Skip to content

Elinvoimaiset järjestöt

Aktiivinen kansalaistoiminta on matalan kynnyksen demokratiaa ja perusta ihmisten hyvinvoinnille. Se on myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten huomioimista, kuulemista ja äänen kanavoimista päätöksentekoon.

Uusimmat kirjoitukset

Blogi

22.9.2020

Puhallus – sote-järjestöille ei budjettivaroista tukea tule

Viime viikon budjettiriihen suurin pettymys sosiaali- ja terveysjärjestöille oli se, että valtio petti sekä kuluvana vuonna antamansa lupaukset että peliyhteisöjen yhdistämisen yhteydessä tehdyn ja arpajaislain perusteluihin kirjatun välipuheensa. Sote-järjestöjen näkökulmasta tämä heikentää valtion luotettavuutta sopimuskumppanina. Yhdistymissopimusta rikottu monin osin Kun Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys (RAY) ja Finntoto yhdistettiin yhdeksi yhtiöksi vuoden 2017 alussa, tämä tapahtui juridisesti muuttamalla […]

Blogi

29.5.2020

Järjestötietoraportti – tietoa järjestöistä ja järjestötiedosta

Tieto on valtaa, sanoivat menneisyyden oppineet ja filosofit. Nykypäivässä lausahdusta tuskin kukaan kyseenalaistaa. Tietoyhteiskuntamme sosiaali- ja terveydenhuoltoa digitalisoidaan kokonaisvaltaiseksi tietojohtamisen järjestelmäksi. Sote-uudistus on tuntunut monin tavoin alan järjestöjen toiminnassa ja lisännyt tiedon tarvetta. SOSTEn Järjestö 2.0: mukana muutoksessa -hanke on julkaissut Järjestötieto sote-uudistuksessa -raportin järjestötiedosta, joka tarkastelee ajankohtaisia tietokysymyksiä sote-järjestöjen, sote-uudistuksen ja digitalisaation näkökulmasta. Paljon […]

Blogi

28.5.2020

Maakunnan silmin

Suomi on suuri maa, jossa maakunnat ovat palanneet vaikuttamisen keskiöön. Kysymys ei ole pelkästään identiteetistä, juurista tai luontosuhteesta. Ihmiset asuvat kunnissa, jotka sijoittuvat maakuntiin ja siellä missä ihmiset asuvat, hallinnollisilla rajoilla ja toimintojen organisoinnilla on merkitystä. Maakunnat ja maakuntahallinto voivat olla oikeasti mahdollisuus, jos ne samalla tukevat ihmisten osallisuutta ja sitä kautta elinvoimaa sekä asukkaidensa […]

Blogi

25.5.2020

Kuunteleeko valtionhallinto järjestöjä?

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE selvitti, miten järjestöt kokevat yhteistyön sujuvan julkisen hallinnon kanssa. Järjestöt olivat melko tyytyväisiä mahdollisuuteensa vaikuttaa ja osallistua. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan arvostus on myös korkealla. Sen sijaan julkisten avustamiskäytäntöjen koetaan tiukentuneen eikä toiminnan arvostus näy resursseissa. Vastaajat kokevat, että yhteiskunta odottaa heiltä yhä enemmän palveluita, mutta ne pitäisi tuottaa vapaaehtoisvoimin. Tärkein vaikutuskanava ovat […]

Blogi

12.5.2020

Järjestöt tarvitsevat yhteiset ohjeet toiminnan avaamiseen

Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarvitsevat ohjeet siihen, mitä toiminnan hallittu käynnistäminen tarkoittaa käytännössä. Ministeriöiden tulee laatia ohjeistukset yhteistyössä kattojärjestöjen ja järjestökentän kanssa. Järjestöillä on käytännön ymmärrystä siitä, mitä asioita ohjeistuksessa pitää ottaa huomioon, kun puhutaan esimerkiksi matalan kynnyksen kohtaamispaikan, järjestöjen vertaistapaamisten tai toimintakeskuksen avaamisesta. Vaarana ristiriitaiset ja epäselvät ohjeet Ohjeistusvastuu on aluehallintovirastoilla, jotka puolestaan saavat ohjausta […]

Blogi

5.5.2020

Millaista järjestötoimintaa voidaan avata kesäkuussa?

