fi | sv | eng

Arvot ja hyveet – eväitä järjestötyöhön

ti 20. kesäkuuta 2017 12.45.00

Hyveiden tutkija ja työyhteisökehittäjä Antti Kylläinen osallistuu omalla, Aristoteleen hyve-etiikkaan perustuvalla panoksellaan Työelämä 2020 -verkoston toimintaan. Toukokuussa me hankkeen toimijat kuulimme Työ- ja elinkeinoministeriössä Kylläisen esityksen aiheesta ja keskustelimme, mitä hyve-etiikka meille voisi merkitä organisaatioiden kehittämisessä. Millainen työn etiikka muodostuu sääntöjen, arvojen ja hyveiden muodostaman kokonaisuuden kautta?

Uskon, että hyve-etiikassa saattaa piillä yksi vastaus tai ainakin osavastaus niin sanottua arvojen jalkauttamista koskeviin kehittämistyön ikuisuusongelmiin.

Mikä tai ketkä ”jalkautuvat” – arvot vai ihmiset?

Työyhteisöissä kuulee usein turhauduttavan arvojen "toimimattomuuteen", siihen että ne eivät ole – taas tämä äärimmäisen kulunut sanavalinta – jalkautuneet. Turhautuminen on turhaa sikäli, että arvot ovat abstraktioita eivätkä ne voikaan "jalkautua" tai "toimia". Arvot täyttävät tehtävänsä, jos ne ohjaavat työntekijöiden henkilökohtaisia hyveitä organisaation kannalta suotuisaan suuntaan.

Arvot ovat luetteloituna listana yleensä melko mielenkiinnottomia. Samat sloganit toistuvat organisaatiosta toiseen – avoimuus, oikeudenmukaisuus ja niin edelleen. Mielenkiinto lisääntyy kun organisaation johto, työyhteisö ja yksittäinen työntekijä pohtivat konkreettisten tapausesimerkkien tasolla, mitä avoimuuden tai oikeudenmukaisuuden hyveet tai niiden puuttuminen käytännössä tarkoittavat. Tai käydään yhdessä läpi, kuinka luottamus voisi vahvistua positiivisessa kehässä, jos johto vahvistaisi luottavaisuuttaan ja ja työntekijät luotettavuuttaan - hyveitä nekin.

Arvot kuvaavat tavoitetiloja ja pyrkimyksiä, eivät ihmisten tai edes organisaatioiden reaalisia ominaisuuksia. Siksi oikeudenmukaisuus, avoimuus ja ihmisen kunnioittaminen ja niin edelleen ovat arvoina aivan kelvollisia. Ne lakkaavat olemasta itsestäänselvyyksiä lakatessaen olemasta abstraktioita – muututtuaan ihmisten hyveiksi, ihmisten henkilökohtaisiksi kehittymisen mittapuiksi.

Järjestöillä ja yhdistyksillä arvopohjan epäselvyys on otsikkotasolla harvinaista – yhdistystoiminnan ytimenähän on määrätyn ihmisryhmän yhdessä ajama ja edustama aate. idea tai etu. Siksi tulee helposti vain todetuksi, että yhdistyksellämme / liitollamme on vahva arvopohja ja me kaikki olemme sen takana.

Antti Kylliäisen kehittämä hyve-etiikan sovellus tarjoaa sote-järjestöillekin tutustumisen arvoisen tavan viedä työyhteisöjen kehittämistä astetta käytännöllisemmälle ja ehkä myös vaikuttavammalle tasolle.

Kuten viimeisimmästä Järjestöbarometrista käy ilmi, järjestöjen työyhteisöissä on kehitettävää, ja tuoreet näkökulmat ovat tervetulleita. Sote-kentän rakenteelliset uudistukset, joiden kynnyksellä tai keskelläkin jo olemme, edellyttävät nekin järjestöiltä mahdollisimman hyvää toimintakykyä.

Tervetuloa keskustelemaan työn hyveistä ja arvoista

Alkusyksystä SOSTEn KOMPASSI-verkoston tapaamisessa 13.9. klo 9 – 11 kuulemme Antti Kylliäisen sote-järjestöille räätälöidyt näkemykset hyve-etiikan soveltamisesta ja pääsemme yhdessä käymään keskustelua niiden pohjalta. Ilmoittaudu tilaisuuteen 7.9. mennessä.

Vesa Salmi
erityisasiantuntija
SOSTE

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

SOSTEtalk!-blogi: Yhteistyöosaamisesta järjestön menestystekijä – neljä kysymystä yhteistyöstä

Kunnan kehittämisen valtti: kunta-järjestö-yhteistyö

Illusionernas organisation