fi | sv | eng

Verkoston lisäarvoa metsästämässä

ke 22. lokakuuta 2014 12.49.00

Riitta Kittilä, erityisasiantuntija

Verkostot ja verkostoituminen vievät yhä suuremman osan asiantuntijoiden työaikaa. Onko verkostoitumiseen käytetty työaika tehokasta? Arkikokemus tuntuisivat vahvistavan, ettei ilman verkostoja pärjää. Silti on joskus vaikea osoittaa, mikä on ollut verkostoitumisen konkreettinen hyöty.

Verkostojen jatkohuolto kuntoon

Kovin hiljaista on niissä kunnissa, jotka eivät ole mukana missään kunta-alan verkostoissa, sen huomaa jo kylän raitilla kävellessä, totesi Professori Jari Stenvall Kuntamarkkinoilla. Stenvallin toteamus kuvaa hyvin arkista kokemusta siitä, että verkostot tuovat virtaa tekemiseen, oli kyse mistä tahansa organisaatiosta. Verkostot tuovat uusia kontakteja, uutta tietoa ja parhaimmillaan niissä innovoidaan ja opitaan uutta yhdessä.

Verkostoissa koetun ja opitun siirtyminen oman työn ja työyhteisön hyödyksi ei ole kuitenkaan itsestään selvä asia. Verkostotapaaminen voi olla innostava ja kohottava, mutta oman työpöydän ääressä hybris hälvenee, kun verkoston anti pitäisi muotoilla konkreettiseksi tekemiseksi ja tulokset raportoida. Professori Stenvall nostikin esityksessään esiin vähemmän keskustellun, mutta tärkeän osan verkostotyötä, verkostojen jatkohuollon.

Fasilitointi, hyvät kokoustekniikat ja joukkoistavat menetelmät ovat lyöneet itsensä läpi. Verkostotapaamisia suunnitellaan usein huolella ja monipuolisesti, mutta mitä tapahtuu tapaamisen jälkeen? Onko kalenteriin aikataulutettu tilaa myös sen pohdinnalle, miten verkoston tulokset viedään eteenpäin ja hyödynnetään omassa organisaatiossa? Kenelle ja kenen kanssa jatkohuoltoa tehdään vai onko verkostoituja yksin oman verkostonsa kanssa? Tukevatko strategiset linjaukset ja organisaation johto verkostoitumista?

Erilaisia tuloksia erilaisista verkostoista

Verkostot ovat tavoitteiltaan ja tyypiltään erilaisia, joten ne tuottavat myös erilaisia tuloksia. Kollegaverkostosta haetaan vertaistukea, oppimisverkostosta uutta oppia ja innovaatioverkostosta uusia innovaatioita. Verkostojen hyötyä kannattaa aina arvioida suhteessa siihen, mikä on verkoston ensisijainen tavoite.

SOSTEn verkostot on jaoteltu kolmeen tyyppiin: alueelliset verkostot, ammatilliset verkostot ja teemaverkostot. Nimensä mukaisesti niiden fokus on hiukan erilainen. Verkostojen kautta tavoitetaan tällä hetkellä reilut 70% SOSTEn varsinaisista jäsenistä ja niissä on mukana 1 200 henkilöä. Konktaktien määrä on siis melkoinen. Seuraavaksi haasteena on päästä lukujen taakse arvioimaan sitä, millaista lisäarvoa verkostot tuottavat sisällöllisesti niihin osallistuville ja millaisen lisäarvon ne tuovat SOSTEn työhön.

Kuntamarkkinoilla esillä olleessa Verkostoituva Kuntaliitto –kehittämistyössä verkostoitumisen lisäarvo metsästetään Vuoden verkostoteko –kilpailulla.

SOSTE tarjoaa sosiaali- ja terveysjärjestöille lisäpalikoita verkostotyön hahmottamiseen kevään koulutuskiertueella. Lisätietoa tulossa. Tarkista jo päivämäärät ja paikkakunnat koulutuskalenterista.

Lue lisää

Verkostotyön käsikirja - uutta soste.fi -sivuilla!

Verkostojohtaminen vaatii heittäytymistä äärimmäiseen avoimuuteen. Timo Järvensivu SOSTEblogissa 27.1.2014

Pitääkö minun kuunnella? Erica Mäkipää SOSTEblogissa 14.3.2014

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Tärkeä aihe

Hyvä kirjoitus. Verkostoissa toimiminen on tätä päivää. Jatkohuolto ja oman organisaation tuki verkostomaiselle työskentelylle on tärkeää.

- ke 22. lokakuuta 2014 18.29.06

Elinvoimaiset järjestöt

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia

Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin

Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa


 

SOSTEblogissa:

Miten käy järjestöjen palveluille sote-uudistuksessa?

SOSTE julkisti selvityksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen palvelutuotannosta. Selvitys toi vahvasti esille, että järjestöt ovat merkittävä sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava ryhmä. Lähes 1 000 järjestöä tuottaa palveluita. Noin 50 järjestöä on yhtiöittänyt palvelutuotantoaan ja järjestöjen rooli sote-palveluissa on Suomessa paljon suurempi kuin muissa Pohjoismaissa.

Järjestöjen palvelutuotanto uusien haasteiden edessä

Uuden sisäisen viestintäkanavan innoittamana virittelimme SOSTEn henkilökunnan kanssa keskustelua järjestöjen tuottamien palveluiden erityisyydestä pohjautuen keskusteluihin eri palvelutuottajajärjestöjen kanssa, sekä SOSTEn tuottamaan tutkimukseen. Tässä yhteydessä palvelutuotannolla tarkoitetaan järjestöjen ulkopuolelle myytäviä maksullisia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Järjestökuninkaallisista järjestöjen museokorttiin

Mervi Aalto-Kallio: Miltä kuulostaisi, jos jokin TV-kanava lähettäisi järjestöuutisia tai tosi-tv sarjaa järjestöelämästä. Entä kiinnostaisiko ohjelma järjestötoiminnan kuninkaallisista? saisiko teatteriproduktio järjestöistä katsojia, Järjestötoiminta I, II ja III? Villejä ideoita syntyi järjestöjen kokeilemalla kehittämisen työpajalla.