Skip to content

Elinvoimaiset järjestöt

Aktiivinen kansalaistoiminta on matalan kynnyksen demokratiaa ja perusta ihmisten hyvinvoinnille. Se on myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten huomioimista, kuulemista ja äänen kanavoimista päätöksentekoon.

Uusimmat kirjoitukset

Blogi

14.12.2020

Vaikuttamistyön kohokohtia koronavuonna 2020

Koronakriisin aiheuttama talouden ja tulevaisuuden epävarmuus, hoitovelka ja sosiaalinen velka loivat raamit myös SOSTEn vaikuttamistyölle. Mieleenpainuvin ja kenties tärkein vaikuttamisponnistus liittyi järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen. Järjestörahoituksen tulevaisuuteen vaikutti keskeisesti pari tekijää. Ensimmäinen liittyi koronan sulkutoimenpiteistä aiheutuneisiin taloudellisiin tappioihin, kun Veikkauksen raha-automaatit suljettiin. Toinen liittyy Veikkauksen vastuullisuustoimiin, jotka vähentävät tuottoja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Molemmat ovat kiistatta […]

Blogi

8.12.2020

Vuodesta 2021 tulossa järjestövaikuttamisen supervuosi

Sote-uudistuksessa ensi vuosi on järjestöjen näkökulmasta tärkeä. Kuntavaalit ovat vasta alkusoittoa. Hallituksen sote-esityksen mukaan laki hyvinvointialueista käynnistää palvelujen järjestämisvastuun siirtämisen kunnista hyvinvointialueille. Lain on suunniteltu tulevan voimaan 1.7.2021. Toimeen ryhtyvät väliaikaiset valmistelutoimielimet Toimeen ryhtyvät hyvinvointialueen väliaikaiset valmistelutoimielimet ja Uudellamaalla HUS-valmisteluryhmä. Toimielinten kokoonpanosta päättävät hyvinvointialueen kunnat, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja alueiden pelastustoimet. Ne […]

Blogi

1.12.2020

Rohkeutta avun antamiseen – ja pyytämiseen

Vapaaehtoisten päivää vietetään tänä vuonna Suomessa perjantaina 4. joulukuuta. Korona-aika on vaatinut totutusta poikkeavia näkökulmia kaikkeen tekemiseen. Saksassa uusi videokampanja houkuttelee nuoria aikuisia olemaan tekemättä mitään. Kampanjan mukaan rohkeus on sitä, että jaksaa lojua laiskana kotona. Mutta mitä on rohkeus korona-ajan vapaaehtoistoiminnassa? Rohkeus on valmiutta muuttaa auttamisen tapoja Kansalaistoimijoiden kekseliäisyydestä ei ole ollut tänä vuonna […]

Blogi

30.11.2020

Pienkeräyksissä on käyttämätöntä potentiaalia – tuloksia SOSTEn rahankeräyskyselystä

Rahankeräyslaki 863/2019 on ollut voimassa maaliskuusta 2020 lähtien. Uudella lailla luovuttiin rahankeräyslupien määräaikaisuudesta, kaikki rahankeräysluvat myönnetään nykyisin toistaiseksi voimassa olevina. Pienkeräyksestä ilmoitettava poliisilaitokselle Uudessa laissa lanseerattiin myös uusi lakisääteinen varainhankintainstrumentti: pienkeräys. Pienkeräyksillä järjestö tai muu lain 5 §:n mainitsema organisaatio voi ilman rahankeräyslupaakin järjestää kahdesti vuodessa korkeintaan kolme kuukautta kestävän rahankeräyksen. Pienkeräyksestä on etukäteen ilmoitettava […]

Blogi

4.11.2020

Kaikki säätiöt eivät jaa miljoonia euroja kulttuurille ja tieteelle

SOSTEn Järjestö 2.0 – Järjestöt mukana muutoksessa -hanke on juuri julkaissut raportin sosiaali- ja terveysalan säätiöistä. Julkisuudesta voi saada sen käsityksen, että kaikki säätiöt ovat satumaisen rikkaita ja jakavat avustuksia erilaisiin tärkeinä pitämiinsä kohteisiin. Aivan tuulesta temmattu tämä mielikuva ei toki ole, sillä Säätiöt ja rahastot ry:n laskelmien mukaan eri säätiöt jakoivat rahaa vuonna 2019 […]

Blogi

30.10.2020

Juha Heikkala: Eikö ole oireellista, että kansalaistoiminnan autonomiaa käsittelevä raportti on julkaistu Valtioneuvoston julkaisusarjassa?

