Montako yhdistystä Suomessa on? Moniko niistä toimii sosiaali- ja terveysalalla? Yksinkertaisiin kysymyksiin on luontevinta etsiä vastausta yhdistysrekisteristä, onhan se jo 100 vuoden ajan toiminut kansallisena kolmannen sektorin tietovarantona. Rekisterissä on syksyllä 2019 yli 106 000 yhdistystä.
Ensimmäinen suuri sote-uudistus
Suomi itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa ja ajautui saman tien maata repivään sisällissotaan. Levottomuudet olivat omiaan ajamaan Suomea sen ensimmäiseen suureen sote-uudistukseen. Sosiaalihallinto eriytettiin omaksi hallinnonalakseen paria kuukautta ennen itsenäisyysjulistusta. Senaattiin muodostettiin sosiaalitoimituskunta, jonka alaisena keskusvirastona aloitti sosiaalihallitus vuoden 1918 alussa.
Yhdistysolot olivat yksi sosiaalihallituksen työsarkaan kuuluneista asiakokonaisuuksista. Kansanliikkeet, seurat ja yhdistykset olivat tässä vaiheessa jo ottaneet paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta niiden asemaa säätelevää lakia ei oltu saatu säädettyä Venäjän vallan alla. Nyt laille ei ollut esteitä, ja uusi yhdistyslaki astui voimaan 4.1.1919.
Side yhdistysten ja valtiovallan välille
Yhdistyslaki loi tärkeän muodollisen siteen yhdistysten ja valtiovallan välille. Yhdistysten toiminnalle säädettiin laissa yleiset suuntaviivat. Laki edellytti, että yhdistykset toimittavat itsestään tärkeimmät avaintiedot perustettavaan valtakunnalliseen yhdistysrekisteriin. Sen sai vastuulleen sosiaalihallitus, ja yhdistysrekisteri aloitti toimintansa vielä vuoden 1919 aikana. Myöhemmin rekisteristä huolehtivat vuorollaan sosiaaliministeriö ja oikeusministeriö, kunnes Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) sai rekisterin hoitaakseen vuonna 1995.
Perustamisajankohtanaan yhdistysrekisterillä oli valvonnallinen funktio. Valtiovalta halusi tiedot yhteiskunnassa toimivista yhteenliittymistä. Silti rekisteri palveli myös yhdistyksiä. Se oli yhdistystoiminnan juridinen perälauta. Rekisteristä oli saatavilla tiedot yksittäisen yhdistyksen luottamushenkilöistä ja säännöistä. Vain rekisteröity yhdistys nautti yhdistyslain yhdistyksille suomia oikeuksia.
Rekisteriveteraanilla ketteryyshaasteita
Suomen valmistellessa 2020-luvun sote-uudistusta yhdistysrekisterin merkitys yhdistysten yhteiskunnallisen aseman peruskivenä ei ole vähenemässä. Digitalisoituvassa toimintaympäristössä datan avoimuus on entistäkin tärkeämpää, vaikka jo vuoden 1919 yhdistyslaki korosti, että yhdistysrekisterin tiedot ovat julkisia.
100-vuotiaalla rekisteriveteraanilla on silti omat ketteryyshaasteensa ja vajavaisuutensa. Esimerkiksi järjestöjen toimialaluokittelussa on aukkoja, sillä noin 18 prosenttia rekisterin kaikista järjestöistä oli vailla toimialaluokitusta kesällä 2019. Yksittäisten järjestöjen kohdalla luokittelussa on tehty virheitä. Rekisteri ei kerro yhdistysten vireydestä eikä tuloksellisuudesta – se pitää sisällään myös yhdistyksiä, joiden toiminta on hiipumassa pois. Rekisteristä poimittavat tiedot vaativat yleensä työstämistä, jotta niitä voidaan hyödyntää.
9 996 rekisteröityä sote-yhdistystä
Puutteistaan huolimatta yhdistysrekisterin tietojen nojalla on mahdollista laskea arvio Suomessa toimivista sosiaali- ja terveysalan järjestöistä. SOSTEn Järjestö 2.0 -koordinaatiohankkeessa tehdyssä selvityksessä laskelman lopputuloksena oli 9 996 järjestöä. Näin Suomessa on keskimäärin 1,81 sote-järjestöä 1 000 asukasta kohden.
Lukemien pohjaksi tilasimme yhdistysrekisteristä poiminnat toimialaluokista 3, 204 ja 903. Luokkaan 3 kuuluvat sosiaali- ja terveysalan yhdistykset, luokkaan 204 on kirjattu työttömien yhdistykset/työllisyyttä edistävät yhdistykset ja luokkaan 905 eläkeläisyhdistykset. Kyseisiin luokkiin luokiteltujen yhdistysten lukumäärien päälle olemme laskeneet edellä mainitun 18 prosentin osuuden yhdistysrekisterin toimialaluokittelemattomista yhdistyksistä sillä oletuksella, että ne jakautuvat toimialoille, maakuntiin ja kuntiin samassa suhteessa kuin luokitellut yhdistykset.
Maakunta- ja kuntakohtaiset lukemat julkistetaan syksyn aikana parhaillaan käynnissä olevalla Järjestöjen sote-tulevaisuus -kiertueella, jonka Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) ja SOSTE järjestävät yhteistyössä Järjestö 2.0 -hankkeiden kanssa. Maakuntakohtaiset esityskalvot järjestölukemineen tulevat avoimesti saataville Innokylän verkkopalveluun.
Rekisterin uudistus valmistuu syksyllä
Edellä kuvatut lukemat järjestöjen määristä eivät nykyisellään löydy suoraan ja helposti yhdistysrekisteristä. Tulevaisuudessa tilanne on toivottavasti toinen ja rekisteristä saa helposti esiin, mitä järjestöjä Suomessa on, mitä ne tekevät ja missä kunnissa toimivat.
Yhdistysrekisteri ei ole jämähtänyt menneiden vuosikymmenten tietotarpeisiin, vaan sen uudistus on valmistumassa syyskuussa 2019. Yhdistysten sähköiset ilmoittamispalvelut uudistetaan, ja verkossa tietoa jakanut Yhdistysnetti korvataan uudella tietopalvelulla. Samalla kaikille yhdistyksille annetaan Y-tunnus. PRH avaa rekisteritietoihin uudet rajapinnat laajamittaiselle tietojen hyödyntämiselle, ja tulevaisuudessa palveluun on luvassa lisää toimintoja ja entistä laajempia tietosisältöjä.
Yhdistystiedon parissa pähkäilevät sote-kehittäjät toivovat, että Patentti- ja rekisterihallituksessa sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kuunneltaisiin sitä avoimeen dataan ja jakamiseen perustuvan tietotalouden gospelia, joka soi voimakkaana esimerkiksi valtiovarainministeriössä.
Toiveena on, että avoimet rajapinnat antavat mahdollisuuden yhdistysrekisterin tietojen laajamittaiseen ja mahdollisimman esteettömään hyödyntämiseen sote-uudistuksessa. Avoimen ja laadukkaan datan yhdistysrekisteri olisi luonteva tietolähde vastaamaan yksinkertaisiin mutta tärkeisiin kysymyksiin, joiden varaan uutta sote-toimintaympäristöä rakennetaan kunnissa ja maakunnissa.