fi | sv | eng

Verkkoauttamisen sudenkuopat – neljä kysymystä sinulle sote-ammattilainen

ke 8. kesäkuuta 2016 10.06.00

Viiltelen, enkä uskalla kertoa siitä. Tyttöystävä dokaa ja mä en enää kestä. Mun paras ystävä petti luottamuksen eikä mulla ole syytä elää. Heräsin yöllä kamalaan paniikkiin, voinko kuolla tähän? Tervetuloa suomalaisten nuorten tavalliseen maanantaipäivään. Nämä nuoret istuvat omissa huoneissaan, maailmalta piilossa. Heidän tilanteestaan ei välttämättä tiedä kukaan. Miten me sitten tiedämme mitä heille kuuluu? Nämä nuoret uskalsivat tulla chattiin kertomaan ajatuksistaan.

Nuorille suunnattuja verkkoneuvonta- ja tukipalveluita on pyöritetty 90-luvulta saakka. Edelleen verkossa tehtävälle työlle saatetaan vähän naureskella. ”On ihan kiva varmaan somettaa ja chattailla työpäivänä netissä” – tällä tavalla omaa työtäni on kommentoitu. Verkkoauttaminen on kuitenkin todellista, nuoria aidosti auttavaa työtä. Sen arvo on, että kuka tahansa nuori, jolla on nettiyhteys voi astua palveluiden piiriin ja tulla kuulluksi ja autetuksi.

Miten hyvin sinä tunnet verkkoauttamiseen keskittyvät palvelut? Keskeinen ongelma on, että palveluita pyörittävät yleishyödylliset järjestöt ja toimijat, joilla ei ole varaa maksaa näkyvyydestä, jotta nuoret todella löytäisivät palvelut. Mainontaan ja markkinointiin on vaikea saada riittävä rahoitus. ”Menkää someen markkinoimaan nuorille, sehän on ilmaista” – just joo. Komeat kampanjat eivät synny tyhjästä ja niihin tarvitaan aikaa, osaamista ja panostusta.

Nuorille suunnatut palvelut on siroteltu ympäri nettiä ja hädän hetkellä oikeaa ovea voi olla vaikea löytää. Tämä on toinen keskeinen ongelma – ja IRL taitaa olla ihan sama ongelma, eikö vaan? Olemme yrittäneet kuroa kuilua tarjoamalla esimerkiksi päivystyskalenterin, josta näkee mitkä kaikki palvelut on juuri nyt auki. Tämä kalenteri pitäisi löytyä teoriassa ihan kaikkialta. Kaikkien keskeisten verkkoauttamispalveluita ylläpitävien verkkosivuilta. Sosiaali- ja terveyspalveluita nuorille tarjoavien verkkosivuilta. Wilmasta. Miten sinä voisit edesauttaa palveluiden löytymistä?

Kolmas ongelma – ja se kaikkein vaikein - on, että nuoret eivät uskalla puhua. Meidän on turha pitää palveluita auki, jos niissä ei käy ketään siitä syystä, että asiat ovat tabuja tai tulee olo, että aikuinen ei kestä tai jaksa kuulla asiasta. Emme halua kuormittaa enempää teitä auttajia, koska teillä on siellä varmasti vakavampiakin juttuja. En halua olla vaivaksi. En puhu, koska en halua että minun huoleni lisää muiden taakkaa. Moni nuorista on jo useamman sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä, he tunnistavat ja tunnustavat kiireen ja työtä tekevien paineet. Miten voisimme rohkaista nuoria puhumaan?

Ne, jotka uskaltavat puhua netissä, vahvistuvat. He päättävät toimia: ottaa asian puheeksi vanhempien kanssa, varata lääkäriajan, jutella kaverille. Tästä eteenpäin meidän on vaikea sanoa, mitä nuorelle tapahtuu. Sinä terveys- ja sosiaalialan ammattilainen, me haluamme kuulla jos nuori on saanut kimmokkeen tulla sinun luoksesi siksi, että on jutellut netissä ensin. Löytäisimmekö väylän, mitä kautta tieto voisi tulla takaisin verkkoauttajille?

Anniina Lundvall
Kirjoittaja työskentelee Lapset ja digitaalinen media-tiimissä, Pelastakaa Lapset ry:ssä

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

SOSTEtalk!-blogi: Yhteistyöosaamisesta järjestön menestystekijä – neljä kysymystä yhteistyöstä

Kunnan kehittämisen valtti: kunta-järjestö-yhteistyö

Illusionernas organisation