fi | sv | eng

Miksi jokainen järjestöjohtajakin tarvitsee valmentavan mentorin?

pe 22. toukokuuta 2015 10.19.00

Marjo-Riitta Ristikangas, CEO, BoMentis Oy 

Mentoroinnin historia ulottuu antiikin kreikkaan, jossa luotiin ensimmäisiä mallinnuksia vaikuttavan keskustelun tekijöistä. Mentorointiin on vuosien saatossa syntynyt kuitenkin ei-toivottavia piirteitä, jossa todellinen oppiminen on jäänyt taka-alalle ja tilalle on tullut viisaitten mentoreiden monologit ja kuvitelmat siitä, että osaaminen siirtyy mentoroitaville yksisuuntaisesti vakuuttavan kokemusten jakamisen kautta.

SOSTE päätti lähteä tukemaan jäsenistöään ja samalla koko uudistamaan mentoroinnin käsitettä. Yksipuolisen tiedonsiirron sijaan haluttiin lähteä muuttamaan ajattelu- ja toimintatapoja valmentavan mentoroinnin suuntaan. BoMentis Oy:n ammattilaisten ja heidän kirjoittamansa kirjan ”Jokainen tarvitsee mentorin” (Kauppakamari, 2014) ohjaamina SOSTE:n järjestöjohtajia koulutettiin valmentavan mentoroinnin ammattilaisiksi.

Valmentavassa mentoroinnissa ytimessä on mentorointisuhde, jonka laatu korreloi suoraan kehittymisen syvyyden kanssa. Kokonaisvaltaiseen kehittymiseen tarvitaan aina toinen, rinnallakulkija, kriittinen ystävä, joka tarjoaa toiselle kehittymismahdollisuuksia olemalla hänelle pallotteluseinä ja ajattelukumppani. Valmentava mentorointi ei ole pelkästään yksipuolinen tiedonsiirtämisprojekti, vaan ammatillisen ja persoonallisen kasvun mahdollistaja.

”Valmentava mentorointi on yhdessäoppimisen prosessi kahden yksilön välillä, jossa kehittymistä ja kasvua tapahtuu molemmilla ammatillisesti, sosiaalisesti ja psyykkisesti. Valmentava mentorointi on osa yhteisöllistä kehittämistä, joka kasvattaa sitoutumista ja toimintatarmoa sekä aktiivisia yhdessä tekemisen tapoja. Valmentava mentorointi toimii luottamuksellisessa ja tasavertaisessa suhteessa, jossa jaetaan kokemuksia ja opitaan niistä.” (Ristikangas, V. & Clutterbuck, D. & Manner, J., 2014)

Mentoroinnista uusi oivalluksia pienen järjestön arkeen

SOSTEn mentorointiprosessi käynnistyi lokakuussa 2014. Ensimmäisten joukossa mentoria haki itselleen Kataja-Parisuhdekeskus ry:n toiminnanjohtaja Liisa Välilä:

”Istahdin työpöytäni ääreen. Huokaisten avasin työkoneeni ja aikataulutin päivän tehtäviä: strategiaryhmän rakenne, toimintakertomuksen muodot, tyytyväisyyskyselyn kaaviot, pienen työtiimin tukeminen, hallituksen kokousten rytmittäminen, kotisivujen uudistus, kirjan kirjoitus, Ray:n raporttien määräpäivät, kokoustilojen kilpailutus, twitterin päivitys, koulutuksen hinnoittelu, vapaaehtoisten innostus, toimittajien kiinnostus, vertaisohjaajien kannustus, mediaosumien pyydystys, työtilojen muutokset, exceliä, wordia, somea, tykyä, tyhyä ja tiimiä, työnohjausta ja virkistyspäivää. Juuri tuona aamuna minusta tuntui siltä, että muut osaavat nämä hommat paljon paremmin kuin minä. Mietin jopa, olenko väärässä tehtävässä, kokonaisuuksien hallinta ei näyttänyt kovin houkuttelevalta. Entäpä jos palaisin takaisin luentojen, terapiatyön ja koulutuksen tehtäviin?

Juuri silloin kilahti sähköpostiini SOSTEn tarjous: ”Tervetuloa johdon valmentavaan mentorointiin, jokainen tarvitsee oman mentorin” Juuri sellaista minä tarvitsin.
Olen toiminut pienen järjestön toiminnanjohtajana viisi vuotta. Asioiden ja odotusten paine tuntuu kasvavan, vaikka luulin kokemuksen ja rutiinien tuovan helpotusta. Minulla on etuoikeus toimia järjestössä, jonka toimiala ja keskeiset teemat kiinnostavat ja innostavat. Järjestö, joka tukee parisuhteen hyvinvointia, herätti järjestötoimijoiden kentällä vielä muutama vuosi sitten hupaisaa hämmennystä. Nyt entistä useampi toteaa ihmissuhteiden ja perheen vuorovaikutuksen vaikuttavan lähes jokaiselle sosiaali- ja terveysjärjestön toimialalle. Töitä siis riittää! Miten toimin viisaasti ja pitkäjänteisesti? Miten organisoin ja keskityn oleelliseen? Miten toimia esimiehenä, vapaaehtoisten tukijana, asiantuntijana sekä kansalaisjärjestön kipparina tasapainoisesti ja vakuuttavasti?

