Ministeriöiden tulevaisuuskatsaus 2022 -raportti kokoaa yhteen kaikkien 12 ministeriön näkemykset siitä, mikä on yhteiskunnan tila oman toimialan näkökulmasta ja millaiset kysymykset vaativat ratkaisua tulevalla hallituskaudella.
Luin katsaukset läpi järjestösilmälasit päässä. Missä kohtaa ja millä tavoin virkamiehet ottavat ratkaisuihin mukaan järjestöt tai kansalaisyhteiskunnan toimijat yleensä?
Ensin huonot uutiset
Moni ministeriö ohittaa tulevaisuuskatsauksessaan järjestökentän kokonaan tai sen rooli on kutistettu hyvin kapeasti yhteen tai kahteen lauseeseen. Hyvällä tahdolla se löytyy ehkä jostain rivien välistä.
Tekisi mieli kysyä digiasioista vastaavalta liikenne- ja viestintäministeriöltä, että eikö järjestöillä tai kansalaisyhteiskunnalla ole tosiaankaan mitään sijaa tasa-arvoisen digitalisaation edistämisessä ja kansalaisten digitaalisen osaamisen tukemisessa? Järjestöbarometri 2022:n tulokset todistavat toista.
Sisäministeriössä ei ole tunnistettu, että järjestöillä voisi olla jotain tekemistä sisäisen turvallisuuden ja kansalaisten kriisinkestävyyden vahvistamisessa. Ainakin korona-aikana järjestöt ottivat luontevasti paikkansa osana ihmisten turvaa ja tukea poikkeuksellisessa tilanteessa.
SOSTEn yhtenä eduskuntavaalitavoitteena on, että 15 vuotta vanha valtioneuvoston periaatepäätös kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistämisestä päivitetään. Valtioneuvostotasoinen periaatepäätös voisi kannustaa eri ministeriöitä tarkastelemaan laajemmin omia kansalaisjärjestöpoliittisia linjauksiaan. Ministeriöt tekevät järjestöyhteistyötä ehkä totutusti tietyissä kysymyksissä. Uusien isojen haasteiden edessä yhteistyötä olisi syytä katsoa uusin silmin ja uusista näkökulmista.
- Lue lisää: SOSTEn eduskuntavaalitavoitteet 2023
Sitten hyvät uutiset
Ministeriöiden tulevaisuuskatsauksia taustoittavassa toimintaympäristökuvauksessa muistetaan, että järjestökentällä on vahva rooli luottamuksen ylläpitämisessä ja yhdenvertaisen osallisuuden vahvistamisessa. Se ei ole vähäinen ansio tilanteessa, jossa raportinkin mukaan uhkana on, että demokratia haurastuu ja oikeusvaltio taantuu. Yhtäkkiä voikin olla suurta kysyntää sille, että kaikki oikeasti pysyvät mukana. Se ei onnistu pelkästään viranomaistoimintana.
Oikeusministeriö nostaa omassa katsauksessaan vahvasti esiin kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuuden vahvistamisen. Oikeusministeriö konkretisoi kolme tavoitetta, joita tulisi edistää:
- Kehitetään kansalaisyhteiskuntapolitiikkaa pitkäjänteisesti vahvistamalla kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Arvioidaan toimintaympäristön muutosten ja koronapandemian kokonaisvaikutuksia yhdessä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa.
- Panostetaan hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä lähestymistapaan, joka on entistä johdonmukaisempi, perustuu kumppanuuteen ja kunnioittaa yhdistysten autonomiaa.
- Edistetään johdonmukaisesti tietoon perustuvaa päätöksentekoa kansalaisyhteiskuntaan liittyvissä kysymyksissä.
Erityisen kipeästi aitoja käytännön linjauksia vaatii järjestöjen autonomisen tilan tunnistaminen ja tunnustaminen, sillä Järjestöbarometri 2022:n mukaan 71 prosenttia järjestöistä näkee tulevaisuudessa autonomiaansa kohdistuvia riskejä.