fi | sv | eng

Kansalaisjärjestöt

Kansalaisjärjestöt kansalaisyhteiskunnan toimijoina

Kansalaisyhteiskunta on historian saatossa nähty ja määritelty monin tavoin. Nykyisin käsitteellä viitataan yhteiskunnan osaan, joka ei ole osa julkista valtaa eikä yksityistä yrityssektoria. Kansalaisyhteiskunta eroaa luonteeltaan ja toimintalogiikaltaan yksityisestä ja julkisesta sektorista. Sen ominaispiirteitä ovat kansalaisista lähtevät aktiivisuus, vapaaehtoisuus, yleishyödyllisyys, autonomisuus ja yhteisöllisyys. Vahva kansalaisyhteiskunta on tärkeä sekä yhteiskunnan vakauden että hyvinvoinnin ja sosiaalisen pääoman näkökulmasta.

Erilaiset yhdistykset ovat kansalaisyhteiskunnan keskeinen rakenne. Kansalaisyhteiskuntaa tutkinut professori Martti Siisiäinen on todennut, että Suomessa yhdistystoiminnalla on ollut erityisen suuri merkitys yhteiskunnan kehittämisessä ja yhteisen hyvinvoinnin rakentamisessa. Suomessa kansalaisten sosiaalista pääomaa ja luottamusta tuottavat sidokset ovat rakentuneet leimallisesti juuri yhdistystoiminnassa.

Yhteiskunta koostuu neljästä sektorista: 1) valtio 2) markkinat 3) kansalaisyhteiskunta ja 4) kotitaloudet. Jokaisella sektorilla on omat erityispiirteensä ja keinonsa vaikuttaa yhteiskunnan ja yksilöiden hyvinvointiin. Valtio käyttää lainsäädäntövaltaa ja poliittista päätöksentekoa, markkinat vaalivat vapaan talouselämän pelisääntöjä ja taloudellista päätöksentekoa, kotitaloudet perustuvat ennen kaikkea yksilöiden väliseen kiintymykseen ja huolenpitoon, joka kantaa sukupolvesta toiseen. Yhteiskunnan kolmannen sektorin, kansalaisyhteiskunnan toiminnassa keskeistä on yhteiset arvot ja tavoitteet sekä toiminnan vapaaehtoisuus ja omaehtoisuus. Kansalaisyhteiskunnan konkreettisia toimijoita ovat kansalaisjärjestöt. Lue lisää Jyväskylän yliopiston kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaalista.

Osallisuutta ja hyvinvointia

Miten kansalaisjärjestöt lisäävät yhteiskunnan, lähiyhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia? Kansalaisjärjestöt tarjoavat keskustelualustan ja kohtaamispaikan yhteiskunnan eri puolilta tuleville ihmisille. Kansalaisjärjestöt kuulevat ja kanavoivat kriittisiä ääniä. Kansalaisjärjestöt auttavat niitä, jotka ovat putoamassa muiden järjestelmien ulkopuolelle ja vetävät heitä takaisin yhteiskuntaan. Tällä tavoin kansalaisjärjestöt ylläpitävät omalta osaltaan kaikkien yhteiskuntaa, rauhallista ja vakaata yhteiskuntaa, jossa yksilöiden ja yritysten ei tarvitse koko ajan varautua toimintaympäristön mullistuksiin ja epävakaaseen liikehdintään.