fi | sv | eng

Verkoston lisäarvoa metsästämässä

ke 22. lokakuuta 2014 12.49.00

Riitta Kittilä, erityisasiantuntija

Verkostot ja verkostoituminen vievät yhä suuremman osan asiantuntijoiden työaikaa. Onko verkostoitumiseen käytetty työaika tehokasta? Arkikokemus tuntuisivat vahvistavan, ettei ilman verkostoja pärjää. Silti on joskus vaikea osoittaa, mikä on ollut verkostoitumisen konkreettinen hyöty.

Verkostojen jatkohuolto kuntoon

Kovin hiljaista on niissä kunnissa, jotka eivät ole mukana missään kunta-alan verkostoissa, sen huomaa jo kylän raitilla kävellessä, totesi Professori Jari Stenvall Kuntamarkkinoilla. Stenvallin toteamus kuvaa hyvin arkista kokemusta siitä, että verkostot tuovat virtaa tekemiseen, oli kyse mistä tahansa organisaatiosta. Verkostot tuovat uusia kontakteja, uutta tietoa ja parhaimmillaan niissä innovoidaan ja opitaan uutta yhdessä.

Verkostoissa koetun ja opitun siirtyminen oman työn ja työyhteisön hyödyksi ei ole kuitenkaan itsestään selvä asia. Verkostotapaaminen voi olla innostava ja kohottava, mutta oman työpöydän ääressä hybris hälvenee, kun verkoston anti pitäisi muotoilla konkreettiseksi tekemiseksi ja tulokset raportoida. Professori Stenvall nostikin esityksessään esiin vähemmän keskustellun, mutta tärkeän osan verkostotyötä, verkostojen jatkohuollon.

Fasilitointi, hyvät kokoustekniikat ja joukkoistavat menetelmät ovat lyöneet itsensä läpi. Verkostotapaamisia suunnitellaan usein huolella ja monipuolisesti, mutta mitä tapahtuu tapaamisen jälkeen? Onko kalenteriin aikataulutettu tilaa myös sen pohdinnalle, miten verkoston tulokset viedään eteenpäin ja hyödynnetään omassa organisaatiossa? Kenelle ja kenen kanssa jatkohuoltoa tehdään vai onko verkostoituja yksin oman verkostonsa kanssa? Tukevatko strategiset linjaukset ja organisaation johto verkostoitumista?

Erilaisia tuloksia erilaisista verkostoista

Verkostot ovat tavoitteiltaan ja tyypiltään erilaisia, joten ne tuottavat myös erilaisia tuloksia. Kollegaverkostosta haetaan vertaistukea, oppimisverkostosta uutta oppia ja innovaatioverkostosta uusia innovaatioita. Verkostojen hyötyä kannattaa aina arvioida suhteessa siihen, mikä on verkoston ensisijainen tavoite.

SOSTEn verkostot on jaoteltu kolmeen tyyppiin: alueelliset verkostot, ammatilliset verkostot ja teemaverkostot. Nimensä mukaisesti niiden fokus on hiukan erilainen. Verkostojen kautta tavoitetaan tällä hetkellä reilut 70% SOSTEn varsinaisista jäsenistä ja niissä on mukana 1 200 henkilöä. Konktaktien määrä on siis melkoinen. Seuraavaksi haasteena on päästä lukujen taakse arvioimaan sitä, millaista lisäarvoa verkostot tuottavat sisällöllisesti niihin osallistuville ja millaisen lisäarvon ne tuovat SOSTEn työhön.

Kuntamarkkinoilla esillä olleessa Verkostoituva Kuntaliitto –kehittämistyössä verkostoitumisen lisäarvo metsästetään Vuoden verkostoteko –kilpailulla.

SOSTE tarjoaa sosiaali- ja terveysjärjestöille lisäpalikoita verkostotyön hahmottamiseen kevään koulutuskiertueella. Lisätietoa tulossa. Tarkista jo päivämäärät ja paikkakunnat koulutuskalenterista.

Lue lisää

Verkostotyön käsikirja - uutta soste.fi -sivuilla!

Verkostojohtaminen vaatii heittäytymistä äärimmäiseen avoimuuteen. Timo Järvensivu SOSTEblogissa 27.1.2014

Pitääkö minun kuunnella? Erica Mäkipää SOSTEblogissa 14.3.2014

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Tärkeä aihe

Hyvä kirjoitus. Verkostoissa toimiminen on tätä päivää. Jatkohuolto ja oman organisaation tuki verkostomaiselle työskentelylle on tärkeää.

- ke 22. lokakuuta 2014 18.29.06

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

Stärk tvåspråkigheten i din organisation genom att delta i Språktalko

Många organisationer påtalar gärna att de är tvåspråkiga men i verkligheten är det sällan som tvåspråkigheten är verklig och aktiv inom organisationen. Tvåspråkigheten kan i vissa fall ses som ett hot i den meningen att den anses ta bort resurser från annan verksamhet.

Järjestötyön johtamisesta: Monta syytä mennä eteenpäin

Uusi Järjestöbarometri oli tavanomaistakin odotetumpi teos järjestö- ja sote-kentän myllerrysten keskellä. Itse odotin vastauksia erityisesti kahteen kysymykseen: Miten rohkeasti olemme uskaltaneet lähteä tulevaisuutta rakentamaan, ja miltä järjestötyö näyttää vuonna 2016 toisaalta järjestöjen johdon, toisaalta työntekijöiden näkökulmasta?

Veikkausvoittovaroilla myös terveyttä ja hyvinvointia

Rahapeliyhteisöjen yhdistäminen etenee poliittisen yksimielisyyden vallitessa eduskunnassa. Parhaillaan on käynnissä vaihe, jossa eri valiokunnat antavat hallintovaliokunnalle lausuntonsa oman järjestökenttänsä näkökulmasta.