fi | sv | eng

Vapaaehtoiset välittävät – resursseja vapaaehtoistoimintaan

ma 8. joulukuuta 2014 11.00.00

Sari Tervonen, toiminnanjohtaja, Epilepsialiitto ry

”Vapaaehtoistyö ei ole vain toisten auttamista, vaan niin monen ihmisen elämä saa merkityksen, kun voi olla mukana”, totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö Linnan juhlissa. Hän ja rouva Jenni Haukio nostivat vapaaehtoistyön ja järjestöjen toiminnan itsenäisyyspäivän vastaanottonsa teemaksi. Juhlassa on nähty aina itseoikeutetusti veteraanijärjestöjen edustajia. Tänä vuonna punaisella matolla askelsi poikkeuksellisen paljon muidenkin järjestöjen ja myös järjestöistä riippumattomia vapaaehtoisia. Esimerkkinä mainittakoon julkisuuden valokeilassa loistanut Anna Rokko.

Annan ja kaltaistensa järjestöistä riippumattomien kansalaisten auttamiseetos kumpuaa samoista motiiveista kuin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vapaaehtoistoimijoiden: halu auttaa muita, tehdä jotakin hyvää itselle luontevalla tavalla ja tukea oman kokemuksen pohjalta muita samankaltaisessa tilanteessa olevia. Syöpää sairastanut Anna tekee koruja ja myy niitä Facebookissa Lastensairaalakeräyksen hyväksi. Hän auttaa syöpää sairastavia lapsia saamaan asianmukaisen hoitopaikan.

Vaikeisiin elämäntilanteisiin joutuneet ja haavoittuvassa asemassa olevat läheisemme ja heidän perheenjäsenensä saavat voimaa vapaaehtoistoiminnassa. Kun esimerkiksi vakava aivosairaus, kuten dementoiva sairaus, epilepsia tai masennus, sen aiheuttamine moninaisine ongelmineen uhkaa arjessa pärjäämistä, vertaisen kohtaaminen potilasyhdistyksessä on usein käänteentekevää selviytymisen näkökulmasta. Muuttuneeseen elämäntilanteeseen orientoituminen alkaa muiden selviytymistarinoiden avulla. Vertaiset jakavat kokemustietoa, auttavat identiteetin löytymisessä sekä tarjoavat mahdollisuuden tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Monet ryhtyvät myöhemmin itse auttamaan. He jäävät myönteisessä mielessä koukkuun muista välittämisestä, toisinaan elämänmittaiseen auttajan rooliin.

Sosiaali- ja terveysalan vapaaehtoistoiminta edellyttää koordinaatiota toiminnan jatkuvuuden ja kattavuuden takaamiseksi. Järjestöbarometri tekee näkyväksi sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa ja siihen kohdistuvia muutostrendejä valtakunnallisesti ja paikallisesti. Yhdistysten keskeisimpiä toimintamuotoja ovat harrastus- ja virkistystoiminta, vapaaehtoistoiminta sekä vertaistoiminta. Tiedonvälitys ja oman alan asiantuntijatoiminta ovat yhdistyksille myös olennaisia toiminta-areenoita. Järjestöbarometrissa 2014 valtaosa, 9/10, vastaajasta arvioi sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistystoiminnan säilyvän ennallaan tai jopa laajenevan. Huolenaiheita aiheuttavat kuitenkin toimijoiden ja jäsenten väheneminen, ikääntyminen ja väsyminen. Kuntaliitokset näyttäytyvät yhdistyksille kasvottomuuden lisääntymisenä viranomaisyhteistyössä. Barometri suosittelee keskusjärjestöjä tukemaan paikallisyhdistyksiä. Barometri peräänkuuluttaa pitkäjänteisyyttä kuntien yhdistysavustuksiin. Se kannattaisi, koska järjestöt pitävät osaltaan yllä yhteiskuntamme sosiaalista turvaverkkoa, paikallistasolla usein vapaaehtoisvoimin.

Järjestöbarometrilta jäin kaipaamaan kuvausta uudistuvista toimintamuodoista, jotka eivät ole yksinomaan vakiintumattomien, pienten kansalaistoimintaryhmien yksinoikeutta. Lyhyemmän ajan sitoutuminen sekä sosiaaliseen mediaan ja verkkoon kytkeytyvä vapaaehtoistoiminta raikastavat avun, tuen ja osallistumisen muotoja myös ns. perinteisimmässä sosiaali- ja terveysalan yhdistyksissä. Perinteistä yhdistyksen toimintaa vaikkapa kerhoiltaa ja nykyaikaista pop-up -auttamiskulttuuria ei pidä nähdä vastakkaisina vaihtoehtoina vaan toisiaan täydentävinä auttamistyön ulottuvuuksina.

Järjestöbarometrin tulisi kertoa myös vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuudesta. Yhteiskuntaamme ravisuttavien hyvinvoinnin ongelmien - lasten ja nuorten syrjäytymisen, sosioekonomisten hyvinvointierojen kasvun ja väestöryhmien epätasa-arvon lisääntymisen - äärellä korostuvat yhteisvastuu ja monimuotoinen hyvinvointityö, järjestöjen vapaaehtoistoiminta sen tärkeänä osana. Konkreettisen auttamisen lisäksi sosiaali- ja terveysjärjestöt luovat välittämisen eetosta ja puhuvat ihmisyyden puolesta sekä edistävät kaikkien ihmisten osallistumismahdollisuuksia. Vapaaehtoistoiminnalla on korvaamaton merkitys yksittäisille ihmisille, yhteisöille ja koko kansakunnallemme. Siksi siihen kannattaa satsata itsenäisyysjuhlien jälkeen myös taloudellisilla avustuksilla.

Lue lisää


Katso myös

Sote -järjestöt ja poliitinen vaikuttaminen

 Vinkit poliittiseen vaikuttamistyöhön antaa johtaja Panu Laturi ja kolumnisti Rosa Meriläinen. Järjestöbarometrin tuloksia avaamassa tutkija Tyyne Hakkarainen.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

Järjestöt mukana muutoksessa

SOSTEtalk!-blogi: Yhteistyöosaamisesta järjestön menestystekijä – neljä kysymystä yhteistyöstä

Kunnan kehittämisen valtti: kunta-järjestö-yhteistyö