fi | sv | eng

Jokainen jäsen vaikuttaa ja verkostoituu

ti 18. marraskuuta 2014 10.23.00

Marion Fields, suunnittelija, OK-opintokeskus

Yhdistysten tärkein tehtävä osana lähidemokratiaa on olla yhteisöllisyyden sytyttäjiä ja ylläpitäjiä. Näin uskovat pääkaupunkiseudulla toimivien yhdistysten ja järjestöjen piiriorganisaatioiden edustajat, jotka osallistuivat tekemääni Verkostoitumalla yhteisöllisyyteen -selvitykseen. Siinä tarkastelin yhdistysväen käsityksiä lähidemokratiasta, paikallisvaikuttamisesta ja verkostoista.

Ihmisen kokoista demokratiaa

Yhteisöllisyyden lisäksi vastaajat näkevät lähidemokratian oman alueen ”ihmisen kokoisista asioista” päättämisen areenana, jossa asukkailla, päätöksentekijöillä ja yhdistysten kaltaisilla toimijoilla on yhtäläinen mahdollisuus kohdata ja päättää asioista yhdessä. Se vaatii uudenlaisia lähestymistapoja päätöksentekoon: varhaisempaa osallistumista, verkostoitumista ja avoimuutta.

Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset kokivat lähidemokratian olevan myös kunnan tai sairaanhoitopiirin asia, mutta muuten niissä ajatellaan lähidemokratiasta samoin kuin muissakin yhdistyksissä.

Perinteinen ja uusi paikallisvaikuttaminen

Tällä hetkellä yhdistysten paikallisvaikuttaminen on melko perinteisiä: lausuntojen kirjoittamista ja viranhaltijoiden tapaamista. Lausuntokierrokset koetaan varsin tehottomiksi ja turhauttaviksi. Samaan aikaan kunnissa käytetään aiempaa enemmän esimerkiksi verkkokyselyjä hyödyntävää yksilötason vaikuttamista, johon yhdistykset ovat selvityksen valossa heikosti varautuneita. Jos tämä ei muutu, ne saattavat piankin jäädä kunnissa päätöksenteon sivustaseuraajiksi. Kenen äänellä te puhutte?

Ulkopuolisten innostaminen mukaan kampanjoihin ja vaikuttamiseen onnistuu yhdistyksiltä varsin huonosti. Samoin verkostot koostuvat yleensä vain saman alan yhdistyksistä, vaikka laajemmat verkostot toisivat enemmän tulosta.

Sosiaali- ja terveysjärjestöissä ei ehkä uskota niiden asioiden kiinnostavan muita paikkakunnan asukkaita tarpeeksi, että heidät saataisiin lähtemään mukaan. Tämä ei kuitenkaan ole totta, koska esimerkiksi esteettömyys kuuluu kaikille: kaikki ikääntyvät, lapsiperheiden tulee voida liikkua kaupungilla ja asukkaille on mielekästä perustella sen tarpeellisuutta. Moni muukin aihe voisi koskettaa suurta yleisöä, kunhan riittää rohkeutta!

Jokaisen tulee osata vaikuttaa

Rohkeuden lisäksi innostaminen vaatii osaamista. Sosiaalisessa mediassa kampanjoinnin tulisi olla osa vaikuttamista – sen avulla voidaan myös esimerkiksi innostaa ihmisiä vastaamaan kuntalaiskyselyihin ja samalla kertoa yhdistyksen näkökannoista. Koska tiedetään suomalaisten yhdistysten verkostoituvan erityisesti yksittäisten jäsenten kautta, olisi syytä nähdä jokainen jäsen potentiaalisena vaikuttajana: hän voi jakaa yhdistyksen tärkeinä pitämiä asioita omissa verkostoissaan, kunhan hänellä on tarpeeksi tietoa niistä ja ideoita siitä, miten niitä voi jakaa. Miten olisi esimerkiksi ”jäsenen vaikuttamisvinkit” -vihkonen?

Ystäväpiirissäni jaetaan sosiaalisessa mediassa runsaasti järjestöjen tuottamaa aineistoa. Kampanjoinnissa oleellista onkin saada paitsi minut ja yhdistysmyönteiset kaverini, myös kaikki muut puhumaan puolestanne. Miten se tapahtuu? Jakamalla innostusta ja intohimoa, kertomalla, miten te ratkaisisitte ongelmia ja ennen kaikkea olemalla ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa niin kasvokkain kuin verkossa.

Avoimuuden voimalla

Vaikuttamistaitojen lisäksi tärkeää on avoimuus: avoimesti toimiva yhdistys kiinnostaa enemmän sekä jäseniä että ulkopuolisia. Avoimuuden on usein havaittu tuovan myös uskottavuutta vaikuttamistyöhön – ei voi kritisoida muita, jos oma toiminta ei kestä päivänvaloa. Miten avoimesti sinun järjestösi tai yhdistyksesi toimii?

Verkostoitumalla yhteisöllisyyteen -selvitys laadittiin osana Euroopan Aluekehitysrahaston tukemaa Yhteistyöstä voimaa järjestötoimintaan ja lähidemokratiaan -hanketta. 

Lue lisää

Onnistunut vaikuttaminen, Panu Laturi, SOSTEn verkkoluento

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

Pohjois-Pohjanmaalla tuetaan kuntien ja järjestöjen strategista yhteistyötä

Oikeusministeri Häkkänen: järjestöt tärkeässä roolissa sote- ja maakuntauudistuksessa

Järjestöt mukana muutoksessa