Skip to content

Yhdistystoiminnan sääntely

Avustusjärjestelmä
SääntelyAvustusjärjestelmäKansalaisyhteiskunta

Voiko yhdistyksen hallitukseen valita henkilön, joka ei ole yhdistyksen jäsen? Voiko vapaaehtoiselle syntyä verotettavaa tuloa osallistumisesta talkoisiin? Voidaanko vuosia jatkunut kurssitoiminta katsoa ensi vuonna elinkeinotoiminnaksi? Pitääkö yhdistyksen uusi verkkopalvelu kilpailuttaa julkisena hankintana? Voiko yhdistys järjestää tapahtuman puistossa ja soittaa siellä musiikkia spotifysta? Pitääkö yhdistyksen hakea rahankeräyslupa? Saako potilasyhdistys kysyä jäseneksi hakevan diagnoositietoja? Saako alaikäinen osallistua yhdistyksen toimintaan ja luovuttaa henkilötietojaan ilman huoltajan suostumusta?

Lain ja hyvän hallinnon mukaan toimiva yhdistys on luotettava kumppani sidosryhmille ja kiinnostava kansalaisille. Yhdistyksen vastuuhenkilöiden tulee tuntea lainsäädännön reunaehdot toiminnalle, noudattaa niitä ja myös osata hyödyntää lain antamia mahdollisuuksia yhdistyksen toiminnassa. Kansalaistoimintaa koskeva sääntely ei kuitenkaan aina palvele tarkoitustaan ja joskus se kuormittaa tarpeettomasti toimijoita. Hyvin toimiva yhdistyshallinto helpottaa ja sujuvoittaa toimintaa mutta epätarkoituksenmukainen sääntely ja liian tiukat laintulkinnat jäädyttävät sitä. Tarkkaan rajatut soveltamisohjeet ja rahoituspäätökset ohjaavat järjestöjä liikaa ja autonomia kärsii. Hallinnollinen taakka ei saisi olla liian raskas vapaaehtoisten kannettavaksi.

Yhdistyslaki toiminnan perustana

Yhdistys on aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten perustettu oikeushenkilö, joka on jäsentensä muodostama kokonaisuus.  Yhdistymisvapaus on turvattu perustuslailla. Jotta yhdistymisvapaus voisi toteutua, on yhdistyksen voitava mahdollisimman laajalti päättää, miten se järjestää sisäisen toimintansa.

Yhdistys toimii yhdistyslain, omien sääntöjensä ja hyviksi koettujen yhdistyskäytäntöjen mukaan.  Nykyisen yhdistyslain tarkoituksena on sääntely, joka vastaa hyvin erilaisten yhdistysten tarpeisiin ja nykyaikaisen järjestötoiminnan vaatimuksiin. Lain keskeisiä tavoitteita on yhdistysautonomian kunnioittaminen ja yhdistysten erilaisuuden salliminen. Laista ei saada vastauksia läheskään kaikkiin käytännössä esiin tuleviin ongelmatilanteisiin. Yhdistystoiminnassa sovelletaan siten myös hyvää hallintoa, yleisiä yhdistysoikeudellisia periaatteita ja yhdistyskäytäntöä.

Tarpeellista vai tarpeetonta sääntelyä

Yhdistyslain lisäksi yhdistystoiminnassa on huomioitava mm. verotusta, kirjanpitoa, vakuutuksia, työsuhteita, tietosuojaa, varainhankintaa, hankintoja, kokoontumisia ja jopa matkapalveluja koskeva lainsäädäntö sekä rahoitukseen liittyvä sääntely.

Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että hallituskauden aikana käydään läpi kansalaistoiminnan normiohjaus ja poistetaan tarpeettomasti kansalaistoimintaa estävää sääntelyä. Rahankeräyslakiluonnos on hyvä esimerkki onnistuneesta byrokratian keventämisestä. Paikoin normiohjaus on kuitenkin jopa tiukentunut.

Vapaaehtoistoiminnalla on suuri yhteiskunnallinen merkitys Suomessa. Yksinomaan sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii satojatuhansia vapaaehtoisia, jotka tekevät pyyteettömästi vapaaehtoistyötä mm. terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Monimuotoinen, hyvin toimiva järjestökenttä luo hyvinvointia ja rikastuttaa yhteiskuntaa.

Järjestöbarometri 2018 mukaan hallinnollinen työ kuormittaa järjestöjä. Kun yhdistystoiminnan ylläpito vie liikaa voimavaroja hallitukselta ja toimintaa osallistuvilta toiminta, toimijat uupuvat ja uusia on vaikea löytää. Yhdistys saattaa tällöin kuihtua pois. Liian tiukka lain ja asetusten tulkinta ei ole tarkoituksenmukaista. Liian tiukka lain tulkinta on mm. estänyt työttömien osallistumisen vapaaehtoistoimintaan, koska on tulkittu, että vapaaehtoinen ei ole tällöin työmarkkinoiden käytettävissä tai johtanut siihen, että työtön vapaaehtoinen menettää työttömyyskorvauksensa.

Uutta lainsäädäntöä valmisteltaessa on otettava huomioon myös valmisteltavan lainsäädännön vaikutus yhdistysten toimintaan, autonomiaan ja hallinnolliseen taakkaan. Erinomainen esimerkki hyvästä lainvalmistelusta on rahankeräyslainsäädännön uudistaminen, joka valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

25.9.2019 12:00

SOSTE vaatii: rahapelipolitiikka tarvitsee vastuunkantajia – nyt on hallituksen aika ottaa koppi

SOSTE on juuri julkaissut oman rahapelipoliittisen ohjelmansa jatkoksi viime aikoina käydylle keskustelulle Veikkauksen roolista. Lue koko ohjelma. SOSTEn ohjelmassa tuodaan laajasti esiin eri näkökulmia rahapelipolitiikan kipupisteistä. Valmistelussa on myös kuultu useita eri tahoja, erityisesti pelihaittatyötä tekeviä SOSTEn jäsenjärjestöjä. Ohjelmassa tarkastellaan tämänhetkisiä rahapelipoliittisia ongelmia sekä esitetään keinoja pelihaittojen ehkäisemiseksi ja peliongelmien hoitamiseksi. Veikkaukselle voidaan esimerkiksi antaa […]

Uutinen

25.9.2019 12:00

SOSTE kräver: penningspelspolitiken behöver ansvarstagare – nu är det dags för regeringen att fånga bollen

SOSTE har nyss publicerat sitt penningspelspolitiska program som en förlängning på senaste tids diskussioner om Veikkaus roll. Läs hela programmet på finska. I SOSTEs program lyfter man på bred front fram olika synvinklar på penningspelspolitikens smärtpunkter. I beredningen har man hört olika parter, i synnerhet SOSTEs medlemsorganisationer som arbetar med spelproblem. I programmet granskas de […]

Uutinen

23.9.2019 09:43

Sote-järjestöt kantavat huolta verkkopalveluidensa saavutettavuudesta

SOSTEn kesäkuussa 2019 jäsenilleen kohdentamaan saavutettavuutta koskevaan kyselyyn saatiin 61 vastausta. Vastaajista 12 % vastaajista ilmoitti verkko- ja mobiilipalvelujensa olevan jo saavutettavia ja 63 % oli ryhtynyt toimiin palvelujensa saattamiseen saavutettaviksi. Viidesosa vastaajista haluaisi parantaa palvelujensa saavutettavuutta, mutta koki resurssipulan tai epätietoisuuden siitä, miten asiassa tulisi edetä, olevan esteenä. Vain 4 % ei ollut toistaiseksi […]