Keskeisin järjestötoimintaan vaikuttava purkutoimenpide on kokoontumisrajoituksen väljentäminen siten, että 50 henkilön kokoontumiset ovat kesäkuun alusta mahdollisia. Rajoituksen väljentäminen mahdollistaa esimerkiksi erilaiset vertais- ja ryhmätapaamiset sekä kohtaamispaikkojen ja toimintakeskusten avaamisen. Tämä väljennys voi auttaa esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien arkipäivän sujumista koronasta huolimatta. Hallituksen päätös mahdollistaa myös työkeskusten ja kuntouttavan työtoiminnan avaamisen. Monet järjestöt ovat jo ehtineet […]

Blogi

17.3.2020

Myös järjestöjen apua tarvitaan nyt – avunannon edellytykset turvattava

Tällä hetkellä osa järjestöistä peruu toimintojaan koronaviruksen takia, osa taas lisää niitä. Esimerkiksi erilaiset mielenterveyden tukipalvelut käyvät nyt kovilla kierroksilla. Huoli koronaviruksesta näkyy niissä lisääntyneinä yhteydenottoina, ja ne tarvitsisivat pikaisesti lisää resursseja. Myös kotiväkivallan ennakoidaan lisääntyvän, kun ihmiset ovat enemmän neljän seinän sisällä. Myös tähän huoleen vastaamiseen on järjestöillä kohotettu valmius. Esimerkkejä löytyy helposti muitakin. […]

Blogi

12.12.2019

Mitä kaikkea voimmekaan tehdä yhdessä!

SOSTEn jäsenjärjestöt ja Metropolia Ammattikorkeakoulu ovat tehneet tuloksellista yhteistyötä monella eri tavalla jo useita vuosia. Sen tiivistämiseksi ja koordinoimiseksi solmittiin hutikuussa 2019 yhteistyösopimus. Minä aloitin huhtikuussa SOSTEn asiakkuusvastaavana. Mielestäni tärkein tehtäväni on yhdistää asioita ja henkilöitä sekä tuoda näkyväksi erilaisia yhteistyön mahdollisuuksia – molemmat organisaatiot ovat isoja toimijoita, eikä esimerkiksi oikean henkilön löytäminen ole aina […]

Blogi

4.11.2019

Sote-sopan keittoon tarvitaan järjestölusikka!

Järjestö 2.0: järjestöt mukana muutoksessa -ohjelman maakunnallisilta hankkeilta ei puutu näkemystä siitä, miten järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö tulisi valtakuntamme rakenteisiin ja palvelusisältöihin valjastaa. Edellisessä tapaamisessamme hahmottelimme Tulevaisuuden sotekeskus -yhteistyön onnistumisen edellytyksiä ja mietimme jälleen kerran sitä, miten ihmeessä muutostyössä osattaisiin käyttää ohjelmamme antimia yhteisen sote-sopan keittoon. Puurot, vellit ja keittäjät Rinteen hallituksen sote-uudistuksessa tavoitteena […]

Blogi

31.10.2019

Sote-muutos on sote-uudistusta suurempi juttu – Huomioita Järjestöjen sote-tulevaisuus -kiertueelta, osa 2/2

Järjestimme yhdessä STEAn kanssa Järjestöjen sote-tulevaisuutta luotaavan kiertueen elo-syyskuussa. Tässä lisää pohdintaani matkan varrelta, tästä pääset blogin osaan 1/2. Puuttuva palanen – sote-uudistus Vielä Järjestöjen sote-tulevaisuus -kiertueen alussa katsoin ja pohdin järjestöjen sote-tulevaisuutta hyvin vahvasti sote-uudistuksen läpi: Miten sote-järjestöjen asema määrittyy suhteessa palvelujen järjestäjiin ja kuntien hyte-työhön? Millaisilla toimintatavoilla selkeytämme työn- ja vastuunjakoa sote-toimijoiden välillä? […]