Luottamuksella ja yhdenvertaisuudella kohti kestävää kasvua

Koronakriisin jälkihoito ja Ukrainan sodan jäljet vaikuttavat merkittävästi eduskunnan ja hallituksen päätöksiin seuraavalla vaalikaudella. Sisäisen turvallisuuden keskeisin kulmakivi on yhteiskunnallinen eheys, joka rakentuu kokemuksesta, että olemme kaikki samassa veneessä. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kannatelleet ihmisiä kriisien aikana ja läpi. Tulevaisuudessakin on pidettävä kiinni siitä, että järjestöt pystyvät auttamaan ihmisiä. Itsenäisen Suomen puolustamisen rinnalla on ensi vaalikaudella jatkettava taistelua sosiaalista eriarvoisuutta ja ilmastokriisiä vastaan. Hyvinvointitalous varmistaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden Suomelle ja Euroopalle.

Järjestöjen tuesta ja avusta on pidettävä kiinni

  • Järjestöjen valtionavustusten taso on turvattava. Seuraavan hallituksen on pidettävä kiinni parlamentaarisesta sovusta, jossa päätettiin rahoituksen tasosta vuoteen 2026 asti.
  • Järjestöjen mahdollisuuksia varainhankintaan on parannettava.
  • Perustetaan järjestöjen yhteinen järjestötoiminnan avustuskeskus, joka lisää valtionavustustoiminnan läpinäkyvyyttä sekä vähentää hallinnollisia kustannuksia.
  • Valtioneuvoston periaatepäätös kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistämisestä on päivitettävä.

Lue lisää: Järjestöjen tuesta ja avusta on pidettävä kiinni

Investoinnit sosiaaliturvaan ovat investointeja hyvinvointiin

  • Otetaan käyttöön etuusehdotus, jossa järjestelmä yhteensovittaa ja kertoo asiakkaalle kaikki ne etuudet, joihin hän on oikeutettu.
  • Perusturvan tasoa on korotettava asteittain kohti viitebudjettien määrittelemää kohtuullisen minimin tasoa. Perusturvan tason korottaminen vähentää toimeentulotuen tarvetta.

Lue lisää: Investoinnit sosiaaliturvaan ovat investointeja hyvinvointiin

Rakennetaan talouskasvua investoimalla kaikkien työllisyyteen

  • Heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen tarvitaan uusi tukimalli, jolla järjestöt pystyvät jatkossakin työllistämään ja samalla tarjoamaan vahvan yksilöllisen tuen.
  • Työsopimuslainsäädäntöä on uudistettava siten, että osa-aikatyön tarjoaminen osatyökykyisille on nykyistä helpompaa.
  • Työ- ja toimintakykyä on vahvistettava toteuttamalla terapiatakuu.
  • Julkisia hankintoja on hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin työllisyyspolitiikan välineenä.

Lue lisää: Rakennetaan talouskasvua investoimalla kaikkien työllisyyteen

Asiakasmaksut eivät saa olla hoidon tai palveluiden este

  • Palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot on yhdistettävä yhdeksi maksukatoksi, ja maksukaton tason on oltava samansuuruinen takuueläkkeen kanssa.
  • Terveyskeskuslääkärille on päästävä maksutta.
  • Monikanavarahoitusta koskevan tiekartan toimenpiteet on toteutettava vaiheittain.

Lue lisää: Asiakasmaksut eivät saa olla hoidon tai palveluiden este

Verotuksella kansanterveyttä

  • Suomessa on valmisteltava ja otettava käyttöön terveysperusteinen valmistevero, joka vähentää sokerin, suolan ja kovan rasvan saantia.
  • Porrastetulla verolla on kansanterveyttä edistävien vaikutusten lisäksi myös merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia

Lue lisää: Verotuksella kansanterveyttä

Ulla Kiuru yhteiskuntasuhdepäällikkö

Kohti sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa ja kestävyyttä

  • Ilmastopolitiikan sosiaalisten vaikutusten arviointia ja seurantaa on vahvistettava ilmastovuosikertomuksen yhteydessä ja huolehdittava, etteivät päätökset johda sosiaalisen eriarvoisuuden kasvuun.
  • Ensi vaalikaudella osana sosiaaliturvauudistusta on tarkasteltava ilmastotoimien vaikutuksia sosiaaliturvaan ja sosiaaliseen kestävyyteen.
  • Varautumis- ja sopeutumistyön resursseja on vahvistettava.
  • Ekologisen kompensaation käyttöä ja velvoittavuutta on lisättävä.

Lue lisää: Kohti sosiaalisesti oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa sekä sosiaalista ja ekologista kestävyyttä

Lisätietoja

Ulla Kiuru yhteiskuntasuhdepäällikkö
Näytä enemmän >