Avustusjärjestelmän nykytila ja kehittämiskohteet

Tämä on artikkeli on osa SOSTEn kärkitavoiteesta avustusjärjestelmä.
Linjattu 9.12.2019

Rahapeleistä kertyvillä tuotoilla tuetaan Suomessa yleishyödyllistä toimintaa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustukset jakaa sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta jaetaan liikuntaa, huippu-urheilua, tiedettä ja nuorisotyötä koskevat avustukset, ja hevosurheiluun ja -kasvatukseen liittyvät avustukset jakaa maa- ja metsätalousministeriö. Hakumenettelyt, valvonta ja raportointikäytännöt vaihtelevat sen mukaan, mikä taho rahoituksen myöntää.

Valtiovarainministeriö käynnisti viime hallituskaudella valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeen, jonka tavoitteena on kehittää koko valtionhallinnon kattava digitalisoitu valtionavustusprosessi vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteena on yhtenäinen toimintamalli ja tietojärjestelmä kaikille valtionavuille. Hanke etenee hitaasti, eikä se vastaa niihin käytännön tarpeisiin, joita sosiaali- ja terveysjärjestöillä on.

Pääministeri Rinteen hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että järjestöille jaettavien avustusten sekä valtionapujen käytäntöjä eri hallinnonaloilla selvitetään oikeusministeriön ja tuotonjakoministeriöiden kesken ja soveltuvin osin niitä yhdenmukaistetaan. Uudistustyön lähtökohtana on kansalaisjärjestöjen autonomian kunnioittaminen ja byrokratian keventäminen, pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden turvaaminen, järjestöjen yhdenvertainen kohtelu sekä avoimuus ja läpinäkyvyys. Kirjauksen toimeenpano pitää käynnistää välittömästi.

Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan yhteisömuotoista kansalaistoimintaa koskevan lainsäädännön uudistamista. Tavoitteena on helpottaa yhteisöllistä kansalaistoimintaa ja kehittää nykyistä joustavampia ja kevyemmin säänneltyjä kansalaistoiminnan muotoja. Valmistelun lähtökohtana on lisätä yhdistysten ja muun kansalaistoiminnan käytössä olevia mahdollisuuksia ja keinoja. Esillä on mm. seuraavia kannatettavia yhdistysautonomiaa lisääviä ja byrokratiaa keventäviä ehdotuksia: Mahdollisuus yhdistyksen ja valtuutettujen kokouksen pitämiseen pelkästään verkossa, päätösvallan delegointi jäsenyysasioissa hallitusta alemmalle tasolle, hallituksen päätöksenteon vapaamuotoisuuden selventäminen, mahdollisuus toimitusjohtaja-toimielimeen, esteellisyyssääntelyn selventäminen, maksuperusteinen talouden dokumentointi ja raportointi pienille yhdistyksille sekä purkamisen ja rekisteripoiston helpottaminen.

Järjestöjen autonomia turvattava

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kyselyissä useasti tuoneet esiin, että nykyinen järjestelmä kaventaa niiden autonomiaa ja rajoittaa mahdollisuuksia reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Avustusten hakuun ja raportointiin liittyvät hallinnolliset käytännöt koetaan myös erittäin kuormittavaksi. Avustusjärjestelmän kehittäminen ja käytäntöjen keventäminen tehostaisi merkittävästi järjestöjen työtä ja näin työaikaa vapautuisi järjestöjen perustehtävään. Kaikki mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen ovat erityisen tärkeitä nyt, kun Veikkauksen tuottojen arvioidaan tulevaisuudessa laskevan ja sitä kautta järjestöjen saamien avustusten.

Järjestöbarometri 2018 tulosten mukaan lähes joka neljäs sosiaali- ja terveysjärjestöjohtaja kokee järjestön autonomian kaventuneen ja keskeisenä syynä he pitävät rahoittajan liian yksityiskohtaista ohjausta. 65 prosenttia järjestöistä koki STEAn raportointikäytäntöjen kuormittavan paljon tai erittäin paljon toimintaa ja 31 prosenttia vastaajista koki kuormituksen kohtalaiseksi. Ongelmattomaksi STEAn avustuskäytäntöjen hallintokuormaa ei kokenut yksikään Järjestöbarometrin vastaaja. Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2018 selvitys välittää saman kuvan: vuonna 2018 järjestöistä 69 prosenttia koki ongelmia julkisiin avustuksiin liittyen, kun kaksi vuotta aiemmin ongelmista raportoi vain kolmannes järjestöistä.

Järjestöjen toimintaedellytykset turvattava

Järjestöt tarjoavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn sellaista vipuvartta, jolle ei kunnissa ole tarjolla yhtä kustannustehokasta vaihtoehtoa. Kunnat ovat perinteisesti tukeneet järjestöjen toimintaa myöntämällä avustuksia ja tarjoamalla tiloja kansalaistoiminnan käyttöön. Pienikin avustus voi olla ratkaisevan tärkeä järjestön toiminnalle. Siksi eri puolilta Suomea kantautuvat uutiset kunta-avustusten leikkaussuunnitelmista herättävät huolta. Esimerkiksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä kertoi lopettavansa vuonna 2020 ei-lakisääteisten toimintojen joukossa myös järjestöavustukset. Toimet liittyvät kuntayhtymän talouden tasapainottamisohjelmaan 2019–2023. Lyhytnäköiset leikkaukset kostautuvat tulevina vuosina entistä suurempina sote-kustannuksina.

Vastuullisesti toimiva yksinoikeusjärjestelmä on tehokkain tapa ehkäistä rahapelaamisen haittavaikutuksia ja samanaikaisesti maksimoida yleiseksi hyväksi tuleva osuus pelien tuotosta. SOSTE korostaa, että pelihaittojen vähentäminen vaatii määrätietoisia toimia ja tämä tarkoittaa myös pelituottojen vähentymistä. Rahapelituottojen arvioidaan laskevan tulevina vuosina jopa 100 – 200 milj. euroa. Jotta rahapelituotoista avustettava, sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta ei supistu merkittävästi, valtion pitää kompensoida rahapelituottojen laskua laskemalla arpajaisveroa. Järjestöjen työ ja sen hyvinvointivaikutukset ovat erityisen merkityksellisiä niukkenevien resurssien aikana.

Tämä on artikkeli on osa SOSTEn kärkitavoiteesta avustusjärjestelmä.
Linjattu 9.12.2019

Katso kaikki SOSTEn kärkitavoitteet.