fi | sv | eng

Vaikuttavaa aluetyötä!

ma 18. helmikuuta 2013 14.52.00

Elina Pajula, erityisasiantuntija, Itä-Suomen alue

Haluan kirjoittaa aluetyöstä, joka on itselleni tärkeää, rakasta ja tuttua: tänä vuonna tulee täyteen 28 vuotta valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen aluetyöntekijänä, erilaisilla nimikkeillä.

Alueellista toimintaa on SOSTEn jäsenjärjestöistä noin kahdella kolmasosalla. Järjestöt määrittelevät aluetoimintansa monella eri tavalla. Jäsenjärjestöjen paikallisyhdistysten määrä on merkittävä, yli 7500 yhdistystä. Onkin vaikea kuvitella järjestöä ilman paikallista toimintaa, ihmisiä. Paikallisyhdistykset ovat yhtä aikaa järjestökentän voimavara ja haaste. Paikallinen toiminta on sirpaleina maailmalla, usein hankalasti tavoitettavaa ja väki välillä aivan erimieltä kuin piiri- tai keskustoimisto.

Sosiaali- ja terveysjärjestöissä paikallisyhdistysten väki ikääntyy yhtä jalkaa muun väestön kanssa. Vaikuttamistoiminnan kohteet alueella ovat monet: vaikuttaminen tiedon saantiin, ihmisten osallistumismahdollisuuksien lisääntymiseen ja yhteiskunnalliseen ilmapiiriin ja palvelujen saannin turvaamiseen korostuvat. Ilman järjestöjen vaikuttamistoimintaa, yhä useampi tippuisi rattailta.

Sirpaleinen järjestökenttä, monimutkaistuva palvelurakenne ja ikääntyvä jäsenistö edellyttävät vaikuttamistoiminnassa kuitenkin entistä parempaa yhteistyötä sekä järjestöjen välillä alueilla että alueellisen ja valtakunnallisen vuoropuhelussa. Toimiiko tämä vuoropuhelu?

Keskustoimiston ja paikallisen todellisuuden välissä

Järjestöjen aluetyöntekijät toimivat viestinviejinä ja välittäjinä keskusjärjestöjen ja paikallisyhdistysten välillä. He ovat myös mukana rakentamassa verkostoja ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Valtakunnallisen ja alueellisen vuoropuhelussa jompikumpi puhelee usein yksikseen tai erikseen ja yhteistä kieltä ei välttämättä edes yritetä hakea. Alueellisen ja valtakunnallisen välinen jännite tunnistetaan varmaankin kaikissa niissä järjestöissä, joissa on olemassa keskustoimisto ja aluetoimintaa. Jännitteet ovat jännittäviä, sillä ne voidaan lakaista maton alle tai valjastaa energiaksi. Viisas tunnustaa, että vuoropuhelussa ei ole mitään helppoa. Jännitteen rakentaminen voimavaraksi, vuoropuhelun välineeksi ja uuden luojaksi edellyttääkin sen tunnistamista ja tietoista hyödyntämistä. Vuoropuhelu vaatii rohkeutta ja keskustelun kanavia ja tähän pelisääntöjä. Järjestöinä vaadimme tasavertaisia vaikuttamisen kanavia kuntayhteistyöhön. Osaammeko rakentaa niitä omiin toimintoihimme?

Monenlaisten maailmojen syleilyssä

Keskusten ja periferian tarpeet ovat erilaisia ja heikentyvän huoltosuhteen ja vähenevien resurssien oloissa monet ongelmat kärjistyvät. Perheenäitiä Ilomantsin Naarvassa pelottaa laittaa lapsia yksin kouluun susien takia. Helsingissä töistä myöhään saapuvaa rouvaa pelottaa odottaa yksin bussia pysäkillä. Molemmilla yhteistä on pelko ja tarve tulla kuulluksi ja vakavasti otetuksi.

Järjestökenttä toivoo olevansa lähellä ihmistä. Ihmisten parempi kuuleminen heidän arjessaan ja tämän viestin rakentaminen osaksi vaikuttamistoimintaa on alueellisen ja valtakunnallisen järjestötoiminnan välttämätön yhteinen tehtävä.

Tässä SOSTElla on hieno mahdollisuus: näyttää esimerkkiä alueellisen ja valtakunnallisen vuoropuhelun yhteisestä rakentamisesta tuloksellisen ja moniäänisen vaikuttamistyön saavuttamiseksi!

Lisätietoa

Järjestöbarometrit vuosilta (2006-2014) kertovat sosiaali- ja terveysjärjestöjen tilanteesta, volyymeista ja haasteista.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Asiaa kirjoittaa Elina

Elina muistelee ihan asiaa pitkällä kokemuksellaan kolmannella sektorilla. Paljon on tehty Etelä-Savossakin, jossa aluetyöntekijän taitoa on tarvittu, tuskinpa loppuu mutta nyt haetaan uusia tapoja.

Niin,vuosi tässä on menty ilman STKL:ää "ihmisen asialla vuodesta 1917". Alueyhdistykset joutuvat entistä enemmän tulemaan omillaan toimeen. Ehkä suurin ongelma on kuitenkin se, että uusia jäseniä ei tule ja vanhatkin tippuu pois. Pitäisi päästä uudistumaan, kuten Elinankin viestii . Erityisesti kaipaa nuorempaa polvea ja luottamushenkilöitä mukaan. Tähän me panostamme nytkin, kun olemme käynnistämässä luottamushenkilöiden koulutustilaisuuksia viidellä paikkakunnalla. En usko, etteikö SOSTE kykene täyttämään modernin sosiaalipolitiikan vaatimuksia ja lobbaamista, mikä on todella tärkeää tämänajan keinona. Yritetään saada kuitenkaan jonkinlainen "uusinnostus"alueille.

NOSTE lehti oli positiivinen yllätys. Vaikeista, ajankohtaisista asioista kirjoitettiin ymmärrettävällä tavalla. Ainakin minä ymmärsin. Lehti vaikuttaa lukijaystävällinen, kuten edeltäjätkin. Erityisesti lämmitti ja jopa huvitti juttu kansalaisten yrityksestä ymmärtää uudistuvan sosiaalihuoltolain pykäliä "Laki on niin kuin se luetaan". Ehdotomasti kannattaa lukea mitä miettii oopperalaulaja Oskari Nokso-Koivisto pykälästä 39, joka antaa ohjeen päätöksen toimeenpanosta kiireellisessä tapauksessa.
Antti Tervasmäki
Etelä-Savon sosiaali-terveysturvan puheenjohtaja

- la 23. helmikuuta 2013 09.08.25

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

Pohjois-Pohjanmaalla tuetaan kuntien ja järjestöjen strategista yhteistyötä

Oikeusministeri Häkkänen: järjestöt tärkeässä roolissa sote- ja maakuntauudistuksessa

Järjestöt mukana muutoksessa