kuolleisuuden ja pitkäaikaisen laitoshoidon riski kuin sosiaalisiin toimintoihin vähemmän osallistuvilla. Sosiaalista osallistumista käytetään usein yhtenä sosiaalisen pääoman mittarina.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat erilaisia osallistumisen väyliä myös haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tai vaikeassa elämäntilanteessa oleville lapsiperheille. Niiden kautta kansalaiset ilmaisevat yhteiskunnallisia näkemyksiä ja identiteettejä, luovat julkista keskustelua sekä vaikuttavat politiikkaan. Tässä tarvitaan myös vaikeassa tilanteessa olevien ihmisryhmien näkemysten tuomista esiin, koska monien ryhmien näkemykset eivät välity päätöksentekoon äänestämisen kautta. Järjestöjen auttamistyö ja vapaaehtoistoiminta tukevat yhteisöjen ja kansalaisten hyvinvointia.

Pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on entistä tasa-arvoisempi ja yhdenvertaisempi maa, jossa luottamus lisääntyy ja jokainen ihminen on arvokas. Ihmisten hyvinvointi-, terveys- ja tuloeroja kavennetaan ja osallisuutta lisätään. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen tukee näitä tavoitteita.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt:

• Tukevat edustuksellisen demokratian toteutumista ja toimivuutta
• Tukevat ja lisäävät ihmisten voimavaroja, luovat osallisuutta ja yhteistoimintaa, jossa voimavarat muuttuvat hyvinvoinniksi
• Tarjoavat kansalaisille matalan kynnyksen väyliä vaikuttaa ja osallistua
• Luovat osallistumisen mahdollisuuksia myös sellaisille ihmisille, joiden on muutoin vaikea osallistua yhteiskunnalliseen ja yhteisölliseen toimintaan esimerkiksi sairauden tai taloudellisen niukkuuden takia
• Pitävät toiminnassaan, yhteisössä ja laajemmin yhteiskunnassa mukana myös haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Tällä on suuri merkitys heille, jotka ovat ajautuneet tai ajautumassa yhteiskunnan marginaaliin.
• Pitävät esillä eri ihmisryhmien perusoikeuksia ja kanavoivat kriittisiä ääniä päätöksentekoon
• Vahvistavat kansalaisten luottamuspääomaa

Valtionavustustoiminnan nykytila ja kehittämiskohteet

Veikkaus Oy:n tuotoilla tuetaan yleishyödyllistä toimintaa vuoden 2023 loppuun. Vuodesta 2024 alkaen määräraha on osa valtion talousarvion kehysvaikutteisena menoeränä. Pääosin sosiaali- ja terveysjärjestöjen kautta toteutetun terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen valtionavustuksen määrärahaehdotuksen valmistelee sosiaali- ja terveysministeriön osana toimiva Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Avustuspäätöksen tekee avustusasioista päättävä ministeri.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta jaetaan liikuntaa, huippu-urheilua, tiedettä ja nuorisotyötä koskevat valtionavustukset. Hevosurheiluun ja -kasvatukseen liittyvät valtionavustukset jakaa maa- ja metsätalousministeriö. Hakumenettelyt, valvonta ja raportointikäytännöt vaihtelevat sen mukaan, mikä taho rahoituksen myöntää. Myös muut ministeriöt ja valtionapuviranomaiset jakavat valtionavustuksia. Keväällä 2021 Suomessa toimi noin 90 valtionapuviranomaista.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta on laaja-alaista ja monimuotoista.  Vapaaehtoistoiminnan lisäksi ne tarjoavat laajaa asiantuntemusta ihmisten arjesta, hyvinvoinnista ja sitä uhkaavista tekijöistä. Järjestöt ovat merkittävä voimavara suomalaisten ihmisoikeuksien puolustajana ja palvelutarpeiden näkyväksi tekijänä.

Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen valtionavustuksia saavat järjestöt ovat panostaneet toiminnan tuloksellisuuden kehittämiseen. Toiminnan tuloksellisuutta on kehitetty järjestöjen kesken ja yhdessä rahoittajan (STEA) kanssa.

