fi | sv | eng

Kaupungit myöntävät avustuksia hyvin erilaisin perustein järjestöille

ke 27. elokuuta 2014 15.13.00

Tyyne Hakkarainen, tutkija

Olemme SOSTEssa selvittäneet pääkaupunkiseudun ja maakuntien keskuskaupunkien tänä vuonna myöntämiä avustuksia sosiaali- ja terveysjärjestöille. Näissä 20 kaupungissa sekä avustusten myöntämiskriteerit että myönnetyt summat vaihtelevat erittäin paljon.

Avustuksin tuetaan kaupungista riippuen esimerkiksi hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumista, syrjäytymisen ehkäisyä, päihteettömyyttä, vertaistoimintaa, osallistumismahdollisuuksia, yhteisöllisyyttä, omatoimisuutta tai omaa vastuuta. Avustuksen saamisehtona voi olla myös kaupungin oman palvelutoiminnan täydentäminen ja tukeminen tai kaupungin strategian tavoitteiden toteutuminen.

Avustusperiaatteiden perusteella sosiaali- ja terveysjärjestöt nähdään harrastus- ja virkistystoiminnan järjestäjiksi, keskeisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi tai sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajiksi.

Useimmissa kaupungeissa avustukset myöntää sosiaali- ja terveyslautakunta tai kaupunginhallitus. Vaihtelua tässäkin on paljon. Esimerkiksi Jyväskylässä sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista päättävät kulttuuri- ja liikuntalautakunta, sivistyslautakunta sekä perusturvapalvelujen viranhaltijat. Tiedot myönnettyjen avustusten määristä ja saajista on etsittävä eri lautakuntien pöytäkirjoista, sillä kaupungit eivät pääsääntöisesti julkaise niistä koottua tietoa. Poikkeuksena tässä on Turku, joka kokoaa myönnetyt avustukset kaupungin verkkosivuille.

Yllättävää näin sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestön näkökulmasta on se, että vain harva kaupunki määrittelee järjestöjä avustusperiaatteissa tai -päätöksissä sosiaali- ja terveysjärjestöiksi. Päätösasiakirjoissa puhutaan esimerkiksi hyvinvointitoimialan järjestöistä, yleishyödyllisistä järjestöistä tai eri sosiaali- ja terveysjärjestöihin lukeutuvista järjestöistä, kuten kansanterveys- tai vammaisjärjestöistä. Vaikuttaa siltä, että suurimmissakaan kaupungeissa ei ole erillistä määrärahaa nimenomaan sosiaali- ja terveysjärjestöille, vaan ne saattavat saada avustukset samasta potista kuin vaikkapa eläinsuojeluyhdistykset tai partiolaiset.

Sosiaali- ja terveysjärjestöille myönnetyt avustukset vaihtelevat suuruudeltaan huomattavasti. Pienin yksittäisen järjestön saama avustus on 100 euroa ja suurin 1,5 miljoonaa euroa.

Avustussummien vaihtelu kuvaa hyvin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan monipuolisuutta: mukana on niin pieniä vapaaehtoisvoimin toimivia yhdistyksiä kuin suuria palveluntuottajajärjestöjä. Myönnetyt avustukset ovat kuitenkin pääosin melko pieniä, sillä kolme neljästä myönnetystä avustuksesta on alle 5 000 euroa. Lähes yksi neljästä avustuksesta on alle 500 euroa. Suuret avustukset ovat harvinaisia: myönnetyistä avustuksista noin 16 prosenttia oli vähintään 10 000 euron suuruisia, 4 prosenttia vähintään 50 000 euron suuruisia ja 2 prosenttia vähintään 100 000 euron suuruisia. Yhteensä mukana olevat 20 kaupunkia myönsivät sosiaali- ja terveysjärjestöille noin 13,5 miljoonaa euroa tänä vuonna. Eniten avustuksia myönsi Helsingin kaupunki, joka myönsi myös yli puolet kaikista vähintään 50 000 euron avustuksista.

Tulevista avustusten leikkauksista ilmoittivat tämän vuoden päätösten yhteydessä Seinäjoki ja Lappeenranta. Seinäjoella avustukset suunnataan jatkossa ensisijaisesti yhdistyksille, joiden toiminta täydentää kaupungin omaa palvelutuotantoa. Tämä vaikuttaa erityisesti pienten yhdistysten mahdollisuuksiin saada avustuksia. Lappeenrannassa leikkaukset kohdistetaan ”ns. normaaleihin järjestöavustuksiin”.

Järjestöbarometrin perusteella tiedämme, että kuntien avustukset ovat yksi keskeisistä rahoituslähteistä etenkin pienille sosiaali- ja terveysyhdistyksille. Rahallisten avustusten lisäksi kunnat tukevat yhdistystoimintaa tarjoamalla toimintatiloja. Vuonna 2013 noin puolet yhdistyksistä toimi kunnan omistamissa tiloissa, jotka olivat maksuttomat noin kolmannekselle yhdistyksistä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemän tärkeän syrjäytymistä ehkäisevän ja osallistumismahdollisuuksia lisäävän työn kannalta on tärkeää, että kunnat jatkossakin tukevat taloudellisesti järjestöjen toimintaa.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

Järjestöt mukana muutoksessa

SOSTEtalk!-blogi: Yhteistyöosaamisesta järjestön menestystekijä – neljä kysymystä yhteistyöstä

Kunnan kehittämisen valtti: kunta-järjestö-yhteistyö