fi | sv | eng

Nuppineuloja kartalla: Kielillä puhumisesta

ma 28. huhtikuuta 2014 13.13.00

Anu Tuominen, projektipäällikkö, Avaus-hanke, Oulun kaupunki

Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa nostetaan esiin kokemuksia hyvinvointi- ja terveysalan yhteiskehittämisestä ja kurkistetaan varovasti verhojen välistä, mitä naapurissa on tekeillä.

Hyvinvointialan kehittämistä tehdään yhä laajempien verkostojen kesken ja ”kielillä puhumiseen” eri toimijoiden kanssa törmää väistämättä. On osattava kuulla erilaisten toimijoiden puhetta ja tulkittava eri ammattilaisten slangia parhaansa mukaan. Se on ajoittain tuskastuttavaa ja aikaa vievää. Ei ymmärretä toisten näkökulmia. Käydään loputtomasti keskusteluja, eivätkä asiat etene. Silti kehittäjän on jaksettava uskoa siihen, että lopputuloksen kannalta kaikki puhe on vaivan arvoista.

Kehitämme Avaus-hankkeessa sähköistä Hyvinvoinnin tarjotinta Oulun kaupungin hyvinvointipalveluihin. Työtä tehdään laajan verkoston kanssa ja kielillä puhumiseen törmää päivittäin. Parhaillaan työn alla on Hyvinvoinnin tarjottimen toiminnallinen määrittely, jossa on mukana laaja joukko hyvinvoinnin ammattilaisia, kuntalaisia, tietohallinnon edustajia, hyvinvointiteknologian yrittäjiä ja päättäjiä. Ja jokaiselle pitää puhua eri tavalla. Puhutaan eri termeillä ja joskus samoillakin, mutta asiat ymmärretään eri tavoin.

Ylisektorinen työ hyvinvoinnin alueella ei ole yksinkertaista muualla kuin PowerPoint-kuvissa, jossa eri toiminnot yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi. Sen jälkeen alkaa keskustelu ja usein oman tontin puolustaminen. Omaa totuttua toimintatapaa on vaikea muuttaa. Hallinnoijat odottavat nopeita tuloksia, mutta eivät tee päätöksiä, miten tuloksia viedään käytäntöön. Kuntalaiset pelkäävät, että palvelut heikkenevät ja tietojärjestelmien kehittäjät odottavat tehokasta tiedon kokoamista. Yrittäjät haluavat tietää, mitä kenttä haluaa, mutta kentälle pääsy on haastavaa.

Pienin ja suurin yhdistävä tekijä on kuntalainen

Edellä on lyhyt kuvaus Avauksen arjesta. Ollaan monitoimijaisessa kehittämisympäristössä, jossa arjen toiminta, rakenteiden, ja koko hyvinvoinnin ekosysteemi on muutoksessa. Tuskaa tuottaa se, miten tästä kaikesta puheesta saataisiin hiottua se kirkas timantti, jonka lopputuloksesta hyötyvät kaikki.

Hyvinvointialan kehittäjänä on hyväksyttävä, että yhteisen ymmärryksen rakentaminen on hidasta ja keskustelua riittää.

 Lopulta kyse on vuorovaikutuksesta ja halusta olla vuorovaikutuksessa erilaisten toimijoiden kanssa. On uskallettava tuoda oma tietämättömyys esille ja kysyttävä, mitä toinen osapuoli tarkoittaa. Keskustelussa auttaa myös, että löydetään jokin kaikkia yhdistävä tekijä. Avauksessa yhdistävä tekijä on kuntalainen. Olemme kehittämässä asiakaslähtöisempiä palveluja ja lopputulos on käyttäjän käsissä. Saiko asiakas itselleen sopivia palveluita ja millainen kokemus palvelusta syntyi?

Haastamme itsemme ja muut kehittäjät vuoropuheluun Innokylässä! Käy tutustumassa Hyvinvoinnin tarjottimen toiminnallisen määrittelyn ensimmäiseen versioon ja jaa ajatuksesi kanssamme. Määrittely täydentyy kevään 2014 aikana.

Kommentoi Hyvinvoinnin tarjotinta Innokylässä

Kirjoittaja Anu Tuominen työskentelee projektipäällikkönä Oulun kaupungin Avaus-hankkeessa. Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa nostetaan esiin kokemuksia hyvinvointi- ja terveysalan yhteiskehittämisestä ja kurkistetaan varovasti verhojen välistä, mitä naapurissa on tekeillä.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

Järjestöt mukana muutoksessa

SOSTEtalk!-blogi: Yhteistyöosaamisesta järjestön menestystekijä – neljä kysymystä yhteistyöstä

Kunnan kehittämisen valtti: kunta-järjestö-yhteistyö