Autonominen kansalaistoiminta yhteiskunnan voimavara. Toimintaa tai toimijoita arvioitaessa on tärkeä tunnistaa kansalaisjärjestötoiminnan kaikki tasot ja muodot. Ne toimivat valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti sekä hyvin erilaisten ilmiöiden, ongelmien ja ihmisryhmien parissa.  Uudistuksen tulisi kohdella mahdollisimman yhdenvertaisesti eri kokoisia ja eri kohderyhmien parissa työskenteleviä toimijoita.

Valtionavustustoiminnan rahoituksen uusi malli

Valtioneuvoston kanslia asetti 26.8.2021 työryhmän (Haapajärven työryhmä) laatimaan rahoitusmallin nykyisen rahapelijärjestelmän sijaan. Laatimisen pohjana on puheenjohtaja Erkki Liikasen työryhmän raportti Suomalainen rahapelijärjestelmä muutoksessa – tulevaisuuden vaihtoehtoja (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:12). Rahoitusmalli laaditaan yhteistyössä edunsaajien kanssa. Valtiosihteereistä koostuvan hankeryhmä puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Henrik Haapajärvi.

Hanketyöryhmän ja parlamentaarisen seurantaryhmän esitys 8.2.2022:

• Siirtymävaiheessa nykyinen hallitus vie avustusmäärärahat ministeriöiden momenteille teknisenä muutoksena kunnioittaen nykyisiä jakosuhteita, joita esitetään käytettävän myös tulevaisuudessa.
• Vuodelle 2024 kohdennettava avustustoiminnan kokonaisrahoitustaso perustuu vuosien 2013–2022 valtionavustusrahoituksen ja veteraaneille kohdennetun valtionavustusrahoituksen kymmenen vuoden reaalisten keskiarvojen väliseen erotukseen, joka on 930 miljoonaa euroa. Em. summaan lisätään vuodelle 2022 veteraaneille kohdistettu 60,4 milj. euron rahoitus, tällöin valtionavustusrahoituksen taso vuodelle 2024 on 990 milj. euroa. Vuosina 2025–2026 kokonaisrahoitustason määrittelyssä huomioidaan vuosittainen veteraanien rahoituksen alentuminen.
  
• Vuoden 2023 avustustoiminnan kokonaisrahoitustaso ei juuri poikkea vuoden 2024 lähtötasosta.
• STM:n jakamattomat varat puretaan tasasuuruisina erinä vuosina 2024–2026. Jakamattoman purku toteutetaan vasta vuosien 2024–2027 kehysvalmistelun yhteydessä, jolloin tiedetään jäljellä olevan jakamattoman tarkka määrä.
• Siirtymäajan jälkeen nykyisten rahapelitoimintojen tuoton valtionavustusrahoituksen kokonaistason suuruusluokka vastaa vähintään Veikkaus Oy:n arvioitua tuoton tasoa.

Esitys sisältää myös uuden neuvottelukunnan perustamisen seuraamaan yleishyödyllisille yhteisöille (mm. kansalaisjärjestöille) suunnattua vuosittaista rahoitusta sekä toiminnan kehittämistä. Eduskuntakausiksi asetettavalla parlamentaarisella neuvottelukunnalla olisi vahva neuvoa–antava rooli erityisesti rahoituksen kokonaistason määrittelyssä, mutta sillä ei olisi välitöntä ohjaavaa roolia.

Avustusmäärärahan taso päätetään jatkossa poliittisella päätöksellä julkisen talouden suunnitelman (JTS) perusteella neljälle vuodelle kerrallaan. Vuositasolla avustusmäärärahan suuruus päätetään budjettiriihessä. Eduskunnan budjettivalta kasvaa muutoksen yhteydessä. Esityksessä rahoituksen ennakoitavuus perustuu JTS-prosessiin. Uusi malli edellyttää muun muassa järjestöjen terävöittävän yhteistä edunvalvontaa.

Esitys sisältää sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustamista ohjaavan puitelain valmistelun, joka korvaa nykyisen asetuksen 1552/2016. Uuden lakiesityksen luonnoksen lausuntomahdollisuus on 2.5.–14.6.2022.

