fi | sv | eng

Mihin tarvitaan yhteisömanageria?

pe 15. elokuuta 2014 09.15.00

Riitta Kittilä, erityisasiantuntija

Otavan opiston aPaja järjestää tänä vuonna jo kolmannen kerran koulutusta yhteisömanageroinnista.

Mitä ihmettä yhteisömanagerointi tarkoittaa? on moni kysynyt minulta, kun innostuneena kerron uudesta koulutuksestani.

Asuuko sinussakin pieni yhteisömanageri?

Yhteisömanagerointi on uusi termi ja uusi ammattikunta. Käsitys siitä, mitä yhteisömanageri tekee, on vasta muotoutumassa.

Useimmiten yhteisömanageri hoitaa organisaation sosiaalisen median kontakteja ja käyttää siinä apuna viestinnän ja markkinoinnin työkaluja ja osaamista. Jos vastaat organisaatiosi Facebook- tai Twitter-viestinnästä tai puutarhuroit organisaatiosi intraa tai jäsenten ekstranettiä, sinua voi nimittää yhteisömanageriksi. Sosiaalisen median uudet välineet ovat tuoneet tullessaan uutta työtä ja sitä kautta uuden työnimikkeen, yhteisömanagerin.

Laajasti tulkittuna myös fyysisen, face-to-face yhteisön vastuuhenkilöä voi kutsua yhteisömanageriksi. Jos fasilitoit verkostotapaamisia, emännöit tapaamis- tai kohtaamispaikkaa tai toimit muuten yhteisöllisyyden edistämiseksi eri ympäristöissä, sinuakin voi kutsua yhteisömanageriksi.

Yhteisömanagerikoulutuksessa on tutustuttu yhteisömanagerin työhön monissa eri ympäristöissä. IT-alan yrityksen, start up –yritysten verkoston ja järjestötalon näkökulma yhteisömanagerointiin on erilainen. Yhteistä virtuaalisen ja fyysisen yhteisön managereille on yhteisön toiminnasta ja sen edellytyksistä huolehtiminen sekä vuorovaikutus yhteisön jäsenten kanssa. Yhteisömanageri virittää keskustelua, kutsuu ihmisiä mukaan, tuottaa sisältöä ja innostaa yhteiseen tekemiseen ja muistaa myös kiittää tekijöitä. Työ koostuu monista pienistä, arkisistakin asioista alkaen kahvinkeitosta, mutta lopullisena tavoitteena on yhteisön hyvinvointi.

Yhteisön paluu

Vaikka elämme vahvan yksilökeskeisyyden aikaa, yhteisöt ovat monella tapaa palanneet agendalle. Yhteisöjen rakentamisesta ja hoitamisesta on tullut työtä ja yhteiskehittämisestä organisaatioiden uusi työkalu. Perinteinen tuotannollinen ajattelu lähtee siitä, että organisaatio hankkii tarvitsemansa raaka-aineet, osaamisen ja tekijät, ja näiden yhteistuloksena syntyy palvelu tai tuote, jonka myydään asiakkaille. Sen sijaan uudenlainen tuotannollinen ajattelu lähtee siitä, että arvo luodaan yhdessä asiakkaan kanssa. Tähän yhteiskehittämiseen tarvitaan asiakasyhteisöjä - ja yhteisömanagereita.

Yhteisöjä kaivataan myös arjessa. Lasten ja nuorten ongelmat ja perheiden heikot sosiaaliset verkostot herättävät säännöllisesti keskustelun yhteisöllisyyden puutteesta. Työttömyyden ja muiden vaikeiden elämäntilanteiden aiheuttama sosiaalinen syrjäytyminen ja kasvava yksinäisten joukko huolestuttavat. Järjestöjen tarjoamat ryhmät ja yhteisötilat tulevat tarpeeseen. Paluuta perinteisiin, tiivisiin kylä- tai kaupunkiyhteisöihin ei ehkä ole, mutta nykyaika voi tarjota hyvinvoinnin tueksi keveitä, rihmastomaisia yhteisöjä, toteaa Yhteisömanagerikurssin kurssikaverini Minna J. Janhonen blogissaan. Myös keveissä yhteisöissä tarvitaan managereita, jotka solmivat yhteen verkoston eri rihmoja ja luovat yhteisyyttä.

Yhteisömanageri on tulevaisuuden ammatti. 162 muuta tulevaisuuden ammattia löydät tulevaisuudentutkija Thomas Freyn artikkelista.

Lisää someyhteisöllisyydestä M/S SOSTEn Vaikuttava someyhteisö- seminaarissa.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

Järjestöt mukana muutoksessa

SOSTEtalk!-blogi: Yhteistyöosaamisesta järjestön menestystekijä – neljä kysymystä yhteistyöstä

Kunnan kehittämisen valtti: kunta-järjestö-yhteistyö