Skip to content

Terveysturvallisuus osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta

Hyvinvointi ja terveys
TerveysturvallisuusHyvinvointi ja terveys

Terveysturvallisuuden ylläpitämisellä tarkoitetaan väestömme terveyttä uhkaavien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden ehkäisyä, tunnistamista ja torjuntaa. Esimerkkejä tällaisista vaaratekijöistä ovat ympäristön saastuminen, säteily ja erilaiset tartuntatautiepidemiat. Ilman riittävää varautumista ne saattavat aiheuttaa yhteiskunnassamme laajaakin tuhoa.

Perusteet terveysturvallisuudelle luodaan lainsäädännössä. Sen ohella myös terveydenhuoltohenkilöstön korkeatasoinen osaaminen, laadukas neuvolajärjestelmä, laaja sairaalaverkko, hyvät laboratoriovalmiudet, sekä erinomainen rokotekattavuus, ovat ensiarvoisen tärkeitä. Monet näistä terveysturvallisuuden edellytyksistä ovat olleet viime vuosina uhattuina. Esimerkiksi tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen kaatavuus on laskenut joillain alueillamme jo liian matalaksi.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi kansallista terveysturvallisuustyötä. Poikkihallinnollisesti siihen osallistuvat meillä myös maa- ja metsätalousministeriö, ulko- ja sisäasiainministeriöt, puolustusministeriö sekä useat tutkimuslaitokset ja järjestöt. Monialaisella, toimijatahojen välisellä yhteistyöllä pyritään varmistamaan, että erilaiset väestöön kohdistuvat terveysuhat havaitaan ja saadaan hallintaan mahdollisimman nopeasti.

Koska terveysuhat ylittävät valtioiden rajat, edellyttää terveysturvallisuuden ylläpitäminen myös kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi taudinaiheuttajat, kuten bakteerit ja virukset, voivat levitä matkailijoiden mukana maasta toiseen hyvinkin nopeasti. Kansainvälisillä sopimuksilla, suosituksilla ja tiedonvaihdolla ylläpidetään maailmanlaajuisia seurantaverkostoja ja varoitusjärjestelmiä sekä vahvistetaan terveydenhuoltojärjestelmien valmiuksia reagoida mahdollisiin terveysuhkiin ajantasaisesti. Tähän myös WHO:n terveyssäännöstö valtioita velvoittaa. Suomi onkin jo pitkään ollut aktiivisena toimijana mukana monissa terveysturvallisuuteen liittyvissä kansainvälisissä yhteistyöfoorumeissa, kuten Global Health Security Agendassa ja JEE Allianssissa.

Viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyöllä terveysturvallisuuden taso on toistaiseksi säilynyt erinomaisena. Aiheellista huolta on kuitenkin viime vuosina esitetty tähän työhön kohdistettujen resurssien niukkuudesta. Panostukset tutkimustyöhön ovat olleet vähäisiä ja esimerkiksi tartuntatautien valvontaan kohdistettuja määrärahoja on leikattu viime vuosina merkittävästi. Muiden muassa riittävän laboratoriokapasiteetin varmistamiseen sekä tutkimus-, seuranta- ja kehittämistyön toteuttamiseen tarvitaankin jatkossa lisää voimavaroja, sillä terveysturvallisuuden ylläpitäminen edellyttää valppautta toiminnan kaikilla tasoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

26.1.2021 07:58

Kansalaiskysely: yli puolet suomalaisista kannattaa veroa epäterveellisille ruuille

Hyvinvointi ja terveys Yli puolet suomalaisista (53 prosenttia) kannattaa siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen. Kolmasosa (33 prosenttia) vastustaa ajatusta. Tulokset selviävät SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n, Yksi elämä -verkoston ja Terve Paino ry:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin kansalaisten asenteita epäterveellisten tuotteiden verotuksesta, myynninedistämisestä sekä kulutustottumuksista tiettyjen elintarvikkeiden osalta. Ylipainon voimakas lisääntyminen on ennen kaikkea yhteiskunnallisten muutosten aiheuttama. […]

Uutinen

21.1.2021 15:16

Koulutuspoliittinen selonteko kiinnittää ansaitusti huomiota tasa-arvoon, mutta tavoitteellisuutta tarvitaan lisää

Hyvinvointi ja terveys SOSTE antoi tänään lausuntonsa koulutuspoliittisesta selonteosta. SOSTE pitää selonteon tavoitteita koulutustason nostosta, koulutuksellisesta tasa-arvosta sekä oppilaitosten yhteistyöstä kannatettavina, mutta edellyttää kunnianhimoisempia tavoitteita. SOSTE katsoo, että koulutustason nostotavoitteiden tulee ulottua pidemmälle kuin vuoteen 2030. Vuonna 2040 tavoite tulisi olla, että 70% nuorista aikuisista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Tavoitteena tulee myös olla, että koko ikäluokka suorittaa toisen […]

Uutinen

23.10.2020 07:58

SOSTE esittää lähes 3 miljardin euron hyvinvointi-investointeja EU:n elpymisrahoista

Hyvinvointitalous SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry vaatii, että EU:n elpymis- ja palautumisvälineen rahat käytetään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Tämä edellyttää rakenteita muuttavia hyvinvointi-investointeja sekä sosiaali-, terveys-, koulutus-, energia- että elinkeinopolitiikan alueille. Suomen kansalliseen ohjelmaan kolmelle vuodelle saama rahoitus EU:n eri rahastoista on noin 3 miljardia euroa. Panostuksella tavoitellaan mahdollisimman suurta vaikuttavuutta, jolloin […]