fi | sv | eng

Sote-järjestöistä huippuvaikuttajia?

ti 3. tammikuuta 2017 16.50.00

Äskettäin julkaistiin järjestöjen vaikuttamista selvittänyt yliopistotutkimus. Julkisuus keskittyi lähinnä ranking-listaan, joka esitteli 10 vahvinta vaikuttajaa, vaikkei lista Kuntaliittoineen ja työmarkkinajärjestöineen kenellekään suuri yllätys voinut olla.

Yllätys ei ainakaan meille työkseen valmisteluun vaikuttaville ollut myöskään se, että perinteisen työryhmävalmistelun määrä on entisestään vähentynyt. Tämä siitä huolimatta, että jo useita vuosia on käyty keskustelua siitä, että nykymallilla ei tule hyvää tavaraa.

SOSTEn asiantuntijoiden perustyötä on osallistua viralliseen valmisteluprosessiin. Olemme nimenneet parisataa henkeä erilaisiin komiteoihin, neuvottelukuntiin, työryhmiin ja vastaaviin. Näistä valtaosa on jäsenjärjestöjen työntekijöitä tai luottamushenkilöitä. Kuitenkin lakia valmistelevissa työryhmissä meitä istuu aika vähän. Niissä prosesseissa on korvattu perinteistä työryhmävalmistelua erilaisilla epävirallisilla kuulemisilla. Valmistelun jälkeinen lausuntoapparaatti toki pyörii vanhaan malliin.

Pahimmillaan kapea valmistelu on johtanut siihen, että lopputulos on ollut siinä määrin elämälle vieras, että järjestöt ovat ottaneet asiakseen koko homman torppaamisen. Esimerkiksi käy rahankeräyslain muuttamisyritys viime hallituskauden lopulla. Päinvastainen esimerkki ovat sisäministeriön ja valtioneuvoston kanslian prosessit rahapeliyhteisöjen yhdistämiseksi – järjestöt olivat tiiviisti mukana ja lait säädettiin yksimielisinä.

Huolestuttavinta työryhmien vähentymisessä on, että epävirallinen vaikuttaminen lisääntyy. Se on yleensä sitä voimakkaampaa, mitä paremmin resursoitu toimija on. On selvää, että pienet järjestöt eivät sellaisessa kisassa pärjää kuin satunnaisesti. Alla oleva kuva esittää virkamiesten erilaisten sidosryhmien kanssa käyttämää aikaa, se on hätkähdyttävän vino.

Esitysdia valtioneuvoston kansian tutkimuksesta Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa.

Vinoutta lisää se, että mitä suuremmat resurssit, sitä enemmän on varaa myös omiin faktoihin. Elinkeinojärjestöillä on pitkät perinteet tuottaa omaa kvasitutkimusta, jolla pyritään hämärtämään poliittisen päätöksentekijän kuvaa siitä, miten asiat ovat. Some-aikana tämä on entistä helpompaa. Esimerkiksi tupakkateollisuus onnistui kyllä vuosikymmenien kvasitieteellä romuttamaan kuvansa täysin, mutta esimerkiksi alkoholiteollisuus kunnostautuu nyt samalla asialla ja aika hyvin tuloksin, kun tuoreita esityksiä katsoo.

Vertti Kiukas
pääsihteeri

SOSTE

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

Järjestöt mukana muutoksessa

SOSTEtalk!-blogi: Yhteistyöosaamisesta järjestön menestystekijä – neljä kysymystä yhteistyöstä

Kunnan kehittämisen valtti: kunta-järjestö-yhteistyö