fi | sv | eng

Ainakin kolme järjestöjuttua

ma 11. huhtikuuta 2016 15.25.00

Erja Saarinen, viestinnän asiantuntija 

Pääsiäislauantaina oli aikaa lukea Helsingin Sanomat lähes sanasta sanaan eikä voinut olla törmäämättä sosiaali- ja terveysjärjestöihin.

Järjestöjen työ näkyi ainakin kolmessa jutussa tai juttukokonaisuudessa: omaishoitoa, unettomuutta ja leipäjonoja koskevissa jutuissa. Lisäksi kitaristi Jukka Orman haastattelussa kerrottiin hänen vetävän bändikerhoa huumeidenkäyttäjille Helsingin Diakonissalaitoksen yksikössä.

Näiden artikkeleiden lisäksi kahden järjestön edustajat nostivat mielipidekirjoituksissa esiin uusia näkökulmia ja puolustivat haavoittuvien ihmisryhmien oikeuksia: SOS-lapsikylän lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer korosti, että yksin maahan tulleet turvapaikanhakijalapset tarvitsevat turvallisia ihmissuhteita – heitä ei voi sijoitella miten tahansa.

Asevelvollisena vammautuneiden tuki ry:n edustajat taas kiinnittivät huomiota siihen, että opiskelupaikka kannattaa hommata ennen asepalvelukseen menemistä. Jos asepalveluksessa vammautuu, eläke on suurempi, jos opiskelupaikka on jo takataskussa.

Vielä useampaankin aiheeseen olisi kannattanut kysyä kommenttia järjestöistä: samaisessa numerossa olivat esillä myös muun muassa tupakka- ja vanhuspalvelulain uudistaminen.

Ei voi väittää, etteivätkö sosiaali- ja terveysasiat kiinnostaisi mediaa eikä valitella sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkymättömyyttä.

Järjestöissä toimivilla on asiantuntemusta ja kokemusta, usein omakohtaista, vaikeista ja erityisistä elämäntilanteista. Järjestöt ovat aina nostaneet esiin ihmisryhmiä ja elämäntilanteita, joista ei ole aiemmin julkisuudessa puhuttu. Ne ovat löytäneet ongelmiin uusia ratkaisuja ja ongelmien koskettamille ihmisille uudenlaista tukea ja palveluita. Lisäksi ne antavat ihmisille yhteisön ja areenan, jolla voi toimia, alkaa vaikuttaa itse asioiden parantamiseksi.

Järjestöt ovat vuosien varrella tuottaneet reilusti oman osansa niistä paljon kaivatuista innovaatioista. Miten ihmeessä esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutuminen onnistuisi ilman järjestöjä?

Järjestöjen työn uudenlaisuus ja vaikuttavuus näkyy joka vuosi sosiaali- ja terveysalan palkinnon saajissa. Esimerkiksi tänä vuonna Talentian Hyvä käytäntö -palkinnon sai Pesäpuu ry:n SISUKAS-malli sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseksi. Myös Terve-Sos-palkinnonsaajissa on ollut paljon järjestöjä ja tämän vuoden kymmenestä palkintoehdokkaasta yli puolessa järjestöt ovat olleet kehittämistyössä mukana.

Vaikka järjestöt näkyvät ihmisten elämässä ja julkisuudessa joka päivä, 100-vuotiaan Suomen kunniaksi on syytä koota sosiaali- ja terveysjärjestöjen saavutuksia yhteen – tehdä niistä saavutustensa ja jäsenmääränsä, 1,3 miljoonaa jäsentä, mukaisia vaikuttajia. SOSTE kerää nyt kyselyllä tietoa sosiaali- ja terveysjärjestöjen saavutuksista. Sitä käytetään SOSTEn vaikuttamis- ja mediatyössä, kuten Suomi100-viestinnässä 2017.

Järjestöbarometri 2016 ilmestyy lokakuussa. Se kertoo tuoretta tietoa sekä paikallisyhdistyksistä että valtakunnallisista järjestöistä.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

Pohjois-Pohjanmaalla tuetaan kuntien ja järjestöjen strategista yhteistyötä

Oikeusministeri Häkkänen: järjestöt tärkeässä roolissa sote- ja maakuntauudistuksessa

Järjestöt mukana muutoksessa