fi | sv | eng

Arvioinnilla avautuu onnistumisten maisema

ke 2. huhtikuuta 2014 10.55.00

Mervi Aalto-Kallio, erityisasiantuntija

Onnistuimme. Saimme paljon aikaiseksi. Tässä ylitimme itsemme. Palaute oli erinomaista. Opimme valtavasti. Kehitimme toimintaamme entistä paremmaksi. Summa summarum: ”Hyvä me!” Vuoden alussa tulee punnituksi viime vuonna tehty työ erinäisten raportointien ja selvitysten merkeissä. On onnistumisten arvioinnin aika.

Minua puhutteli hiljattain Matti Alpolan artikkeli Onnistumisen maisema. Alpola kannustaa onnistumispuheeseen. Hän kuvaa onnistumisen maiseman pitävän sisällään virheiden korjaamisen mahdollisuuden ja epäonnistumisista oppimisen. Vastoinkäymisiä tarvitaan, mutta onnistumisista voisimme ottaa vielä enemmän kaikki irti.

Mietin, miten saisin istutettua onnistumispuheen arviointiin. Miten voisin omalta osaltani olla maalaamassa onnistumisen maisemaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen erinomaisesta työstä?

Onnistumispuhe on investointi

Suomalaiset työyhteisöt ovat vajaita onnistumispuheessaan, toteaa Alpola. Olen samaa mieltä. Toki onnistumispuheen tulee olla aitoa ja sitä on mahdollista viedä pintaa syvemmälle. Parhaimmillaan onnistumispuhe ravitsee työyhteisöä, voimaannuttaa, motivoi ja antaa buustia entistä parempiin suorituksiin. Onnistumispuhe on siis investointi. Arviointi on keino, joka voisi helpottaa onnistumispuheen lisäämistä.

Parhaimmillaan arviointi on osa kaikkea toimintaa, toiminnan kehittämistä tukeva työväline. Arvioinnilla peilataan säännöllisesti tehtyä työtä suunniteltuun ja kirjataan ylös, miten onnistuttiin, saavutettiinko tavoitteet sekä tarvittavat kehittämistoimenpiteet jatkoon. Arviointi auttaa myös kirkastamaan tavoitteet. Jos vastassa on kerta toisensa jälkeen maailmaa syleilevät tavoitteet, jää onnistuminenkin aina puoli tiehen huolimatta siitä, että olisi antanut kaikkensa.

Arvioinnilla onnistumisista tulee ”totta”

Arviointi tekee näkyväksi aikaan saadut tulokset ja vaikutukset. Kun onnistumiset voidaan todeta arvioinnin kautta ”todeksi”, ne saavat enemmän painoarvoa. Kenties onnistumispuhe tulee näin helpommaksi. Onnistumisia ei tällöin tarvitse ulkoistaa sattumien, tuurin tai hyvän ajoituksen piikkiin tai todeta mutu-tuntumalla. Onnistumiset ovat aidosti polutettavissa siihen konkreettiseen toimintaan, jolla onnistuminen on saatu aikaan ja joka arvioinnilla todettu onnistuneeksi.

SOSTEn strategian yhtenä toimenpidekokonaisuutena on tuoda esille järjestöjen toimintaa sekä toiminnan tuloksia ja vaikutuksia. SOSTEn arviointitoiminta pyrkii eri toiminnoillaan vahvistamaan järjestötoimijoiden arviointiosaamista ja tukemaan onnistumisten esille tuomista. Tänä vuonna vastaamme eri yhteyksissä esille tuotuun tarpeeseen ja lähdimme tekemään opasta järjestöjen kokonaistoiminnan arvioinnin tueksi. Tässä työssä on mukana myös järjestöjä omilla hyvillä arviointikäytännöillään.

Arvioinnilla saadaan oman toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja tuloksellisuus näkyväksi. Pitkällä tähtäimellä onnistuneen työn esille tuominen tekee näkyväksi järjestöjen yhteiskunnallisen työn merkitystä. Myös arviointi on siis investointi. Siihen kannattaa panostaa.

Miltä sinun järjestösi onnistumisen maisema näyttää? Millaisin öljyvärein, puuvärein tai väriliiduin se on syntynyt?

Lue lisää

Lähde: Alpola, Matti (2012) Onnistumisen maisema. Ratkes – ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys ry:n lehti Ratkes 3/2012, 18-21.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

Pohjois-Pohjanmaalla tuetaan kuntien ja järjestöjen strategista yhteistyötä

Oikeusministeri Häkkänen: järjestöt tärkeässä roolissa sote- ja maakuntauudistuksessa

Järjestöt mukana muutoksessa