fi | sv | eng

Kuka tietää parhaiten?

to 15. joulukuuta 2016 15.42.00

Puolitoista vuotta sitten neuvoteltiin kansliapäällikkö Päivi Nergin puheenjohdolla kiivaasti siitä, millä edunsaajia koskevin ehdoin rahapeliyhteisöt voitaisiin yhdistää. Kun SOSTEn hallitus ja valtuusto aikanaan yksimielisinä päätyivät fuusiota tukemaan, yksi keskeisiä asiakirjoja oli Nergin johtaman työryhmän raportti. Yksi kaikille järjestöille, myös meille sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä edistäville, tärkeä kirjaus oli linjaus siitä, että myös kansalaisjärjestöjen avustamisen pelisääntöjä tulisi soveltuvin osin yhdenmukaistaa. Edelleen linjattiin, että tämän työn johtotähtenä tulisi olla järjestöjen autonomian kunnioittaminen ja byrokratian vähentäminen. Tähän yhtyivät kaikki työryhmässä olleet, myös tuotonjakoministeriöt.

Byrokratian vähentämisessä esimerkiksi RAYn käyttöönottama uusi sähköinen järjestelmä on ollut aimo askel eteenpäin. Kun naapurijärjestöissä täytyy edelleen olla kirjoituskone lomakkeiden viimeistelyä varten, meillä ollaan aivan toisessa, paperittomassa ulottuvuudessa. Tätä työtä tulisi vahvasti laajentaa kaikkiin viranomaisiin – tulisi riittää, että järjestö ilmoittaa julkiselle vallalle perustietonsa kerran ja viranomaiset jakavat niitä keskenään.

Kuitenkin nyt vaikuttaa siltä, että ajatus autonomiasta on matkalla hämärtynyt pahemman kerran. SOSTEen on tullut yhteydenottoja tuoreiden avustusesitysten ehtojen tiimoilta. On ihmetelty sitä, että rahoittaja ottaa kantaa prosenttiluokan kysymyksiin ja toisaalta asioihin, jotka selvästi kuuluvat järjestön työnjohto-oikeuteen tai sen oman hallituksen päätösvaltaan. Tämä on väärä suunta.

Olin kymmenisen vuotta sitten nuorisojärjestöjen arviointi- ja avustustoimikunnan puheenjohtajana mukana keskusteluissa Valtiontalouden tarkastusviraston kanssa. Se oli syynännyt nuorisojärjestöjen rahanjakoa ja esitti, että yleisavustuksista pitäisi siirtyä kohdennetumpaan avustamiseen ja avustuksiin liittää enemmän ehtoja. Keskustelu loppui lyhyeen, kun nuorisoyksikön päällikkö, pitkänlinjan virkamies Olli Saarela totesi, että kuulkaa kyllä ne järjestöissä tietävät paremmin kuin me virkamiehet, miten se raha parhaiten käytetään. Itse olin ja olen vahvasti samaa mieltä.

Järjestöt ovat jäsentensä perustamia ja hallinnoimia. Ne ovat olemassa jäsentensä palvelemiseksi ja paremman yhteiskunnan luomiseksi. Järjestöissä, niiden jäsenistössä ja hallituksissa, on viisaus siitä, miten euro tehokkaimmin ja tarkoituksenmukaisimmin muuttuu toiminnaksi, jolla tavoitteet saavutetaan. Järjestöllä itsellään on paras tieto siitä, millaiset painotukset, työntekijöiden tehtävänkuvat, materiaalit tai tilaisuudet sen kohderyhmää parhaiten palvelevat. Tässä ollaan autonomia ytimessä – ilman autonomiaa kansalaisyhteiskunnasta tulee valtion jatke. Joku voi pitää sitä viisaana, minä en.

Vertti Kiukas

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys
pääsihteeri

Twitter: @VKiukas

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

Pohjois-Pohjanmaalla tuetaan kuntien ja järjestöjen strategista yhteistyötä

Oikeusministeri Häkkänen: järjestöt tärkeässä roolissa sote- ja maakuntauudistuksessa

Järjestöt mukana muutoksessa