Skip to content

Yhdistystoiminnan sääntely

Avustusjärjestelmä
SääntelyAvustusjärjestelmäKansalaisyhteiskunta

Voiko yhdistyksen hallitukseen valita henkilön, joka ei ole yhdistyksen jäsen? Voiko vapaaehtoiselle syntyä verotettavaa tuloa osallistumisesta talkoisiin? Voidaanko vuosia jatkunut kurssitoiminta katsoa ensi vuonna elinkeinotoiminnaksi? Pitääkö yhdistyksen uusi verkkopalvelu kilpailuttaa julkisena hankintana? Voiko yhdistys järjestää tapahtuman puistossa ja soittaa siellä musiikkia spotifysta? Pitääkö yhdistyksen hakea rahankeräyslupa? Saako potilasyhdistys kysyä jäseneksi hakevan diagnoositietoja? Saako alaikäinen osallistua yhdistyksen toimintaan ja luovuttaa henkilötietojaan ilman huoltajan suostumusta?

Lain ja hyvän hallinnon mukaan toimiva yhdistys on luotettava kumppani sidosryhmille ja kiinnostava kansalaisille. Yhdistyksen vastuuhenkilöiden tulee tuntea lainsäädännön reunaehdot toiminnalle, noudattaa niitä ja myös osata hyödyntää lain antamia mahdollisuuksia yhdistyksen toiminnassa. Kansalaistoimintaa koskeva sääntely ei kuitenkaan aina palvele tarkoitustaan ja joskus se kuormittaa tarpeettomasti toimijoita. Hyvin toimiva yhdistyshallinto helpottaa ja sujuvoittaa toimintaa mutta epätarkoituksenmukainen sääntely ja liian tiukat laintulkinnat jäädyttävät sitä. Tarkkaan rajatut soveltamisohjeet ja rahoituspäätökset ohjaavat järjestöjä liikaa ja autonomia kärsii. Hallinnollinen taakka ei saisi olla liian raskas vapaaehtoisten kannettavaksi.

Yhdistyslaki toiminnan perustana

Yhdistys on aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten perustettu oikeushenkilö, joka on jäsentensä muodostama kokonaisuus.  Yhdistymisvapaus on turvattu perustuslailla. Jotta yhdistymisvapaus voisi toteutua, on yhdistyksen voitava mahdollisimman laajalti päättää, miten se järjestää sisäisen toimintansa.

Yhdistys toimii yhdistyslain, omien sääntöjensä ja hyviksi koettujen yhdistyskäytäntöjen mukaan.  Nykyisen yhdistyslain tarkoituksena on sääntely, joka vastaa hyvin erilaisten yhdistysten tarpeisiin ja nykyaikaisen järjestötoiminnan vaatimuksiin. Lain keskeisiä tavoitteita on yhdistysautonomian kunnioittaminen ja yhdistysten erilaisuuden salliminen. Laista ei saada vastauksia läheskään kaikkiin käytännössä esiin tuleviin ongelmatilanteisiin. Yhdistystoiminnassa sovelletaan siten myös hyvää hallintoa, yleisiä yhdistysoikeudellisia periaatteita ja yhdistyskäytäntöä.

Tarpeellista vai tarpeetonta sääntelyä

Yhdistyslain lisäksi yhdistystoiminnassa on huomioitava mm. verotusta, kirjanpitoa, vakuutuksia, työsuhteita, tietosuojaa, varainhankintaa, hankintoja, kokoontumisia ja jopa matkapalveluja koskeva lainsäädäntö sekä rahoitukseen liittyvä sääntely.

Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että hallituskauden aikana käydään läpi kansalaistoiminnan normiohjaus ja poistetaan tarpeettomasti kansalaistoimintaa estävää sääntelyä. Rahankeräyslakiluonnos on hyvä esimerkki onnistuneesta byrokratian keventämisestä. Paikoin normiohjaus on kuitenkin jopa tiukentunut.

