Skip to content

Ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisyn pakko

Hyvinvointi ja terveys
YlisukupolvisuusHyvinvointi ja terveys

Ylisukupolvisella huono-osaisuudella tarkoitetaan vanhempien hyvinvoinnin ongelmien siirtymistä tai jatkumista heidän lapsilleen. Perheiden ja yksilöiden tasolla huono-osaisuuden ylisukupolvisuuden ketju muodostuu muun muassa geneettisten, biologisten, psykososiaalisten ja sosioekonomisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. (THL) Ylisukupolvinen huono-osaisuus voi ilmetä heikkoina voimavaroina elämän eri alueilla sekä sosiaalisina ongelmina, mikä on todettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa.

Eriarvoisuuden kehittyminen alkaa usein jo ennen syntymää ja kertyy huonoimmillaan koko elinkaaren ajan. Edeltävien sukupolvien ongelmat eivät kuitenkaan automaattisesti määritä lasten hyvinvointia ja tulevaisuutta. Ylisukupolvisen huono-osaisuuden ketjun katkaisemiseksi on monia mahdollisuuksia, joihin tarvitaan vahva ja laaja yhteiskunnan tahtotila.

Vastuita ja mahdollisuuksia

Vastuu ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisystä on koko yhteiskunnalla. Tarvitaan sosiaalipoliittisia ratkaisuja, jotka vähentävät ja tasoittavat yhteiskunnan rakenteisiin sisältyvää epäoikeudenmukaisuutta. Poliittinen päätöksenteko tarvitsee tuekseen laadukkaiden tutkimusten hyödyntämistä, jota Suomessa ja maailmalla runsaasti tuotetaan. Painoa tulisi nykyistä enemmän laittaa päätösten hyvinvointivaikutusten ennakkoarvioinnille.

Lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvien palvelujen toimintatavat, sisällöt ja niitä määrittelevä lainsäädäntö ovat keskeisessä roolissa vaikutettaessa ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisyyn. Palvelujärjestelmän resursointi niin, että sektoreiden välinen ja oikea-aikainen työskentely on mahdollista ja se pohjaa inhimilliseen huolenpitoon, on keskeistä tuloksiin pääsemiseksi.

Järjestelmien ja rakenteiden keskellä on ihminen, joka tarvitsee tukea ja humaania huolenpitoa sekä kokemuksen luottamuksesta palvelujärjestelmää kohtaan.  Keskeistä on perheen voimavarojen tukeminen siten, että tuodaan esiin perheen hyvinvointia kannattelevia, suojaavia tekijöitä; tuetaan perheen omia voimavarojaa ja vahvistetaan läheisiä ihmissuhteita ilman ongelmista syyllistämistä.  Voimavaralähtöisyyttä tukevasta menetelmästä on oivana esimerkkinä terveellisten elintapojen toteuttamista tukeva Sydänliiton Neuvokas perhe -toimintamalli, jonka viestiä voi soveltaa myös muihin perheen sisäisiin toimintamalleihin.

Koulun rooli

Koulu on nuorille pitkäkestoinen kehitysympäristö esiopetuksesta alkaen ja sillä on siten merkittäviä mahdollisuuksia syrjäytymisen ehkäisyyn. Varhaislapsuuden elinolojen ja perhetilanteiden uhatessa lapsen hyvinvoinnin ja terveyden kehitystä voivat lapsen hyvinvointia ylläpitävä ja edistävä koulu sekä varhaiskasvatus kääntää kasvun ja kehityksen prosessit myönteiseen suuntaan. Lapset ja nuoret viettävät koulussa suurimman osan ajastaan päivästä ja siksi myös koulun ja kodin välistä yhteistyötä on vaalittava.

Opetus, joka korostaa oppilaan pärjäävyyden ja sisäisten vahvuuksien tukemista ja kehittämistä sekä luo turvallisen ja oikeudenmukaisen ympäristön kehittyä, ehkäisee syrjäytymistä.

Tukipalvelujen (esim. nuorisotyö, sosiaalityö) tarpeen ilmetessä oppilaan kokemaa myönteisyyttä koulua kohtaan tukee myös se, että oppilasta kuullaan ja hän saa ongelmiinsa tukea ja se toteutetaan luontevasti kouluympäristössä oppilasta leimaamatta.  Annettavassa tuessa keskeistä on vuorovaikutuksen laatu niissä tilanteissa, joissa oppilaan ongelmia käsitellään.  Arvostava vuorovaikutus tarjoaa aitoa kiinnostusta, turvallisuutta ja luottamusta. Elämänhallinnan tukeminen opetuksen rinnalla on olennaista erityisesti heikommassa asemassa olevien oppilaiden kohdalla.

Myönteiset koulukokemukset suotuisien kouluolosuhteiden myötä luovat mahdollisuuden ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaisemiseksi vahvistamalla opiskelumotivaatiota ja myönteistä sosiaalista kanssakäymistä.

