Skip to content

Terveysturvallisuus osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta

Hyvinvointi ja terveys
TerveysturvallisuusHyvinvointi ja terveys

Terveysturvallisuuden ylläpitämisellä tarkoitetaan väestömme terveyttä uhkaavien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden ehkäisyä, tunnistamista ja torjuntaa. Esimerkkejä tällaisista vaaratekijöistä ovat ympäristön saastuminen, säteily ja erilaiset tartuntatautiepidemiat. Ilman riittävää varautumista ne saattavat aiheuttaa yhteiskunnassamme laajaakin tuhoa.

Perusteet terveysturvallisuudelle luodaan lainsäädännössä. Sen ohella myös terveydenhuoltohenkilöstön korkeatasoinen osaaminen, laadukas neuvolajärjestelmä, laaja sairaalaverkko, hyvät laboratoriovalmiudet, sekä erinomainen rokotekattavuus, ovat ensiarvoisen tärkeitä. Monet näistä terveysturvallisuuden edellytyksistä ovat olleet viime vuosina uhattuina. Esimerkiksi tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen kaatavuus on laskenut joillain alueillamme jo liian matalaksi.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi kansallista terveysturvallisuustyötä. Poikkihallinnollisesti siihen osallistuvat meillä myös maa- ja metsätalousministeriö, ulko- ja sisäasiainministeriöt, puolustusministeriö sekä useat tutkimuslaitokset ja järjestöt. Monialaisella, toimijatahojen välisellä yhteistyöllä pyritään varmistamaan, että erilaiset väestöön kohdistuvat terveysuhat havaitaan ja saadaan hallintaan mahdollisimman nopeasti.

Koska terveysuhat ylittävät valtioiden rajat, edellyttää terveysturvallisuuden ylläpitäminen myös kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi taudinaiheuttajat, kuten bakteerit ja virukset, voivat levitä matkailijoiden mukana maasta toiseen hyvinkin nopeasti. Kansainvälisillä sopimuksilla, suosituksilla ja tiedonvaihdolla ylläpidetään maailmanlaajuisia seurantaverkostoja ja varoitusjärjestelmiä sekä vahvistetaan terveydenhuoltojärjestelmien valmiuksia reagoida mahdollisiin terveysuhkiin ajantasaisesti. Tähän myös WHO:n terveyssäännöstö valtioita velvoittaa. Suomi onkin jo pitkään ollut aktiivisena toimijana mukana monissa terveysturvallisuuteen liittyvissä kansainvälisissä yhteistyöfoorumeissa, kuten Global Health Security Agendassa ja JEE Allianssissa.

Viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyöllä terveysturvallisuuden taso on toistaiseksi säilynyt erinomaisena. Aiheellista huolta on kuitenkin viime vuosina esitetty tähän työhön kohdistettujen resurssien niukkuudesta. Panostukset tutkimustyöhön ovat olleet vähäisiä ja esimerkiksi tartuntatautien valvontaan kohdistettuja määrärahoja on leikattu viime vuosina merkittävästi. Muiden muassa riittävän laboratoriokapasiteetin varmistamiseen sekä tutkimus-, seuranta- ja kehittämistyön toteuttamiseen tarvitaankin jatkossa lisää voimavaroja, sillä terveysturvallisuuden ylläpitäminen edellyttää valppautta toiminnan kaikilla tasoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

30.6.2020 12:00

Sote-alan ilmastotoimissa tarvitaan kannustimia ja ohjausta

Asennoituminen ilmastonmuutokseen on muuttunut selvästi sosiaali– ja terveysjärjestöissä. Vuonna 2016 SOSTEn julkaisemassa Järjestöbarometrissa peräti 60 prosenttia järjestöistä vastasi, ettei usko ilmastonmuutoksen vaikuttavan juurikaan järjestön toimintaan. Vuonna 2020 jo lähes 70 prosenttia järjestöistä kertoi, että heillä on toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.  ”SOSTE nosti vuonna 2019 esiin sosiaali- ja terveysalan roolia ilmastonmuutoksessa ja myönsi SOSTE-palkinnon nuorten ilmastolakkoliikkeelle. Järjestöjen aktivoitumisesta huolimatta sote-alalla  kaivataan lisää tietoa ilmastonmuutoksen suorista ja epäsuorista vaikutuksista”, kertoo SOSTEn ilmastomuutoksen ja kestävän kehityksen erityisasiantuntija Ansku Holstila.  MDIn […]

Artikkeli

Ilmastokriisi ei katoa: sosiaali- ja terveysalan rooli reilussa ja kestävässä jälleenrakennuksessa

Artikkelisarjasta Koronan jälkeen 26.6.2020 Ansku Holstila erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry   Ilmastonmuutoksen uhka ei ole koronapandemian myötä kadonnut, ja ilmastokysymykset ovat pysyneet esillä niin korona-ajan yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin SOSTEn skenaariotyössäkin. Poikkeusolot ovat vähentäneet päästöjä väliaikaisesti, mutta olennaista ilmastokriisin torjumisessa on, miten jatketaan tästä eteenpäin. Haasteena on nopeiden ratkaisujen samanaikainen tarve sekä koronakriisin […]

Uutinen

16.6.2020 09:48

Järjestöt tarvitsevat tarkempia ohjeita – Ikäihmisten ja riskiryhmiin kuuluvien lähitoiminta pysyy kiinni

SOSTE selvitti kesäkuun alussa, miten lähitoimintojen hallittu avaaminen on onnistunut järjestöissä 1.6. muutettujen koronarajoitusten jälkeen. Pääsääntöisesti vastaajat olivat erittäin tyytyväisiä viranomaisten ohjeistuksiin. Peräti 71 prosenttia vastasi, että viranomaisten ohjeistukset olivat riittäviä. SOSTEssa ollaan kuitenkin hyvin huolestuneista ikäihmisten ja riskiryhmiin kuuluvien lähitoiminnan tulevaisuudesta. Suurin osa näistä lähitoiminnoista pysyy edelleen kiinni. Kiinni pysyvät myös toimintamuodot, joissa vapaaehtoisina […]