Skip to content

Terveysturvallisuus osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta

Hyvinvointi ja terveys
TerveysturvallisuusHyvinvointi ja terveys

Terveysturvallisuuden ylläpitämisellä tarkoitetaan väestömme terveyttä uhkaavien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden ehkäisyä, tunnistamista ja torjuntaa. Esimerkkejä tällaisista vaaratekijöistä ovat ympäristön saastuminen, säteily ja erilaiset tartuntatautiepidemiat. Ilman riittävää varautumista ne saattavat aiheuttaa yhteiskunnassamme laajaakin tuhoa.

Perusteet terveysturvallisuudelle luodaan lainsäädännössä. Sen ohella myös terveydenhuoltohenkilöstön korkeatasoinen osaaminen, laadukas neuvolajärjestelmä, laaja sairaalaverkko, hyvät laboratoriovalmiudet, sekä erinomainen rokotekattavuus, ovat ensiarvoisen tärkeitä. Monet näistä terveysturvallisuuden edellytyksistä ovat olleet viime vuosina uhattuina. Esimerkiksi tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen kaatavuus on laskenut joillain alueillamme jo liian matalaksi.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi kansallista terveysturvallisuustyötä. Poikkihallinnollisesti siihen osallistuvat meillä myös maa- ja metsätalousministeriö, ulko- ja sisäasiainministeriöt, puolustusministeriö sekä useat tutkimuslaitokset ja järjestöt. Monialaisella, toimijatahojen välisellä yhteistyöllä pyritään varmistamaan, että erilaiset väestöön kohdistuvat terveysuhat havaitaan ja saadaan hallintaan mahdollisimman nopeasti.

Koska terveysuhat ylittävät valtioiden rajat, edellyttää terveysturvallisuuden ylläpitäminen myös kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi taudinaiheuttajat, kuten bakteerit ja virukset, voivat levitä matkailijoiden mukana maasta toiseen hyvinkin nopeasti. Kansainvälisillä sopimuksilla, suosituksilla ja tiedonvaihdolla ylläpidetään maailmanlaajuisia seurantaverkostoja ja varoitusjärjestelmiä sekä vahvistetaan terveydenhuoltojärjestelmien valmiuksia reagoida mahdollisiin terveysuhkiin ajantasaisesti. Tähän myös WHO:n terveyssäännöstö valtioita velvoittaa. Suomi onkin jo pitkään ollut aktiivisena toimijana mukana monissa terveysturvallisuuteen liittyvissä kansainvälisissä yhteistyöfoorumeissa, kuten Global Health Security Agendassa ja JEE Allianssissa.

Viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyöllä terveysturvallisuuden taso on toistaiseksi säilynyt erinomaisena. Aiheellista huolta on kuitenkin viime vuosina esitetty tähän työhön kohdistettujen resurssien niukkuudesta. Panostukset tutkimustyöhön ovat olleet vähäisiä ja esimerkiksi tartuntatautien valvontaan kohdistettuja määrärahoja on leikattu viime vuosina merkittävästi. Muiden muassa riittävän laboratoriokapasiteetin varmistamiseen sekä tutkimus-, seuranta- ja kehittämistyön toteuttamiseen tarvitaankin jatkossa lisää voimavaroja, sillä terveysturvallisuuden ylläpitäminen edellyttää valppautta toiminnan kaikilla tasoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

1.7.2021 14:00

Hyvän yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan kaikkia

Kansalaisyhteiskunta SOSTEn uuden strategian ja luottamusjohdon myötä päivitimme myös kärkitavoitteemme. Niissä linjataan asioista, joita haluamme toteutuvan vielä tämän hallituskauden aikana. Kärkitavoitteiden taustalla on ajatus yhteiskunnasta, jossa jokaisella on mahdollisuus elää hyvää elämää ja jonka rakentamiseen osallistuvat kaikki. SOSTEn kärkitavoitteet liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanoon, palvelujen ja hoidon saatavuuteen, sosiaaliturvan uudistamiseen, työllisyyspolitiikkaan, sote-järjestöjen elinvoiman turvaamiseen sekä […]

Uutinen

6.5.2021 14:00

Kehysriihessä useita hyviä linjauksia kuntoutuksesta ja hoitoon pääsystä

Hyvinvointi ja terveys Marinin hallitus teki kehysriihessä lukuisia hyviä linjauksia kuntoutuksesta ja sen kehittämisestä. ”Puoliväliriihi tarjosi kuntoutukseen monta hyvää asiaa, kuten pitääkin, kun kuntoutuksen uudistaminen on meneillään ja kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma on voimassa vain tämän hallituskauden ajan”, korostaa SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Opari. Kuntoutuksen uudistamista viedään eteenpäin osana erilaisia ohjelmia. On tärkeää, että näiden ohjelmien riittävä rahoitus varmistetaan ja että ne toteutetaan siten, […]

Uutinen

5.5.2021 13:24

Kehysriihen keskeiset vaikutukset koulutuspolitiikkaan

Hyvinvointi ja terveys Hallituksen puoliväliriihi tarjosi koulutuspolitiikan osalta hyviä uutisia: koulutuksesta ei leikata. Tämä on tärkeä linjaus, sillä korkea työllisyys edellyttää korkeaa osaamista. Paljon tehtävää kuitenkin vielä jää tuleville vuosille. “Koulutustason nosto vaatii kiireisiä ja huomattavia toimia. Vuoden 2030 koulutustasotavoite eli se, että puolet 25–34-vuotiaista olisi korkeasti koulutettuja, on karkaamassa ulottumattomiin. Myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan varattavan rahoituksen tavoite (4 […]