fi | sv | eng

Paikallisyhdistystoiminnalla on kysyntää – toimijoiden riittävyys yleinen huolenaihe

ma 2. joulukuuta 2013 09.00.00

Juha Peltosalmi, erikoistutkija

Tämänvuotisessa Järjestöbarometrissa selvitettiin, mihin suuntaan sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistysten toiminta ja sen keskeiset edellytykset ovat kehittyneet kahden viime vuoden aikana. Tulosten perusteella yleiskuva alan yhdistystoiminnan tilanteesta on hyvin myönteinen. Lähes joka toisella yhdistyksellä toiminnan kysyntä ja kokonaismäärä ovat lisääntyneet kahden viime vuoden kuluessa. Yhdeksällä yhdistyksellä kymmenestä ne ovat vähintään pysyneet ennallaan.

Alan yhdistystoiminnan kysynnästä kertoo myös vuosittain syntyvien uusien yhdistysten suuri määrä. Vuonna 2012 Suomessa rekisteröitiin hieman yli 2000 uutta yhdistystä. Niistä sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä on 145, eli seitsemän prosenttia, mikä vastaa pitkän aikavälin keskiarvoa. Rekisteröidyn yhdistyksen asema keskeisenä kansalaistoiminnan väylänä on hyvin vankka.

Myös yhdistyksissä toimivien määrä on kehittynyt varsin myönteisesti. Vapaaehtoisten ja toimintaan aktiivisesti osallistuvien jäsenten joukko on joko kasvanut tai pysynyt ennallaan 78 prosentilla yhdistyksistä kahden viime vuoden kuluessa. Jäsenmäärän muutokset puoleen ja toiseen ovat olleet varsin yleisiä, sillä 37 prosenttia yhdistyksistä on onnistunut saamaan lisää jäseniä, mutta lähes yhtä suurella osalla eli 32 prosentilla heidän määränsä on vähentynyt. Neljällä viidestä yhdistyksestä tulot ovat kasvaneet tai pysyneet ennallaan kahden viime vuoden aikana. Vaikka yhdistysten toiminnan resurssien kehitys on ollut pääosin myönteistä, voimavarat eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa kuin toiminnan kysyntä ja kokonaismäärä. Niinpä toimintaansa laajentaneista yhdistyksistä vain alle puolella tulojen tai vapaaehtoisten määrä on kasvanut samaan aikaan toiminnan määrän kanssa.

Vapaaehtoisten ja osallistujien määrän myönteisestä kehityksestä huolimatta yhdistykset kantavat huolta toimijoidensa riittävyydestä. Kaikkein yleisin huolenaihe on yhdistysten luottamustehtävien täyttämisen onnistuminen. Vastaajista 60 prosenttia on huolissaan ihmisten saamisesta yhdistyksensä luottamushenkilöiksi. Myös vapaaehtoistoimijoiden määrä ja jäsenistön vähäinen aktiivisuus osallistua yhdistyksen toimintaan herättävät huolta yli puolessa yhdistyksistä. Jäsenmäärä huolestuttaa 39 prosenttia yhdistyksistä. Vaikka jäsenmäärä ei ole itse toimintaa tai sen volyymia kovin hyvin kuvaava mittari, jäsenistö on yhdistysten vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden reservi ja jäsenmaksujen kautta tärkeä myös talouden kannalta. Siksi huoli jäsenmäärän kehityksestä on osalle yhdistyksistä aiheellinen.

Aika ajoin arkikeskusteluissa kuulee puhuttavan perinteisen yhdistystoiminnan ja sille pohjan muodostavan vapaaehtoistoiminnan rapautumisesta. Järjestöbarometrin tulosten mukaan tälle puheelle ei ole perusteita, vaikka haasteita ja huolenaiheita onkin riittämiin. Järjestöjen on kyettävä kehittämään toimintaansa vastaamaan entistä paremmin ihmisten osallistumistarpeita. Niiden on myös onnistuttava välittämään tietoa omasta toiminnastaan tavoilla, jotka houkuttelevat mukaan uusia jäseniä ja vapaaehtoisia. Luottamushenkilöiden ja muiden vastuunkantajien saamiseksi on tarpeen tarjota koulutusta ja uudenlaista tukea. Haasteena on myös keventää edelleen yhdistysten hallinnollisia velvoitteita ja kehittää uusia tapoja niiden hoitamiseksi. Erityisesti kuntien talouden tiukentuessa on entistä tärkeämpää myös tehdä näkyväksi paikallisyhdistysten merkitystä hyvinvointia edistävinä ja syrjäytymistä ehkäisevinä toimijoina, jotta yhdistyksille tarjottavat edulliset tai ilmaiset toimintatilat sekä toiminta-avustukset nähdään kunnissa kannattavina investointeina, joita ei ole syytä leikata.

Lue lisää

Järjestöbarometri 2013 julkaistiin 27.11.2013.

Kuntoutusjärjestelmän toimimattomuudesta kärsii kuntoutusta tarvitseva, tutkija Tyyne Hakkarainen, SOSTEblogi

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Mitä onnistuneet vapaaehtoisjärjestöt tekevät?

Kiril Häyrinen kirjoitti tämänpäiväisessä blogissaan (http://www.soste.fi/ajankohtaista/sosteblogi/elinvoimaiset-jarjestot/vapaaehtoisten-paivana-4.12-kiitetaan-vapaaehtoisia.html), kuinka vapaaehtoistehtävät pitää paketoida helposti tartuttaviksi. Järjestöbarometrissa joka neljäs yhdistys kertoi vapaaehtoistoimijoiden määrän lisääntyneen. Selviääkö datasta onko vapaaehtoistoimijoiden määrää kasvattaneissa yhdistyksissä paketoitu tehtäviä tai muuten panostettu vapaaehtoistoiminnan laatuun enemmän kuin muissa? Onko onnistumisen takana ammattimaiset vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit vai onko onnistuttu yksin vapaaehtoisten voimin?

- ke 4. joulukuuta 2013 14.52.13

Joitain ajatuksia

Kiitos kommentista!

Joitain ajatuksia saattaa löytyä viime keväisestä Tomi Oravasaaren blogikirjoituksesta: http://www.soste.fi/ajankohtaista/sosteblogi/elinvoimaiset-jarjestot/kuinka-otetaan-koppi-vapaaehtoisesta.html?p2074=2

Laura Kouri, viestinnän asiantuntija

soste_2 - to 5. joulukuuta 2013 12.17.53

Kiitos kysymyksestä

Emme selvittäneet asiaa tarkemmin, mutta nuo mainitsemasi seikat selittävät varmasti osalla yhdistyksistä niiden vapaaehtoistoiminnan vetovoiman kasvua.

Juha Peltosalmi, erikoistutkija

- to 5. joulukuuta 2013 12.31.09

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

Järjestöt mukana muutoksessa

SOSTEtalk!-blogi: Yhteistyöosaamisesta järjestön menestystekijä – neljä kysymystä yhteistyöstä

Kunnan kehittämisen valtti: kunta-järjestö-yhteistyö