fi | sv | eng

Jos järjestön menestys onkin valinta?

to 4. syyskuuta 2014 09.00.00

Kiril Häyrinen, erityisasiantuntija

Ollessani kouluttamassa Diabetesliiton järjestöpäivillä, käytin ilmaisua ”järjestön menestys on valinta”. Se ei ollut kovin tietoinen sanavalinta, mutta heidän järjestöosastonsa tarttui siihen hyvän kommenttipuheenvuoron merkeissä omassa tiedotuslehdessään. Se sai minutkin ajattelemaan sanan merkitystä tarkemmin.

Valinta on kohtalon ja sattuman vastakohta. Valinta tarkoittaa mahdollisuutta itse vaikuttaa asioihin. Valinta tarkoittaa, että toimintaympäristö, vaikeakin sellainen, ei olekaan esteenä menestykselle.

Sorrumme usein toistelemaan mantroja, joille ei välttämättä löydy tutkittua pohjaa. Tällaisia voivat olla esim. ”Ajat ovat vaikeita järjestöjen kansalaistoiminnalle” tai ”ihmiset eivät enää halua tulla mukaan vapaaehtoistoimintaan”. Tutkimustulokset eivät yksiselitteisesti tue tällaisia väitteitä. Ja vaikka tukisivatkin niin, miksi jotkut järjestöt pystyvät tällaisessakin toimintaympäristössä menestymään, toisin sanoen tuottamaan mielenkiintoista sisältöä kohderyhmilleen, kasvattamaan jäsen- ja osallistujamääriä ja saamaan vapaaehtoisia?

Yhdistääkö menestyviä järjestöjä jotkin asiat? Onko siis luotavissa hyvän järjestön – teoria, jota voitaisiin soveltaa kaikkiin järjestöihin ja näin saada kaikki järjestöt menestymään tai ainakin pääsemään lähemmäksi potentiaaliansa? Uskon, että on.

Järjestökentällä on tälläkin hetkellä useita menestyviä järjestöjä, jotka ovat onnistuneet pysymään vetovoimaisina läpi koko pitkien tai lyhyiden historioidensa ajan. Niiden volyymit kasvavat ja näkyvyyttä löytyy.

Niiden menestyksen ydin on kohderyhmien tarpeet täyttävä varsinainen toiminta.

Mitään muuta ei tarvita ja kaikki muu on ekstraa. Mutta kuten matematiikassa, tämä yksinkertaiselta kaavana näyttävä yhtälö, on tarkemmin avattuna aavistuksen moniulotteisempi.

Varsinainen toiminta on järjestön sääntöjen tarkoituspykälässä esitetty ja rajattu kuvaus siitä, mitä varten järjestö on olemassa. Kohderyhmät ovat puolestaan ne ihmiset, joilla on tähän toiminnan tarkoitukseen liittyviä tarpeita, joko enemmän tai vahvemmin tiedostettuja, roihuavia tai vielä syttymättömiä.

On mahdollista, että järjestön toiminta ja kohderyhmien tarpeet osuvat yhteen ikään kuin vähän sattumalta, ilman sen kummempaa kehitystyötä. On myös niin, että toisten järjestöjen toiminnan tarkoituspykälän potentiaalinen kiinnostavuus on suurempi kuin toisten eli toisilla järjestöillä on olemassa enemmän ihmisiä, jotka voisivat olla kyseisenlaisesta toiminnasta kiinnostuneita. Mutta jos sattuma ei ole johdattanut ja potentiaalikin on vielä pienehkö, tarvitsee järjestö valintoja.

Menestyäkseen järjestön on siis pystyttävä

  1. tunnistamaan heidän tarkoituspykälässä mainittua toimintaansa tarvitsevat ihmiset,
  2. selvittämään tarkemmin heidän nimenomaiset tarpeet,
  3. tuottamaan heille oikeanlaista sisältöä, oikealla tavalla, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikeaan ”hintaan” sekä
  4. tavoittamaan heidät.

Kohderyhmien tunnistaminen on segmentointia ja yhteistä pohdintaa esim. erilaisia tilastoja apuna käyttäen. Kohderyhmien tarpeiden selvittäminen on olemassa olevan tutkitun tiedon hyödyntämistä tai varta vasten tehtävää tutkimustyötä. Toimintamallien tuottaminen on rajoitteista vapaata villiä ideointia, joka konseptoituu tiukasti rajatuiksi, sisäisesti koulutetuiksi ja jaetuksi toimintamalleiksi ja kohderyhmien tavoittaminen on moni- ja molemminpuolista nykyaikaista viestintää.

Melko usein menestymättömyyden kanssa kipuilevat järjestöt yrittävät etsiä ratkaisuja haasteisiinsa esimerkiksi vain viestinnästä, hallinnon tehostamisesta tai vaikkapa vapaaehtoisten rekrytoinnista. Kuitenkaan yksin niillä ei ratkaista mitään, niin kauan kuin tarkoituspykälän mukainen varsinainen toiminta ei ole kohderyhmien mielestä hyödyllistä ja hauskaa sekä oikea-aikaista ja -muotoista.

M/S SOSTElla syvennymme aiheeseen lisää ”Elinvoimainen järjestötoiminta” – osiossa, jossa eri toimialojen järjestöt kertovat omista ”valinnoistaan menestyksen eteen”. Tervetuloa mukaan!

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

Illusionernas organisation

Vaikutusten arvioitavuuden arviointi – onko kaikki aina kaikkien arvioitavissa?

Arvot ja hyveet – eväitä järjestötyöhön