Skip to content

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sektorirajat ja valtioiden rajat ylittävää toimintaa

Hyvinvointi ja terveys
Kansainvälinen toiminta

Terveyden edistämisen päämääränä on ihmisten terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, terveysongelmien ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Tärkeässä roolissa ovat terveyden ja hyvinvoinnin taustatekijöihin kuten elintapoihin, elinoloihin ja ympäristöön vaikuttaminen sekä palveluiden toimivuus ja saatavuus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään usein parina. Tämä kertoo siitä, että toiminta on laaja-alaista sektorirajat ylittävää, kaikkia hallinonaloja koskevaa vaikuttamista. Toiminta on myös hyvin kansainvälistä.

Kansainvälisesti hyväksytyt periaatteet ja linjaukset suuntaavat kansallisen tason toimintaa

Monet kansalliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen opit ja hyvät käytännöt ovat jaettavissa kansainvälisesti. Vastaavasti monet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen linjaukset pitää tehdä ensin kansainvälisellä tasolla, jotta niiden merkityksellisyyteen havahdutaan kaikkialla maailmassa. Tästä esimerkkinä Maailman terveysjärjestön WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus (FCTC) vuodelta 2003, joka on ensimmäinen kansanterveyteen keskittyvä kansainvälinen sopimus. Se asetti maailmanlaajuiset periaatteet tupakkatuotteiden käytön ja haittojen vähentämiseksi. Sopimuksen jälkeen kansalliset tavoitteet ja linjaukset on ollut helpompi asettaa myös kansallisella tasolla.

SOSTE vaikuttaa kansainvälisesti verkostojensa kautta

SOSTElla on mahdollisuus vaikuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen politiikkaan kansainvälisesti mm. verkostojäsenyyksiensä kautta. SOSTE on jäsenenä IUHPEssa, joka on kansainvälinen terveyden edistämisen maailmanjärjestö. Sen jäsenistöön kuuluu maailmanlaajuisesti sekä järjestöjä että yksityisiä henkilöitä, jotka ovat sitoutuneet kehittämään hyvinvointia ja terveyttä koulutuksen, yhteisöllisen toiminnan ja terveyden edistämisen keinoin. IUHPE tekee tiivistä yhteistyötä Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa. EuroHealthNet puolestaan toimii Euroopan tasolla. Verkoston jäsenenä on julkisyhteisöjä, järjestöjä ja tutkimuslaitoksia. Suomesta EuroHealthNetiin kuuluu SOSTEn lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. SOSTE:lla on tällä hetkellä molemmissa järjestöissä hallituspaikka. SOSTEn edustaja on tällä hetkellä myös ICSW:n eli kansainvälisen sosiaalipolitiikkaverkoston Euroopan alueen puheenjohtajana. EAPN:ssä eli Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa on EAPN-Finin edustajia mm. Executive committeessa ja sosiaalipoliittisessa työryhmässä. Lisäksi SOSTE kuuluu Eurooppalaiseen SHE kouluverkostoon ja kansainväliseen Civicus-verkostoon, joka pyrkii vahvistamaan kansalaistoimintaa ja kansalaisyhteiskuntaa eri puolilla maailmaa.

SOSTEn vaikuttamistoimet esimerkkinä tarttumattomien tautien ehkäisy

Tällä hetkellä kansainvälisesti pyritään kiinnittämään huomiota erityisesti tarttumattomien tautien ehkäisyyn. Tarttumattomat sairaudet tulivat erityisellä tavalla kansainväliselle agendalle vuonna 2011, kun YK:n yleiskokous hyväksyi niitä koskevan päätöslauselman. Seuraavana vuonna maailman terveysjärjestö WHO julkisti tarttumattomia sairauksia koskevan globaalin strategian, tavoitteet ja toimintaohjelman vuosiksi 2013-2020. Tarttumattomien sairauksien neljä pääryhmää ovat valtimosairaudet, syöpäsairaudet, diabetes ja krooniset keuhkosairaudet. Myöhemmin WHO on lisännyt joukkoon myös mielenterveyden häiriöt. WHO:n ohjelmaan on kirjattu terveyspolitiikkaa ja käytännön toimintaa koskevia ehdotuksia. Tavoitteena on, että jäsenvaltiot saavuttaisivat mahdollisimman monta yhdeksästä, kansainvälisesti asetetusta tarttumattomien sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon liittyvästä tavoitteesta vuoteen 2025 mennessä. Kansansairauksien ehkäisemiseksi ja WHO:n tavoitteen saavuttamiseksi Suomeen perustettiin Tarttumattomat sairaudet –verkosto, johon kuuluvat Suomen suurimmat kansanterveys-, potilas- ja asiantuntijajärjestöt.

Terveyshyötyjen lisäksi tarttumattomat sairaudet aiheuttavat paljon kustannuksia.

WHOn selvityksen mukaan jokainen tarttumattomien tautien torjuntaan sijoitettu dollari tuottaa säästöä seitsenkertaisesti Tällä hetkellä tarttumattomat taudit aiheuttavat enemmän kuolemia kuin tarttuvat taudit. Tilanne on muuttunut nopeasti. WHO onkin ryhtynyt toimiin ja kehottaa päätöksentekijöitä kiireellisiin toimenpiteisiin pitkäaikaissairauksien ja mielenterveyden ongelmien vähentämiseksi maailmanlaajuisesti. Myös YK:n kestävän kehityksen Agenda2030 tavoitteena on vähentää tarttumattomiin tauteihin liittyvää ennenaikaista kuolleisuutta ja edistää mielenterveyttä.