Uuden rahoitusmallin mukaisen toiminnan on tarkoitus käynnistyä 1.1.2024.

Ratkaistavia asioita

Raportissa nostettiin esiin myös viisi ratkaisematta olevaa asiakokonaisuutta:

• Kustannustason kehitys suhteessa rahoitusavustustason kehitykseen.
  • Rahoitusmalliuudistuksen jatkovalmistelussa sisällytetään OKM:n, STM:n ja MMM:n toimialoilla olevien sektoreiden puitelainsäädäntöön tuleva menettely, jolla huomioidaan kustannustason muutokset ja niiden taloudelliset vaikutukset yleishyödyllisten yhteisöjen rahoitukseen.
  • Yleishyödyllisten yhteisöjen avustusrahoitustason kehitystä seuraa parlamentaarinen neuvottelukunta.
• Järjestöjen oma varainhankinta. Jatkovalmistelussa kootaan järjestöjen omien varainhankintamallien kehittämisestä toimenpide–esitys (VM:n valtionavustustoiminnan kehittämis– ja digitalisointihanke)
• Järjestöjen autonomia. Jatkovalmistelussa selvitetään kattavasti järjestöjen autonomian toteutuminen uuden rahoitusmallin lainsäädäntökehikossa (VM:n valtionavustustoiminnan kehittämis– ja digitalisointihanke)
• Avustuskeskus. Jatkovalmistelussa selvitään yhteisen avustuskeskuksen perustamisen hyödyt, haitat ja
  toimintaedellytykset.
• Rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen. Rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen tukemiseksi on perusteltua arvioida rahapelipoliittisen ohjelman valmistelun yhteydessä joko suoraan Veikkaus Oy:n tuotosta rahoitettavan tai kehysrahoitukseen perustuvan määrärahamomentin perustamista tukemaan toimia rahapelihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
  

SOSTEn suositukset

• Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeen tuotokset on laitettava käytäntöön mahdollisimman pikaisesti osana pitkäkestoista rahoitusratkaisua.
• Nykyinen avustusasetus tulee nostaa lain tasolle, esimerkiksi laiksi sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustuksista.
• SOSTE esittää, että Suomeen perustetaan Järjestötoiminnan avustuskeskus huolehtimaan yleishyödyllisen kansalaisjärjestötoiminnan toimintaedellytysten kohdentamisesta vuodesta 2024 alkaen.
• Uuden rahoitusmallin yksityiskohdat on valmisteltava tiiviissä yhteistyössä järjestöjen kanssa.

SOSTE esittää ratkaisua turvaamaan yleishyödyllisen kansalaisjärjestötoiminnan rahoituksen tulevaisuudessa

SOSTE esittää järjestötoiminnan avustuskeskuksen perustamista. Lähinnä yleisavustuksia jakavan avustuskeskuksen piiriin siirtyisivät valtionavustusuudistuksen yhteydessä vuodesta 2024 alkaen nykyiset Veikkaus Oy:n tuotoilla avustettavat nuoriso-, liikunta-, tiede-, taide- sekä sosiaali- ja terveysjärjestöt.

Yhteisen järjestötoiminnan avustuskeskus -mallin keskeiset hyödyt:

• Valtionavustustoiminnan resurssien hallinnointi tehostuu.
• Avustuskeskus mahdollistaa käytännössä yhdenmukaiset avustuskäytännöt.
• Laaja-alaisen, eri tehtäväalueita käsittävän järjestötoiminnan kehittymisen mahdollisuudet paranevat.
• Rajapintatoiminnan rahoittaminen helpottuu.
• Kansalaisjärjestötoiminnan autonomian säilyminen varmistuu.
• Järjestöjen yhdenvertaisuus valtionavustustoiminnassa lisääntyy.

Uusi perustettava järjestötoiminnan avustuskeskus olisi osa oikeusministeriötä tai valtioneuvoston kansliaa. Keskuksen toiminnasta ja sen päätöksistä vastaisi eduskunnan asettama parlamentaarisesti valittu johtokunta. Organisaation keskeiset toimijat olisivat toimialakohtaiset jaostot. Jaostoissa on toimialan järjestötoiminnan tuntemus ja osaaminen.

