fi | sv | eng

Järjestöt maakunnan strategisina kumppaneina

ma 24. marraskuuta 2014 13.07.00

Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, aluetyö (Pohjois-Suomi) SOSTE

Ilpo Tapaninen, suunnittelupäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto

Maakuntiin on perustettu järjestöasiainneuvottelukuntia

Kolmeen maakuntaan (Pohjois-Karjala, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa) perustetut järjestöasiainneuvottelukunnat ovat osoitus siitä, että järjestöt koetaan tasavertaisina kumppaneina kuntien, elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa maakunnallisessa päätöksenteossa. M/S SOSTElla kolmen järjestöasiainneuvottelukunnan yhteissessiossa päästiin kuulemaan neuvottelukuntien kokemuksia. Jokainen neuvottelukunta on toimintatavoiltaan maakuntansa järjestöjen näköinen, mutta niitä yhdistää yhteinen päämäärä - järjestöjen näkyvyyden ja tunnettavuuden lisääminen sekä järjestöjen äänen kuuluminen päätöksenteossa sekä asiantuntijana toimiminen alueellisessa kehittämistyössä.

Pohjois-Pohjanmaalla on tehty tiivistä järjestöyhteistyötä maakuntaliiton kanssa ennen järjestöasiainneuvottelukuntaakin, mutta yhteistyön yksi tärkeimmistä tavoitteista, jo vuonna 2009 esitetty neuvottelukunnan perustaminen, huipentui tämän vuoden alussa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton hallituksen nimetessä 16 jäsenisen neuvottelukunnan, jossa Pohjois-Pohjanmaan järjestöt ovat laaja-alaisesti edustettuina.

Ennen neuvottelukunnan perustamista Pohjois-Pohjanmaan liitto yhdessä SOSTEn kanssa järjesti maakunnallisia kansalaisjärjestöiltoja eri puolilla maakuntaa, jossa kerättiin järjestöihmisten toiveita ja odotuksia neuvottelukuntaa kohtaan. Neuvottelukunnan tullessa pian yhden vuoden ikään, kansalaisjärjestöiltojen palautteeseen ja terveisiin palataan edelleenkin säännöllisesti.

Esimerkkejä järjestöjen roolista maakunnan kehittämisessä

Maakuntaohjelma (MAKO) on maakunnan kehittämistä ohjaava merkityksellinen asiakirja, jonka valmistelussa käydään tärkeää dialogia maakunnallisen tahtotilan ja painotusten muodostamisesta, kootaan toimijoita yhteen ja edistetään toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Pohjois-Pohjanmaan liitto on halunnut maakuntaohjelman valmisteluun mukaan laajemmin ihmisiä myös perinteisen kehittämisen ulkokehältä. Kehittäminen tarvitsee aina jännitteitä näkemysten välillä ja positiivista haastamista.

Yhteistyönä rakennettu maakuntaohjelma antaa luontevan pohjan eri tahojen samansuuntaiselle työlle kehittää maakuntaamme. Ohjelmassa korostuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisen työnjaon kehittäminen. Ohjelman toteuttaminen on verkostoyhteistyötä, jossa kullakin toimijalla on oma merkittävä roolinsa. Järjestökentällä on kasvava merkitys myös maakuntaohjelman tavoitteiden toteuttajana.

Pohjois-Pohjanmaalla järjestöt ovat olleet kiinteästi mukana työstämässä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa 2014-2017. Pohjois-Pohjanmaalla toimii eri osapuolista koottu hyvinvoinnin yhteistyöryhmä, jossa SOSTE edustaa sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Hyvinvoinnin yhteistyöryhmän kautta sosiaali- ja terveysjärjestö ovat päässeet aidosti vaikuttamaan mm. maakuntaohjelmaan sekä sen toimeenpanosuunnitelmaan (TOPSU). Vaikuttamista varten koottiin eri järjestöistä koostuva työryhmä. Painopisteiden hakeminen maakunnallisiin ohjelmiin on hyödyttänyt myös järjestöjä itseään selkeyttämään tavoitteita siitä, millaista maakuntaa järjestöt haluavat kehittää, ja missä maakunnan painopistealueiden toteuttamisessa järjestöt haluavat olla mukana. Nyt, vuotta myöhemmin, nähdään monia järjestöjen ehdottamia linjauksia maakuntaohjelman hyvinvointia koskevassa osuudessa.

Toinen hyvä esimerkki viimeaikaisesta maakuntaliiton ja järjestöjen välisestä yhteistyöstä on se, että Oulussa sijaitseva sosiaali- ja terveysjärjestöjen muodostama Kumppanuuskeskus valittiin Pohjois-Pohjanmaan verkostopilotoinnin kohteeksi. Maakuntaliitto tarjoaa hyvinvointiohjelmansa kautta konsultin Kumppanuuskeskuksen, joka auttaa järjestöjä kartoittamaan ja kehittämään verkostojaan ja verkostotyökalujaan.

Kolmantena esimerkkinä voidaan kertoa, että useat maakunnan järjestöt ovat sitoutuneet maakunnan hyvinvointiohjelmaan ja yhteiseen tahtotilaan allekirjoittamalla hyvinvointisopimuksen. Hyvinvointisopimuksessa sovitaan strategisista tavoitteista, toimintamallista ja toiminnan periaatteista sekä rahoituksen ja muiden resurssien käytön periaatteista.

Nämä esimerkit osoittavat, että järjestöt voivat parhaimmillaan olla strategisia neuvottelukumppaneita maakuntaliitoille ja yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet. Pohjois-Pohjanmaalla on saatu paljon aikaan muutamassa vuodessa. Pohjois-Pohjanmaalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen, ja järjestöasiainneuvottelukunnan toimintasuunnitelma jäljellä olevaksi kunnallisvaalikaudeksi povaa runsaasti järjestöpöhinää Pohjois-Pohjanmaalle!

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

Järjestöt mukana muutoksessa

SOSTEtalk!-blogi: Yhteistyöosaamisesta järjestön menestystekijä – neljä kysymystä yhteistyöstä

Kunnan kehittämisen valtti: kunta-järjestö-yhteistyö