Suomea pidetään kansainvälisesti monessa mielessä esimerkkimaana tarttumattomien tautien ehkäisyssä, sillä meillä on onnistuttu vähentämään mm sepelvaltimotauteja ja tupakointia, mutta meillä on myös haasteita kuten väestöryhmien väliset terveyserot, jotka ovat suurentuneet viime vuosikymmeninä. Kansallisesti Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian vetämänä laadittiin kansallinen Painopiste preventioon konsensuslausuman 2017. Tässä työssä myös SOSTE oli mukana.

Tarttumattomat taudit on ollut kansainvälisesti esillä mm. YK:n yleiskokouksen yhteydessä syksyllä 2018 pidetyssä korkean tason Tarttumattomien tautien kokouksessa. Tuota kokousta ennakoiden IUHPE julkaisi kannanoton ja piti kokouksessa myös yhden järjestöpuheenvuoroista. Ennen kokousta WHO:n riippumaton korkean tason komissio valmisteli Time to deliver –julkaisun, jonka tarkoitus on antaa maille suosituksia, miten ehkäistä tarttumattomia tauteja.  Suosituksissa mm. peräänkuulutetaan poliittista johtajuutta ja vastuuta ja suositellaan, että edetään ylhäältä alas -periaatteella. Ensin pitää sitouttaa päättäjät ja vasta sen jälkeen edetään ruohonjuuritasolle.  Jokainen maa valitsee itse tavat, joilla pitkäaikaissairauksia ehkäistään. Keinoina voivat olla sekä pehmeitä keinoja että sääntelyä. Suomessa esimerkiksi on käytössä pehmeistä keinoista esimerkiksi tuettu työpaikkaruokailu ja elintapaohjaus. Kovempia keinoja ovat verotukselliset keinot. SOSTElla on ollut mahdollisuus vaikuttaa julkaisun ja kannanoton sisältöön sekä IUHPEn että EuroHealthNetin jäsenyyksien kautta kuin myös kansallisesti sosiaali- ja terveysministeriön Global Health verkoston kautta. Yksi vaikuttamiskanava on SOSTEn antamat lausunnot, josta esimerkkinä YK:n 73. istuntokauden tavoitteista annettu kirjallinen kontribuutio Ulkoministeriön kansalaisjärjestökuulemiseen, jossa nostettiin esiin myös tarttumattomien tautien ehkäisyä.

Kansainvälisessä vaikuttamisessa on tärkeätä oikea-aikaisuus ja prosessien tunteminen

Kun toimitaan ja vaikutetaan kansainvälisellä kentällä niin onnistuminen vaatii ainakin yhteistyötaitoja ja verkostoja. SOSTEssa on pidetty tärkeänä, että olemme jäsenenä kansainvälisissä verkostoissa, joilla on yhteiset intressit ja suhteet esimerkiksi Euroopan komissioon tai WHO:hon. Kun vaikutetaan kansainvälisesti niin vaikuttamisketjut ovat usein pitkiä ja monesti on vaikea selkeästi osoittaa, vaikuttiko juuri meidän tekemä työ lopputulokseen. Vaikuttamistoimien lopputulos ja onnistuminen riippuu monesta asiasta. Lopputulokseen saattavat vaikuttaa mm. poliittiset paineet, kulttuurierot, henkilökohtaiset suhteet ja vaikuttamistoimien ajankohta ja prosessien tunteminen. Yleisesti voi kuitenkin sanoa, että ajoitus on tärkeää sillä usein vaikuttamistoimet epäonnistuvat sen takia, että ollaan liikkeellä liian myöhään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Alkoholi on merkittävin yksittäinen taustatekijä kansansairauksien synnyssä

Sosiaali- ja terveyspolitiikan painopisteenä tulee olla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä terveyserojen kaventaminen. Alkoholipolitiikan ensisijaisena tavoitteena on puolestaan vähentää alkoholin käyttäjilleen, heidän läheisilleen, muille ihmisille ja yhteiskunnalle aiheuttamia ongelmia ja haittoja. Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa alkoholin kulutus ja haitat ovat kasvaneet viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Tästä huolimatta alkoholipolitiikkaa on liberalisoitu päinvastoin kuin monissa […]

Artikkeli

Terveysturvallisuus osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta

Terveysturvallisuuden ylläpitämisellä tarkoitetaan väestömme terveyttä uhkaavien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden ehkäisyä, tunnistamista ja torjuntaa. Esimerkkejä tällaisista vaaratekijöistä ovat ympäristön saastuminen, säteily ja erilaiset tartuntatautiepidemiat. Ilman riittävää varautumista ne saattavat aiheuttaa yhteiskunnassamme laajaakin tuhoa. Perusteet terveysturvallisuudelle luodaan lainsäädännössä. Sen ohella myös terveydenhuoltohenkilöstön korkeatasoinen osaaminen, laadukas neuvolajärjestelmä, laaja sairaalaverkko, hyvät laboratoriovalmiudet, sekä erinomainen rokotekattavuus, ovat ensiarvoisen […]

Artikkeli

Hyvinvointi ja terveys päätöksenteossa

Hyvinvointia ja terveyttä ei voida edistää vain pelkästään sosiaali- ja terveyspalvelujen keinoin, vaan siihen tarvitaan yhteiskunnan kaikkia sektoreita. Hyvinvointi ja terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja kaikissa politiikoissa. Hyvinvointijohtamisen välineitä ovat hyvinvointikertomus suunnittelun ja seurannan välineenä, hyvinvointi-indikaattorit, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi, laatusuositukset. Valtakunnallisella tasolla terveyden ja hyvinvoinnin politiikkarakenteisiin sisältyvät lait, asetukset, strategiat, ohjelmat. […]