Vapaaehtoistoiminnalla on suuri yhteiskunnallinen merkitys Suomessa. Yksinomaan sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii satojatuhansia vapaaehtoisia, jotka tekevät pyyteettömästi vapaaehtoistyötä mm. terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Monimuotoinen, hyvin toimiva järjestökenttä luo hyvinvointia ja rikastuttaa yhteiskuntaa.

Järjestöbarometri 2018 mukaan hallinnollinen työ kuormittaa järjestöjä. Kun yhdistystoiminnan ylläpito vie liikaa voimavaroja hallitukselta ja toimintaa osallistuvilta toiminta, toimijat uupuvat ja uusia on vaikea löytää. Yhdistys saattaa tällöin kuihtua pois. Liian tiukka lain ja asetusten tulkinta ei ole tarkoituksenmukaista. Liian tiukka lain tulkinta on mm. estänyt työttömien osallistumisen vapaaehtoistoimintaan, koska on tulkittu, että vapaaehtoinen ei ole tällöin työmarkkinoiden käytettävissä tai johtanut siihen, että työtön vapaaehtoinen menettää työttömyyskorvauksensa.

Uutta lainsäädäntöä valmisteltaessa on otettava huomioon myös valmisteltavan lainsäädännön vaikutus yhdistysten toimintaan, autonomiaan ja hallinnolliseen taakkaan. Erinomainen esimerkki hyvästä lainvalmistelusta on rahankeräyslainsäädännön uudistaminen, joka valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

17.6.2019 11:46

Kansalaistutkimus ”Ihan pihalla”: Vanhoista ihmisistä yhä useampi syrjäytyy monimutkaistuvassa, digitalisoituvassa maailmassa

Yhä useamman vanhan ihmisen on vaikea saada tietoa, hoitaa asioitaan ja käyttää eri palveluita. He jäävät yhä monimutkaisemmassa ja digitalisoituvassa maailmassa sivuun täydestä kansalaisuudesta, kansalaisoikeuksista ja niihin kuuluvasta vallasta. Tätä vakavaa sivuun jäämistä kuvaa sosiaalipolitiikan professori emerita Briitta Koskiahon johtama, SOSTEn julkaisema Ihan pihalla? -tutkimus. Tutkimus perustuu kansalaistutkijoina toimineiden vanhojen ihmisten kokemuksiin erilaisista palveluista. He […]

Uutinen

7.6.2019 11:48

Nationella organisationers resurser för svenskspråkig verksamhet varierar

Många av SOSTEs nationella medlemsorganisationer antingen har eller skulle vilja ha svenskspråkig verksamhet, visar en minigallup som SOSTE gjorde bland sina medlemsorganisationer i februari 2019. Mångsidig svenskspråkig verksamhet Av de organisationer som besvarade enkäten så har 56 procent antingen regelbunden eller tillfällig svenskspråkig verksamhet. Dessutom önskade 12 procent att de skulle ha svenskspråkig verksamhet. Hurudan […]

Uutinen

27.5.2019 08:30

Suomi & Agenda 2030 kansalaisjärjestöjen analyysissa: Suomessa riittää tekemistä eriarvoisuuden vähentämisessä

Suomella on eriarvoisuuden vähentämisessä edelleen tekemistä: lasten eriarvoistuminen on erityisen huolestuttavaa, köyhyyden vähentämisen tavoitteissa ei ole liikuttu oikeaan suuntaan ja voimakas alueellinen eriytyminen saattaa ihmisiä eri puolilla maata eriarvoiseen asemaan. SOSTE ja muut kansalaisjärjestöt nostavat näitä epäkohtia esiin kansalaisjärjestöjen tuoreessa Agenda2030-seurantaraportissa. Raportti välittää kuvaa Suomesta, joka on sitoutunut tavoittelemaan YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n tavoitteita. Se hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa 2015. Sen aikajänne on […]