Skip to content

Hyvinvointi ja terveys päätöksenteossa

Hyvinvointi ja terveys
HyvinvointikertomusHyvinvointi ja terveys

Hyvinvointia ja terveyttä ei voida edistää vain pelkästään sosiaali- ja terveyspalvelujen keinoin, vaan siihen tarvitaan yhteiskunnan kaikkia sektoreita. Hyvinvointi ja terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja kaikissa politiikoissa.

Hyvinvointijohtamisen välineitä ovat hyvinvointikertomus suunnittelun ja seurannan välineenä, hyvinvointi-indikaattorit, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi, laatusuositukset.

Valtakunnallisella tasolla terveyden ja hyvinvoinnin politiikkarakenteisiin sisältyvät lait, asetukset, strategiat, ohjelmat. Järjestöjen keskeinen tehtävä on edunvalvonta ja vaikuttaminen siten, että järjestön jäsenistön ja asiakkaiden ääni välittyy päätöksentekoon. Tämä on mahdollista vaikuttamalla suoraan päättäjiin, osallistumalla yhteisten asioiden hoitamiseen valmistelutyöryhmien jäseninä, lausunnon antajina, selvitysmiehinä ja toimintaohjelmien toteuttajina. Suomessa on melko vakiintunut keskusteluyhteys eri sektoreiden toimijoiden välillä. Maakuntauudistus muuttaa toimintatavat täydellisesti, joten jatkossa on huomioitava, myös maakuntatason päätöksentekoon vaikuttaminen, ts. mitä asioita päätetään valtakunnallisesti ja mitkä kuuluvat maakunnan päätöksenteon piiriin.

Järjestöjen edunvalvonta ja päätöksiin vaikuttaminen toteutuu myös kuntatasolla. Käytännön esimerkkeinä tästä ovat vaikuttaminen kunnallisiin päätöksiin koskien terveyspalvelujen saavutettavuutta, kaavoitus- ja liikennejärjestelyjä sekä harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia. Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnan järjestämisvastuulle, joten myös kuntapolitiikan sisältö muuttuu. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen säilyy edelleenkin kunnan perustehtävänä.

Kunnan ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö on ollut eräs keskeinen kunnan elinvoimatekijä ja on sitä jatkossakin. Kuntalaisten hyvinvointia voidaan vahvistaa järjestöjen palveluiden ja muun toiminnan avulla. Onnistuakseen tässä kunta tarvitsee erilaisia yhteistyöverkostoja kansalaisjärjestöjen, kolmannen sektorin palveluntarjoajien ja yksityisten palveluyritysten kanssa. Tulevaisuuden kunnassa johtaminen on yhä vahvemmin verkostojohtamista, jossa verkostojen välinen vuorovaikutus on keskeinen johtamisen painopiste.

Maakuntalaki painottaa asukkaiden ja asiakkaisen osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia ennen päätöksen tekoa ja palveluja kehitettäessä. Eräs osallisuuden toimintamuoto on järjestöneuvottelukunnat, joita on viime aikoina perustettu maankuntiin.  Alla olevasta kuvasta käy ilmi, miten osallisuutta ja vaikuttamista voidaan edistää ja toteuttaa maakunnassa.

Hyvinvointikertomus on keskeinen hyvinvointijohtamisen väline

Hyvinvointikertomus on kunnassa ja tulevissa maakunnissa eri toimialojen yhdessä laatima tietopaketti asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Laaja hyvinvointikertomus tehdään kerran valtuustokaudessa hyvinvointipolitiikan johtamisen, suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Se auttaa tiivistämään eri alojen asiantuntijoiden näkemykset ja yhteiset tavoitteet. Kertomuksen tavoitteita ja toimenpiteitä tarkennetaan vuosittain. Terveydenhuoltolain ja tulevan SOTE-lain mukaan hyvinvointikertomus on lakisääteistä toimintaa.

Hyvinvointikertomusta voidaan täydentää sosiaali- ja terveysjärjestöiltä kerättävällä laadullisella kokemustiedolla, jota voidaan hyödyntää päätöksenteossa muun hyvinvointitiedon rinnalla. Kokemustietoa keräämällä tavoitetaan erityisesti palveluiden käyttäjiä ja heidän edustajiaan järjestöjen kautta. Kokemustiedon kerääminen edistää osallisuutta ja tuo ruohonjuuritason tietoa ja hiljaisia signaaleja asioista, jotka eivät muuten välity virkamiehille ja päättäjille. Kokemustieto on ajankohtaista, muun hyvinvointikertomuksessa käytetyn tiedon tullessa monesti viiveellä. Esimerkkejä erilaisista toimintamalleista löytyy Innokylästä.

