fi | sv | eng

Järjestöt työyhteisönä - tukea järjestöjen työyhteisöille

Järjestöissä työskentelee 50 000 ammattilaista. Työnantajina toimivien järjestöjen määrä on lähes kaksikertaistunut parin viime vuosikymmenen aikana. Tähän on vaikuttanut erityisesti kolmannen sektorin projektitoiminnan ja palvelutuotannon kasvu.  

Vuoden 2016 Järjestöbarometrin tuloksista käy ilmi, että johtajien ja työntekijöiden käsitykset työyhteisöjensä hyvinvoinnista poikkeavat toisistaan. Järjestötyöntekijät näkevät tilanteen huonompana kuin johtajansa. Tämä tulos pakottaa kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota järjestöihin työyhteisöinä.  

SOSTE on yhtenä toimijoista mukana Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimassa Työelämä 2020 -hankkeessa. Siinä kiinnitetään keskeisesti huomiota työyhteisöjen hyvinvointiin paitsi ihmisten jaksamisen näkökulmasta myös tuottavuuden edellytyksenä.  

Työhyvinvointiin ja työyhteisökehittämiseen liittyen SOSTE on tehnyt hedelmällistä yhteistyötä Opintokeskus Siviksen kanssa heinäkuussa 2017 päättyvän Työhyvinvointia järjestötyöpaikoille -hankkeen puitteissa.  

Järjestöt vapaaehtoistyössä ja palkkatyössä 

Palkkatyö järjestössä on monessa suhteessa samankaltaista kuin muuallakin. Esimerkiksi henkilöstöhallinnon ja työsuhteen perusasiat eivät riipu toimintasektorista. On kuitenkin olemassa erityispiirteitä, joilla on keskeinen merkitys järjestöissä työskenteleville.  

Järjestöille ominaiset työyhteisöpiirteet liittyvät ainakin ammattilaisten ja vapaaehtoisten rinnakkainoloon, toiminnan yleishyödylliseen ja aatteelliseen perustaan sekä luottamusjohdon ja toimivan johdon keskinäiseen suhteeseen. 

Ammattilaisten ja vapaaehtoisten tiivis yhteys toteutuu järjestöissä tavalla, jota ei yleensä tapaa kolmannen sektorin ulkopuolelta. Sektorin toiminnan ja olemuksen ytimessä on vapaaehtoinen työ. Kun järjestössä on sekä palkattuja että vapaaehtoistyöntekijöitä, niin ainoa yhteinen työn johtamisen väline on yhdessä jaettu toiminnan tarkoitus ja tavoite. Työsuhteeseen liittyvää direktiovaltaa - esimerkiksi työaikaa tai työmääriä koskevia määräyksiä – voi soveltaa vain palkkasuhteessa oleviin.  

Työnantajina toimivien yhdistysten haasteena on, että kaksi osittain eri normistoa noudattavaa ryhmää saadaan mahdollisimman hyvin toimimaan yhteisen tavoitteen hyväksi. 

Yleishyödylliset ja aatteelliset perustehtävät

Kolmannella sektorilla toiminnan perustehtävä liittyy aina pohjimmiltaan johonkin aatteeseen, ideaan, jonkin ihmisryhmän aseman turvaamiseen tai parantamiseen. Julkisella sektorilla perälautoina ovat säädöksin määritellyt järjestämis- tai virkavastuut, osakeyhtiöissä puolestaan lakiin kirjattu velvoite tuottaa omistajille voittoa.  

Järjestöissä perustehtävät ovat siis monesti tulkinnanvaraisempia kuin julkisella tai yksityisellä sektorilla. Tämä on keskeistä muistaa järjestötyöpaikoilla tehtävässä kehittämisessä. Se on huomioitava varsinkin, kun tarkastellaan järjestöjen toiminnan tulosten ja vaikutusten arviointimahdollisuuksia ja -keinoja.  

Luottamusjohdon ja toimivan johdon keskinäinen suhde

Rekisteröityjen yhdistysten luottamusjohdossa toimivat usein ihmiset, joilla on henkilökohtainen suhde sen perustehtävään ja toiminnan ytimeen. Ylin päättävä taho on aina jäsenistö joko suoraan tai valitsemiensa edustajien kautta. Käytännössä toimintaa yleensä johtaa hallitus tai johtokunta.  

Työyhteisöjä johdetaan yhdistyksissä vapaaehtoisvoimin suurella sydämellä, mikä luo vahvuutta ja näkökulmaa jollaista ei löydy muunlaisista organisaatioista. Haasteeksi saattaa muodostua mm. sen varmistaminen, ettei palkkatyön yleisten normien ja kansalaistoiminnan perinteestä kumpuavan toimintakulttuurin välille muodostu kestämätöntä ristiriitaa.  

Kansalaistoiminnalle ominainen vapaus – järjestöerityisyys – tulee säilyttää tinkimättä niistä normeista ja velvoitteista, joita palkkatyöyhteisö ja työnantajana toimiminen tuo mukanaan.  

SOSTEn jäsenpalvelut työyhteisöjen kehittämisessä ja strategiatyössä

Työyhteisökehittämiseen ja strategiatyöhön tarjottavissa jäsenpalveluissa otamme huomioon järjestöille tyypilliset haasteet muun muassa vapeehtoistyön ja palkkatyön saman katon alle sovittamisessa, sekä perustehtävän määrittelyssä ja analysoinnissa.  

Tarjottavien palvelujen sisältö vaihtelee tarpeen ja molemminpuolisten resurssien mukaan – yhdestä puhelinkeskustelusta tai sähköpostikirjeenvaihdosta yhdistykselle räätälöidyn strategiatyöpajan järjestämiseen.  

Näissä palveluissa jäsenten yhteistyökumppanina toimii erityisasiantuntija Vesa Salmi, jolla on pitkä kokemus työnohjaajana, strategiatyön sparraajana ja työyhteisökehittäjänä. Hän toimii myös Työelämä 2020 -hankkeen SOSTElaisena yhdyshenkilönä toukokuusta 2017 alkaen.  

Ota tarvittaessa yhteyttä, niin arvioidaan tilannetta ja mahdollisuuksia yhdessä.

Vesa Salmi

erityisasiantuntija

040 820 3302

verkostot, järjestöjen strategiatyö ja työyhteisökehittäminen, työelämä 2020 -ohjelma, EN, RU, @vjsalmi