Mahdollisuus päästä mukaan mentorointiohjelmaan oli vastaus moneen kysymykseeni. Jo ensimmäisen koulutuspäivän aiheet tavoitteista, oivalluksista, aikaansaannoksista, sidosryhmistä, onnistumisista ja vahvuuksista kannustivat eteenpäin. Mentorointi antaa erinomaiset mahdollisuudet vertaisuuteen, avoimuuteen, rohkeuteen ja tavoitteellisuuteen. Kenen muun kanssa voisin esittää joskus ahdistusta ja huoltakin tuottavat kysymykseni järjestöjohtajan yksinäisyydestä. Työnohjauksessa käyn läpi sisältökysymyksiä ja omaa tapaani toimia erilaisissa tilanteissa. Mentoroinnissa vierelläni on kokemusta ja asiantuntemusta, haastaja, työntäjä, opastaja, linkittäjä ja joskus kannattelijakin. Meillä on hyvä suunnitelma, sopimukset, luottamusta ja luovuutta.”

Mentorin tärkein tehtävä on kysyä hyviä kysymyksiä

Liisa Välilä mentoriksi valikoitui Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri Sakari Karjalainen, jolle mentorointi oli jo aiemmilta vuosi tuttua sekä mentoroitavan että mentorin roolissa:

”Ilmoittauduin heti vapaaehtoiseksi, kun SOSTE kysyi sähköpostiviestillä kiinnostusta toimia mentorina. Minulla on ollut kahdesti mahdollisuus olla mentoroitavana ja kahdesti aiemmin olen itse toiminut mentorina. Valtioneuvoston ohjelmassa sain toivomani mentorin, joka toimi johtajana sosiaali- ja terveysalan järjestössä. Myös kolme vuotta sitten sain johtamisen erikoisammattitutkintoa suorittaessani haluamani mentorin. Hän oli sattumalta edellisen mentorini seuraaja saman järjestön johtajana. Lämpimät kiitokseni kummallekin!

Miksi haluasin mentoriksi? Tärkein syy oli, että halusin oppia itse. Säännöllinen dialogi toisen järjestöjohtajan kanssa on tehokkain, hauskin ja innovatiivisin tapa kehittyä järjestön johtamisessa. Mentoroinnin parasta antia on, että oppii tarkastelemaan asioita eri näkökulmista.

Mentoreille tarjottu koulutus oli hyvin tarpeellinen ja innostava. Koulutuksen ansiosta toimin mentorina paljon varmemmalla pohjalla kuin aiemmin ja osaan keskittyä roolini kannalta tärkeimpiin asioihin eli kuuntelemiseen ja hyvien kysymysten esittämiseen. Tämä on erityisen tärkeätä, kun minulla on mentoroitavanani kuuntelemisen ammattilainen! Mentorin pahimpia virheitä on olla itse enimmäkseen äänessä.”

Valmentavan mentoroinnin voima

Valmentava mentorointi on nousemassa entistä keskeisemmäksi tekijäksi organisaatioiden kehittämismenetelmien joukossa. Mentorointihankkeiden voima piilee siinä, että se sitouttaa mentorit ja mentoroitavat ottamaan itse vastuuta omasta kehittymisestään. Onnistumisen edellytyksenä on huolellinen parien yhteensovittaminen sekä mentori-mentoroitava -parien yhteistyön toimivuuden varmistaminen. Kaiken a&o on kuitenkin se, että osallistujat ovat oivaltaneet omaan rooliinsa liittyvät keskeiset tekijät. Siihen tarvitaan vaikuttavaa koulutusta, jolla varmistetaan se, että valmentava ote on juurtunut sekä mentorin että mentoroitavan ajatteluun.

Valmentava mentorointi poikkeaakin muista kehittämismenetelmistä siinä, että siinä yhdistyvät sujuvasti sekä yksilö- että koko organisaatiotason kehittämistyön keinovalikoima. Kun perinteinen koulutus keskittyy tiedon jakamiseen, työnohjaus oman perustehtävän reflektointiin, coachaus tavoitteellisen ja ratkaisukeskeisen toiminnan vahvistamiseen, valmentavassa mentoroinnissa yhdistyvät kaikki edellä mainitut.

Valmentavassa mentoroinnissa on keskeistä ajattelutaitojen kehittäminen ja omaan työuraan liittyvien kysymysten käsittely. Valmentavassa mentoroinnissa on lupa olla mieltä ja jakaa omia kokemuksia sekä tehdä tavoitteellista työskentelyä oman toiminnan kehittämiseksi. Mentoroinnilla vaikutetaan ajattelun laatuun ja sen vuoksi onnistuminen edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja. Voimalliset kysymykset ja yhdessäajattelun taito sitouttaa ja varmistaa, että sekä mentori että mentoroitava hyötyvät innostavasta keskusteluprosessista.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

SOSTEtalk!-blogi: Yhteistyöosaamisesta järjestön menestystekijä – neljä kysymystä yhteistyöstä

Kunnan kehittämisen valtti: kunta-järjestö-yhteistyö

Illusionernas organisation