Järjestöt tekevät arvokasta kouluyhteistyötä. Niillä on paljon osaamista elämän eri alueiden vahvistamiseen ja tukemiseen liittyen ja järjestöt ovat valmiita tukemaan opetussuunnitelmien toteutumisen tavoitteissa. Runsaasti järjestöjen materiaalia löytyy esimerkiksi kouluasiaa.fi-sivustolta.

Tuleva Sote-uudistuksen myötä koulun rooli terveyttä edistävänä tahona kunnissa korostuu. Järjestöjen osaamisen hyödyntämistä kouluyhteistyössä oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja syrjäytymistä ehkäisevässä toiminnassa on tärkeä lisätä. SOSTE koordinoi Euroopan terveet koulut -verkostoa Suomessa ja toiminnan yhtenä painopisteenä Suomen verkoston kouluissa on koulu-järjestöyhteistyön vahvistaminen.

Lapsesta polvi paranee

Vaikka ylisukupolvinen huono-osaisuus usein periytyy, ei sen tarvitse periytyä. Tarvitaan yhteistä tahtotilaa tukea heikommassa asemassa olevia. Suomessa on yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta ja liki 15 pro­sent­tia lap­sis­ta elää köy­hyys- tai syr­jäy­ty­mis­ris­kis­sä. Nämä ovat hälyttäviä lukuja ja joukossa on varmasti myös niitä, joilla ei ole huono-osaisen ylisukupolvisuuden taustaa, mutta ne aiheuttavat vakavan riskin tulevaisuudessa heille itselleen ja yhteiskunnalle.

Kaikissa perheissä tulee ajoittain pulmia, mutta myös muutos on mahdollista. Yhteiskunnan tuki muutoksessa on olennaista, vahvistamalla ylisukupolvisia hyvinvoinnin malleja ja puuttumalla ja ehkäisemällä huono-osaisuuden ylisukupolvisia ketjuja yhteiskunta voi säästää miljoonia. Esimerkiksi Pidä kiinni -hoitojärjestelmän kustannukset ovat 8,5 miljoonaa euroa vuodessa, kun vauvojen sijoittaminen sijaishuoltoon maksaa 12,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Haastavissa pulmissa kuntoutustoiminnalla voidaan säästää perheen vauvavaiheessa, ja kuinka paljon enemmän voitaisiin säästää, kun perheen omia voimavaroja vahvistettaisiin ja tuettaisiin jo paljon varhaisemmassa vaiheessa ennen kuin pulmat kasautuvat ja muuttuvat haastaviksi. Niiden ei tarvitse olla graaveja, kuten päihteet, vaan esim. ravitsemus- ja liikuntatottumukset periytyvät yhtälailla kuin kaltoin kohtelevat vanhemmuudenmallit.

Otsikon pakko tulee siitä, että meidän on tehtävä asialle kiireesti jotain ja siihen tarvitaan kaikkia. Meillä on kyllä keinoja ja se vaatii vastuuta toimia koko yhteiskunnalta, kuten jo alussa totesinkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

25.9.2020 08:43

Social- och hälsovårdsreformen: Främjandet av hälsa och välmående får inte bli kommunernas och landskapens slagpåse

Sote-uudistus I sitt utlåtande om social- och hälsovårdsreformen, inlämnat den 24.9.2020, påminner SOSTE om att en förutsättning för att uppnå reformens mål är att social- och hälsovårdstjänsternas tyngdpunkt skiftas till främjandet av hälsa och välmående samt att stärka basservicen. Främjandet av hälsa och välmående sker effektivast parallellt med service och delvis överlappande den. ”Den effektivaste delen […]

Uutinen

24.9.2020 14:56

Sote-uudistus: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei saa jäädä kuntien ja tulevien sote-maakuntien heittopussiksi

Sote-uudistus Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden painopistettä siirretään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä perustason palveluiden vahvistamiseen, muistuttaa SOSTE 24.9.2020 jättämässään sote-uudistukseen liittyvässä lausunnossaan. Tehokkaimmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tapahtuu palvelujen rinnalla sekä niihin limittyen. ”Vaikuttavin osa tästä työstä tehdään asiakkaiden kohtaamisissa, jolloin asiakas saa palvelun ohella tukea ja tuuppausta omaan hyvinvointiinsa. Sote-maakuntien tulee […]

Uutinen

23.9.2020 11:22

Sote-alalla kehitettävää ilmastonmuutokseen varautumisessa

Hyvinvointi ja terveys SOSTE on julkaissut MDn ja Tietotakomon SOSTElle laatiman raportin Ilmastonmuutos ja sosiaali- ja terveyssektori, joka tarkastelee ilmastonmuutoksen suoria ja epäsuoria vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin sekä sosiaali- ja terveysalan ja järjestöjen roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja varautumisessa. Ilmastonmuutos vaikuttaa ruokaturvaan, veden saatavuuteen, tartuntatautien leviämiseen ja altistaa yhteiskunnat konflikteille. Suomessa ilmastonmuutoksen konkreettisia seurauksia ihmisten hyvinvoinnille ovat muun muassa helteiden […]