Hyvinvointikertomus kokoaa tietoa toimenpiteistä, joilla kuntalaisten tai tulevien maakuntien ihmisten hyvinvointia ja terveytä on tuettu. Järjestöt tuottavat monenlaista toimintaa erilaisille kohderyhmille, joten on tärkeää, että hyvinvointikertomukseen sisällytetään tiedot kunnan järjestöille myöntämistä avustuksista. Tämä tuo järjestöjen työtä näkyväksi ja luo kokonaiskuvaa toteutetusta hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyöstä tiedolla johtamisen tueksi. Valmisteilla olevan maakuntalainsäädännön mukaan myös maakuntien on mahdollista avustaa järjestöjä, joten vastaavanlainen käytäntö maakunnan myöntämien avustusten suhteen on perusteltua.

Hyvinvointi-indikaattorit

Hyvinvointi-indikaattoreiden osoittama tieto auttaa löytämään kohderyhmiä ja painopistealueita sekä kohdentamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä oikealla tavalla. Koska järjestötoiminta jo sinänsä luo hyvinvointia mm. lisäämällä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, on tärkeää, että indikaattoreita kehitetään myös sote-järjestöjen toiminnan vaikutuksista.

Päätösten ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Päätösten ennakkoarviointi on lakisääteinen tapa arvioida ennalta tietyn valmisteltavan päätöksen vaikutuksia ja antaa näin päättäjälle tieto tulevan päätöksen todennäköisistä vaikutuksista. Ennakkoon arvioituja päätöksiä on helppo vertailla ja päätökset ovat vahvemmin punnittuja ja perusteltuja. Ihmisiin kohdistuvien tai lapsivaikutusten arviointi ovat ennakkoarvioinnin näkökulmia. Järjestöjen tehtävänä on seurata ja vaatia, että ennakkoarviointi toteutetaan ja että päätökset kohdistuvat sinne, missä ne lisäävät eniten tavoiteltua asiaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

30.6.2020 12:00

Sote-alan ilmastotoimissa tarvitaan kannustimia ja ohjausta

Asennoituminen ilmastonmuutokseen on muuttunut selvästi sosiaali– ja terveysjärjestöissä. Vuonna 2016 SOSTEn julkaisemassa Järjestöbarometrissa peräti 60 prosenttia järjestöistä vastasi, ettei usko ilmastonmuutoksen vaikuttavan juurikaan järjestön toimintaan. Vuonna 2020 jo lähes 70 prosenttia järjestöistä kertoi, että heillä on toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.  ”SOSTE nosti vuonna 2019 esiin sosiaali- ja terveysalan roolia ilmastonmuutoksessa ja myönsi SOSTE-palkinnon nuorten ilmastolakkoliikkeelle. Järjestöjen aktivoitumisesta huolimatta sote-alalla  kaivataan lisää tietoa ilmastonmuutoksen suorista ja epäsuorista vaikutuksista”, kertoo SOSTEn ilmastomuutoksen ja kestävän kehityksen erityisasiantuntija Ansku Holstila.  MDIn […]

Artikkeli

Ilmastokriisi ei katoa: sosiaali- ja terveysalan rooli reilussa ja kestävässä jälleenrakennuksessa

Artikkelisarjasta Koronan jälkeen 26.6.2020 Ansku Holstila erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry   Ilmastonmuutoksen uhka ei ole koronapandemian myötä kadonnut, ja ilmastokysymykset ovat pysyneet esillä niin korona-ajan yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin SOSTEn skenaariotyössäkin. Poikkeusolot ovat vähentäneet päästöjä väliaikaisesti, mutta olennaista ilmastokriisin torjumisessa on, miten jatketaan tästä eteenpäin. Haasteena on nopeiden ratkaisujen samanaikainen tarve sekä koronakriisin […]

Uutinen

16.6.2020 09:48

Järjestöt tarvitsevat tarkempia ohjeita – Ikäihmisten ja riskiryhmiin kuuluvien lähitoiminta pysyy kiinni

SOSTE selvitti kesäkuun alussa, miten lähitoimintojen hallittu avaaminen on onnistunut järjestöissä 1.6. muutettujen koronarajoitusten jälkeen. Pääsääntöisesti vastaajat olivat erittäin tyytyväisiä viranomaisten ohjeistuksiin. Peräti 71 prosenttia vastasi, että viranomaisten ohjeistukset olivat riittäviä. SOSTEssa ollaan kuitenkin hyvin huolestuneista ikäihmisten ja riskiryhmiin kuuluvien lähitoiminnan tulevaisuudesta. Suurin osa näistä lähitoiminnoista pysyy edelleen kiinni. Kiinni pysyvät myös toimintamuodot, joissa vapaaehtoisina […]