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa (2020:47) juuri ilmestynyt Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa -raportti on tervetullut ja virkistävä panos kansalaistoiminnan tutkimuskentässä. Tällä alalla ei tehdä liikaa tutkimusta, ei varsinkaan näin kattavaa ja jopa perustutkimuksen kaltaista raportointia. Raportissa on useita mielenkiintoisia aiheita, joista mielenkiintoni herätti erityisesti järjestöjen ammattimaistuminen, niiden autonomia ja niin sanottu hybridisaatio. Tutkimuksen […]

Blogi

27.10.2020

Järjestöjen sote-muutostuen hankesuunnitelma on valmistumassa

SOSTE, STEA ja Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta ovat käyneet neuvonpitoa Järjestö 2.0-ohjelmakauden jälkeisestä uudesta toimintakokonaisuudesta vuosille 2021–2023. Uudesta toimintakokonaisuudesta käytetään nimeä Järjestöjen sote-muutostuki. SOSTE ja Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan työvaliokunta ovat valmistelleet Järjestöjen sote-muutostuen organisoinnille hankesuunnitelmaa. Sillä täydennetään rahoitushakemusten valmistelussa tehtyä yhteistä suunnittelua. Työ jatkuu edelleen, kunhan toimintakokonaisuus organisoituu, henkilövalinnat saadaan tehtyä ja ohjausryhmä aloittaa työnsä. Edellytyksellä, […]

Blogi

22.9.2020

Puhallus – sote-järjestöille ei budjettivaroista tukea tule

Viime viikon budjettiriihen suurin pettymys sosiaali- ja terveysjärjestöille oli se, että valtio petti sekä kuluvana vuonna antamansa lupaukset että peliyhteisöjen yhdistämisen yhteydessä tehdyn ja arpajaislain perusteluihin kirjatun välipuheensa. Sote-järjestöjen näkökulmasta tämä heikentää valtion luotettavuutta sopimuskumppanina. Yhdistymissopimusta rikottu monin osin Kun Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys (RAY) ja Finntoto yhdistettiin yhdeksi yhtiöksi vuoden 2017 alussa, tämä tapahtui juridisesti muuttamalla […]

Blogi

29.5.2020

Järjestötietoraportti – tietoa järjestöistä ja järjestötiedosta

Tieto on valtaa, sanoivat menneisyyden oppineet ja filosofit. Nykypäivässä lausahdusta tuskin kukaan kyseenalaistaa. Tietoyhteiskuntamme sosiaali- ja terveydenhuoltoa digitalisoidaan kokonaisvaltaiseksi tietojohtamisen järjestelmäksi. Sote-uudistus on tuntunut monin tavoin alan järjestöjen toiminnassa ja lisännyt tiedon tarvetta. SOSTEn Järjestö 2.0: mukana muutoksessa -hanke on julkaissut Järjestötieto sote-uudistuksessa -raportin järjestötiedosta, joka tarkastelee ajankohtaisia tietokysymyksiä sote-järjestöjen, sote-uudistuksen ja digitalisaation näkökulmasta. Paljon […]

Blogi

28.5.2020

Maakunnan silmin

Suomi on suuri maa, jossa maakunnat ovat palanneet vaikuttamisen keskiöön. Kysymys ei ole pelkästään identiteetistä, juurista tai luontosuhteesta. Ihmiset asuvat kunnissa, jotka sijoittuvat maakuntiin ja siellä missä ihmiset asuvat, hallinnollisilla rajoilla ja toimintojen organisoinnilla on merkitystä. Maakunnat ja maakuntahallinto voivat olla oikeasti mahdollisuus, jos ne samalla tukevat ihmisten osallisuutta ja sitä kautta elinvoimaa sekä asukkaidensa […]