fi | sv | eng

Menestyjän resepti: vahva varainhankinta

ti 27. toukokuuta 2014 09.22.00

Salla Saarinen, Radical Soul Oy ja Alan Clayton, Clayton & Burnett Ltd

Miksi toiset järjestöt onnistuvat varainhankinnassa, mutta toiset eivät?

Varainhankinta tuottaa tulosta, kun koko organisaatio on siitä ylpeä. Ja kun koko organisaatio on sitä mieltä, että varainhankinta on oleellinen osa sen toimintaa.

Näin totesi professori Adrian Sargeant Great Fundraising -raportissa viime vuonna. Raportissa selvitettiin, mistä johtuvat erot hyvin pärjäävien ja epäonnistuvien järjestöjen välillä.

Varainhankinnan teemat ovat Suomessakin ajankohtaisia. Taloustutkimuksen päättäjäkyselyssä kävi ilmi, että päättäjien mielestä järjestöjen toiminnalla on merkitystä. Siitä huolimatta tarvetta julkisen rahoituksen kasvattamiselle ei heidän mukaansa ole.

Päättäjät arvioivat, että tulevina vuosina järjestöjen tulee hankkia yhä suurempi osuus rahoituksestaan yksityistä kautta esimerkiksi lahjoituksilla. Kaikki järjestökentällä luonnollisesti toivovat, että julkinen rahoitus jatkuu vähintään nykyisellä tasolla. Näin ei kuitenkaan välttämättä tule tapahtumaan.

Kun tilanne on tämä, täytyy järjestöjen pyrkiä laajentamaan rahoituspohjaansa ja kasvattamaan omaa varainhankintaansa. Mikä on onnistuneen varainhankinnan salaisuus – miksi toiset onnistuvat, toiset eivät?

Raportin mukaan huonosti varainhankinnassa pärjäävien järjestöjen johto katsoi varainhankintaa lyhyen tähtäimen näkökulmasta. Varainhankinta nähtiin toissijaisena asiana verrattuna järjestön ”tehtävään”. Mitä vähemmän varainhankintaan käytettiin rahaa, sen parempi. Varainhankinta nähtiin kiusallisena ja pahimmillaan sitä jopa hävettiin.

Onnistunutta varainhankintaa tehneissä järjestöissä johto näki varainhankkijoiden roolin toisin. Rahaa sai käyttää niin paljon kuin oli tarpeen järjestön tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä tarkoittaa massiivista varainkeruuta, pitkäjännitteistä suunnittelua ja varainhankinnan näkemistä kriittisenä tekijänä. Varinhankinta on erottamaton osa koko järjestön toimintaa.

Onnistujat erottuivat muista myös siinä, että ne pyrkivät olemaan aina vain rohkeampia, parempia ja keräämään entistäkin enemmän rahaa. Järjestöissä oli myös vallalla jatkuvan oppimisen kulttuuri.

Varainhankinta ei voi olla vain varainhankkijoiden vastuulla. Sen on oltava koko organisaation asia. Kaikkien on ymmärrettävä, että ilman varoja ei saavuteta tavoitetta, järjestön missiota.

Kansainvälisesti arvostettu varainhankinnan asiantuntija Alan Clayton käy Great Fundraising -raportin tuloksia ja järjestöjen esimerkkitapauksia läpi Radical Soulin järjestämässä Let’s Revolutionize Our Fundraising For Good -seminaarissa Helsingissä perjantaina 13.6. Hän puhuu otsikoilla ‘Thinking Big’ ja ‘Acting Big.’

www.radicalsoul.fi

Lue lisää

  • Kannattaa kysyä, Jari-Pekka Jouppi, Creamentors, kehoittaa SOSTEblogissa järjestöjen aktiivisemmin kysymään sponsorirahoitusta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

Illusionernas organisation

Vaikutusten arvioitavuuden arviointi – onko kaikki aina kaikkien arvioitavissa?

Arvot ja hyveet – eväitä järjestötyöhön