Skip to content

Terveysturvallisuus osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta

Hyvinvointi ja terveys
TerveysturvallisuusHyvinvointi ja terveys

Terveysturvallisuuden ylläpitämisellä tarkoitetaan väestömme terveyttä uhkaavien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden ehkäisyä, tunnistamista ja torjuntaa. Esimerkkejä tällaisista vaaratekijöistä ovat ympäristön saastuminen, säteily ja erilaiset tartuntatautiepidemiat. Ilman riittävää varautumista ne saattavat aiheuttaa yhteiskunnassamme laajaakin tuhoa.

Perusteet terveysturvallisuudelle luodaan lainsäädännössä. Sen ohella myös terveydenhuoltohenkilöstön korkeatasoinen osaaminen, laadukas neuvolajärjestelmä, laaja sairaalaverkko, hyvät laboratoriovalmiudet, sekä erinomainen rokotekattavuus, ovat ensiarvoisen tärkeitä. Monet näistä terveysturvallisuuden edellytyksistä ovat olleet viime vuosina uhattuina. Esimerkiksi tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen kaatavuus on laskenut joillain alueillamme jo liian matalaksi.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi kansallista terveysturvallisuustyötä. Poikkihallinnollisesti siihen osallistuvat meillä myös maa- ja metsätalousministeriö, ulko- ja sisäasiainministeriöt, puolustusministeriö sekä useat tutkimuslaitokset ja järjestöt. Monialaisella, toimijatahojen välisellä yhteistyöllä pyritään varmistamaan, että erilaiset väestöön kohdistuvat terveysuhat havaitaan ja saadaan hallintaan mahdollisimman nopeasti.

Koska terveysuhat ylittävät valtioiden rajat, edellyttää terveysturvallisuuden ylläpitäminen myös kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi taudinaiheuttajat, kuten bakteerit ja virukset, voivat levitä matkailijoiden mukana maasta toiseen hyvinkin nopeasti. Kansainvälisillä sopimuksilla, suosituksilla ja tiedonvaihdolla ylläpidetään maailmanlaajuisia seurantaverkostoja ja varoitusjärjestelmiä sekä vahvistetaan terveydenhuoltojärjestelmien valmiuksia reagoida mahdollisiin terveysuhkiin ajantasaisesti. Tähän myös WHO:n terveyssäännöstö valtioita velvoittaa. Suomi onkin jo pitkään ollut aktiivisena toimijana mukana monissa terveysturvallisuuteen liittyvissä kansainvälisissä yhteistyöfoorumeissa, kuten Global Health Security Agendassa ja JEE Allianssissa.

Viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyöllä terveysturvallisuuden taso on toistaiseksi säilynyt erinomaisena. Aiheellista huolta on kuitenkin viime vuosina esitetty tähän työhön kohdistettujen resurssien niukkuudesta. Panostukset tutkimustyöhön ovat olleet vähäisiä ja esimerkiksi tartuntatautien valvontaan kohdistettuja määrärahoja on leikattu viime vuosina merkittävästi. Muiden muassa riittävän laboratoriokapasiteetin varmistamiseen sekä tutkimus-, seuranta- ja kehittämistyön toteuttamiseen tarvitaankin jatkossa lisää voimavaroja, sillä terveysturvallisuuden ylläpitäminen edellyttää valppautta toiminnan kaikilla tasoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

4.2.2020 14:05

SOSTEn vaikuttamisterveiset kevätkaudelle

Tämä vuosi on pääministeri Marinin hallituksen toiminnan kannalta keskeisin. Työ on päässyt alkuun ja isot uudistukset saatu käyntiin. Seuraavaksi pitää päästä alkua pidemmälle. Eduskunnan kevätistuntokauden alkajaisiksi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys haluaa muistuttaa päättäjiä sote-järjestöjen keskeisistä vaikuttamiskärjistä, joilla edistetään hyvinvointia ja terveyttä sekä torjutaan eriarvoisuutta. Hallitusohjelman hyvät tavoitteet on nyt käännettävä käytännön teoiksi! ”To do” […]

Uutinen

13.1.2020 17:20

Terveyden edistämisen verkosto järjestöille?

Useat järjestöt tekevät terveyden edistämistyötä joko pääasiallisena tehtävänään tai satunnaisesti. Samalla moni pohtii samoja terveyden edistämiseen liittyviä haasteita: mikä on tällä hetkellä paras tapa tehdä terveyden edistämistä väestötasolla, millainen viestintä toimii parhaiten minkäkin kohderyhmän osalta, mistä löytää rahoitus, miten osoittaa toiminnan tulokset ja vaikutukset tai olisiko terveyden edistämisen osalta löydettävissä toimivia kumppanuuksia. Näitä ja monia […]

Uutinen

24.9.2019 15:54

SOSTEn kommentit budjettiriihen tuloksiin ja suositukset vuoden 2020 talousarvioon

Finanssipolitiikka Antti Rinteen hallitus on antamassa ensimmäisen talousarvioesityksensä tilanteessa, jossa Suomen talouden kasvun näkymät ovat selvästi heikentyneet viime vuosista. Vuonna 2018 Suomen talous kasvoi alle kahden prosentin vuosivauhtia ja kasvu hiipui jonkin verran kahdesta edellisestä vuodesta. Tästä huolimatta suhdannetilanne säilyi kohtalaisena, mikä näkyi myös suotuisana työllisyyskehityksenä. Työllisyysasteen trendi nousi loppuvuodesta yli 72 prosenttiin. Myös työttömyysaste […]