fi | sv | eng

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus – mikä on järjestöjen osa?

to 13. maaliskuuta 2014 09.36.00

Arja Sutela, pääsihteeri, Nuorten Ystävät ry

Sain toimeksiannon kirjoittaa blogin sote-uudistuksesta ja järjestöjen osasta siinä. Mahdoton tehtävä. Sote-uudistuskeskustelua käydään hallitustasolla, kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja puolueissa. Järjestöillä ei ole ollut osaa ei arpaa keskusteluissa. Joka päivä jokaisessa mediassa sote-uudistusta kuitenkin käsitellään. Mitä enemmän keskustelua seuraa, sitä kiinnostavammaksi se käy.

Sote-uudistuksella on hyvät tavoitteet; terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, yhdenvertaisten palvelujen takaaminen, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, ehkäisevien palveluiden korostaminen, peruspalvelujen vahvistaminen, henkilöstön osaamisen ja saatavuuden takaaminen, asiakaskeskeisyys, toimivat palveluketjutukset, päällekkäisyyksien purkaminen ja lopulta palvelujen rahoituksen turvaaminen. Hyviä tavoitteita, mutta uudistamisessa on niin vaikeaa, että se saa pääministerin puuskahtamaan ”pirullisesta ongelmasta”?

Suuri osa sote-keskustelusta liikkuu rakenteissa. Haetaan optimaalista hallinnollisen yksikön kokoa. Tulisiko vastuukunnan väestöpohja olla 200 000, vai riittääkö 50 000 asukasta? Puhummeko asukkaista vai työssäkävijöistä? Voivatko alle 20 000 asukkaan kunnat järjestää jotain peruspalvelua itse vai muodostavatko ne yhteenliittymiä? Miten järjestyy sote-alueenpäätöksenteko, kun kunta kuuluu sekä erityisvastuualueeseen, sote–kuntayhtymään, perustason sote –piiriin ja mahdollisesti vielä sairaanhoitopiiriinkin. Miten hoito porrastetaan? Voiko sosiaalipalveluita porrastaa perus- ja erityistason palveluihin? Sote-keskustelussa käytetään termejä sote –soppa, sote –solmu jasote –sotku. Ja ”pirullinen ongelma”.

Sote-puheissa ei kuulu ihminen. Kansalaisia kiinnostaisi tietää, miten heidän tarpeensa tulevaisuudessa täytetään. Miten terveyskeskuslääkärille pääsee, onko terveyskeskus miten kaukana? Kuljetetaanko vanhuksia toisiin kuntiin hoivakoteihin? Mistä löydän sosiaalipäivystäjän, kun haluan tehdä ilmoituksen vauvan kanssa kulkevasta sekavasta äidistä?

Järjestöt ovat syntyneet ajamaan kansalaisten, ja erityisestiväliinputoajaryhmien asiaa. Suuri osa järjestöjen tuottamista palveluista on edelleen marginaaliryhmien palveluita, niitä, joita ei katsota kuuluvaksi kunnan peruspalveluihin. Ne eivät myöskään ole erityissairaanhoidon palveluita, joiden järjestämisvastuu lieneejatkossa erityisvastuu (erva) –alueilla.

Sosiaalipalveluissa ei ole olemassa peruspalvelu/erityispalvelujakoa niin kuin terveyshuollossa, lukuun ottamatta kehitysvammahuoltoa. Sote-puhe painottuukin vahvasti terveydenhuollon uudistamiseen.

Tässä tilanteessa järjestöiltä vaaditaan entistäkin sitkeämpää jakuuluvampaa kansalaisten etujen valvontaa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhdistetään (voi, miten tämänkin on ollut piiitkäprosessi), mutta katsantokantojen erilaisuus näkyy samalla tavalla kuin erilaisuus hallintoviranomaisten ja järjestöihmisten puheissa: siinä, missä toinen puhuu ”paljon tukea tarvitsevista” toinen puhuu ”paljon palveluja käyttävistä” ihmisistä. Kunnat eivät selviydy etenkään paljon tukea tarvitsevien kansalaisten tuottamisesta yksin, vaan tarvitaan entistä vahvempaa verkottumista, kumppanuutta ja yhteistyötä järjestöjen kanssa. Järjestöt ovat linkki hallintorakenteen ja kansalaisen välillä.

Järjestöt ovat tottuneet elämään muuttuvissa tuulissa. Sote-uudistusten tuulet ovat kuitenkin niin äkillisesti muuttuvia ja epämääräisiä, että kokeneena järjestötoimijana olen jo ihmeissäni. Se, mitä toissapäivänä tähän blogiin kirjoitin, on huomenna jo armottoman vanhaa tekstiä. Eilen näytti, että sote-uudistusrunnotaan väkisin läpi – minkä muotoisena, sitä ei tiedä kukaan. Tai sitten ei runnota.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

Illusionernas organisation

Vaikutusten arvioitavuuden arviointi – onko kaikki aina kaikkien arvioitavissa?

Arvot ja hyveet – eväitä järjestötyöhön