Valtionavustustoiminnan digitalisointi

Pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että järjestöille jaettavien valtionavustusten sekä valtionapujen käytäntöjä eri hallinnonaloilla selvitetään oikeusministeriön ja tuotonjakoministeriöiden kesken ja soveltuvin osin niitä yhdenmukaistetaan. Uudistustyön lähtökohtana on kansalaisjärjestöjen autonomian kunnioittaminen ja byrokratian keventäminen, pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden turvaaminen, järjestöjen yhdenvertainen kohtelu sekä avoimuus ja läpinäkyvyys.

Valtiovarainministeriön asettamassa Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankeessa VM212:00/2018 (VA Digi) selvitetään, miten rahapelituotoista valtionavustuksia myöntävien ministeriöiden avustuskäytäntöjä voitaisiin yhdenmukaistaa. Tavoitteena on, että kunnat, yritykset ja järjestöt voivat hakea valtionavustuksia entistä sujuvammin ja että avustustoimintaa voi tarkastella läpinäkyvämmin. Hanke päättyi 31.12.2021.

Järjestöjen valtionavustustoiminnan kehittämistä jatketaan (2022–2023)

Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankeen Järjestöjaoston työtä jatkamaan asetettiin 12.8.2021 Järjestöjen valtionavustustoimintaa kehittävä työryhmä. Työryhmän toimikausi on 12.8.2021–31.10.2023. Työryhmän tehtävänä on perustella ja esittää ministeriöille tarkoituksenmukaisemmat tavat, miten valtionavustustoiminnan käytäntöjä voi yhdenmukaistaa. Laajennetussa järjestötyöryhmässä on muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöjen kokonaisnäkemys (SOSTE), vapaaehtoistoiminnan näkökulma (Kansalaisareena ry), alueellinen näkökulma (Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta/Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry) sekä lisäksi edustus Förbundsarenan rf ja Etnisten suhteiden neuvottelukunta (Familia ry​).

Työsuunnitelmassa, jonka valmisteluaika päättyy kesäkuussa 2022 on:

• Taloutta koskevat käytännöt (muun muassa varainhankinta ja varallisuus)
• Arvioinnin perusteet
• Osallisuus ja vuorovaikutus
• Monivuotiset yleisavustukset
• Toiminnan muutos

Nyt ajankohtaista

• Lausunnolla luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta. Lausunnon voi jättää Lausuntopalvelussa, josta löydät myös SOSTEn lausunnon.

Aiheesta lisää

• VA digi -hankkeen järjestöjaoston toimikausi päättyi 31.5.2021 ja se jätti loppuraportin.
• Vuoden 2022 avustusmääräraha on noin 364 miljoonaa euroa.
• Rahapelituotoilla rahoitettujen toimintojen rahoitusmalli -hanke päättyi 17.12.2021. Esitys uudesta mallista on julkaistu 8.2.2022.
• Järjestöjen valtionavustustoimintaa kehittävä työryhmän työskentely päättyy 31.10.2023 (VA Digi – järjestöavustukset)
• Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke 31.12.2023. (VA Digi)
• Sosiaali- ja terveysjärjestöjen uuden rahoituslain valmistelu käynnistyy (STM 2.3.2022)
• Rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen uusi rahoitusmalli (VNK 8.2.2022)
• Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke (VM212:00/2018)
• Järjestöjaoston väliraportti ja raporttia koskeva SOSTEn lausunto pdf-tiedostona
• Suomalainen rahapelijärjestelmä muutoksessa. Tulevaisuuden vaihtoehtoja
• SOSTEn esitys järjestöjen yhteisestä avustuskuksesta
• Arpajaislain uudistaminen (SM051:00/2019)
• Rahapelihaittojen ehkäisy ja sote-järjestöt
• SOSTEn Järjestöbarometri

Lisätietoja

• Pääsihteeri Vertti Kiukas, vertti.kiukas@soste.fi, p. 040 592 4287
• Järjestöpäällikkö Riitta Kittilä, riitta.kittila@soste.fi, p. 050 308 6868
• Erityisasiantuntija Ari Inkinen, ari.inkinen@soste.fi, p. 0400 411 690